*

Hannu Oskala

Tervemenoa Betelgeuseen

Douglas Adamsin “Linnunradan käsikirjassa liftareille” betelgeuselainen avaruusjournalisti valitsee Maan päälle päästyään nimekseen “Ford Prefect”, koska hän kuvittelee autojen olevan planeettamme vallitseva elämänmuoto. Kosketus todellisuuteen on karu ja Ford on vähällä jäädä auton alle.

Kuva: Wikimedia Commons (CC)

Eilisessä kaupunginvaltuuston kokouksessa keskusteltiin pitkään mm. asumisen hinnasta Helsingissä. Meitä Vihreitä kismittää uudisrakentamisen kustannuksissa erityisesti ns. autopaikkanormi, joka nostaa hintoja jopa 50 000 – 70 000€ per asunto! Ja näitä kalliita paikkoja pitää rakentaa kaikkialle, myös ydinkeskustan uusille alueille, vaikka julkinen liikenne pelaa ja palvelut ovat lähellä.

Tämän keskustelun tuoksinassa Kokoomuksen valtuutettu Sirpa Asko-Seljavaara loihe lausumaan:

“E­lä­män­muo­tom­me on, et­tä kai­kis­sa ta­louk­sis­sa on au­to. No, eh­kä jois­sain vih­reis­sä per­heis­sä ei ole, mut­ta on­nek­si te et­te ole enem­mis­tös­sä.”

Jahas. Saanko esitellä, Ford Prefect Betelgeusesta, Sirpa Asko-Seljavaara Helsingistä.

Ongelma kun on se, että Helsingissä autottomia asuntokuntia on 55%, joka minun lukiomatematiikallani on kyllä enemmistö. Mutta ehkäpä tähtien väliseen matkailuun ylipäätään tarvitaan korkeampaa matematiikkaa.

Kuva: Martti Tulenheimo

Lisäksi Helsingin kantakaupungissa on paikoin alueita, joilla autottomia asuntokuntia on jopa noin 80%, yleisesti noin 60-80%.

Autottomat asuntokunnat pääkaupunkiseudulla 2005

Mutta kyllähän niitä autopaikkoja on vaan pakko rakentaa kun meidänelämänmuotomme nyt vaan on sellainen että kaikissa talouksissa on auto.

Taidanpa muuttaa nimeni Volkswagen Passatiksi. Ehkä mä sitten tajuan mistä on kyse. Sitä odotellessa Helsinkiä voitaisiin ehkä suunnitella vähän eri tavalla kuin Pornaisia.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (35 kommenttia)

Käyttäjän bisi59 kuva
Dennis Holm

Terve,

Follow the money, eli katso kenen ketunhäntä S A-S:illa on kainalossa. Tottakai rakennusfirmat hauavat lähes ilmaista tuottoa parkkipaikkarakentelusta.

-Peace

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

Pojot Douglas Adams-viittauksesta. Toisen saat nimenmuutoksen jälkeen.

Käyttäjän StefanTallqvist kuva
Stefan H. Tallqvist

Olet siis lukenut Douglas Adamsin “Linnunradan käsikirjassa liftareille”? Kyllä se on älykkäästi kirjoitettu parodia. On myös saatu selville että Adams oli lukenut Urantia-kirjaa ennen parodiansa kirjoittamista.

Kati kirjoitti äsken: ”mutta entäpä se mahdollisuus, että Lucas olisikin ollut Urantia Book:n lukija.” Tuosta en tiedä, mutta vielä mielenkiiltoisempaa on, että Einstein ehkä oikoluki U-tekstiä Princetonissa juuri enne kuolemaa. Lukuisia yhymäkohtia ja laajennuksia Einsteinin teorioista esiintyy U-tekstissä:

Viite:
http://stefantallqvist.puheenvuoro.uusisuomi.fi/84...
A. Einstein oikoluki Urantia-kirjaa ?

Jos Betelgeusen massa on n. 20 kertaa auringon massa ja säde noin 1000 kertaa aurinkomme, tälle muuttuvalle tähdelle saattaa käydä näin U-tekstin mukaan:

SIVU.458 - §4 Ollessaan kooltaan vajaan kymmenesosan teidän
aurinkoanne nämä tuliset sfäärit painuvat nopeasti kasaan, tiivistyvät
ja jäähtyvät. Milloin auringot ovat yli kolmekymmentä kertaa
aurinkonne kokoisia __ tai paremminkin, kun ne sisältävät
kolmekymmentä kertaa aurinkonne sisältämän kokonaismäärän aktuaalista
ainetta __ ne ennen pitkää halkeavat kahdeksi erilliseksi
kappaleeksi, joista tulee joko uusien planeettajärjestelmien keskuksia
tai muussa tapauksessa ne pysyvät toistensa vetovoiman otteessa ja
kiertävät yhteistä keskusta yhdentyyppisenä kaksoistähtenä.

Käyttäjän hannuoskala kuva
Hannu Oskala

Adamsin koko tuotanto löytyy hyllystä. :)

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Hyvä piikki. Jos voit esitellä hieman uudempia tilastoja niin aina parempi. Ei nuokaan nyt hevoskärryaikakaudelta ole, mutta noihin voi joku puuttua.

Käyttäjän hannuoskala kuva
Hannu Oskala

Hei Henri!

Valitettavasti Tilastokeskuksen ruututietokanta, josta tuo vanhempi tieto on peräisin maksaa noin 4000€, eli siihen on varaa vain kunnilla ja muilla vakavaraisilla toimijoilla. Kuva on peräisin Espoon kaupungin julkaisusta "ruutu ja rakenne":

http://www.espoo.fi/download/noname/%7BD67C9D0A-1F...

Luvut ovat säilyneet saman suuntaisina koska auton omistamista määrittää nimenomaan asumismuoto ja tiivis kantakaupunki on säilynyt melko samanlaisena jo viimeiset 80 vuotta. Nyt sitä pitäisi sitten rakentaa lisää.

Pekka Heliste

Vihreät edustavat taas yliampuvaa politiikkaa.Oheisessa linkissäon tänä päivänä myynnissä olevat.

Kyll keskihinta on kaukana 50000-70000 eurosta

Pikemminkin alle 20000 euroa

Mutta vihreiden vaihtoehto onkin maanalainen luola joka on täysin järjetön hukkainvestointi pitemmällä aikavälillä. Emmehän tiedä ajetaanko autolla 20 vuoden kuluttua.Luolille on myös vaikea keksiä uusiokäyttöä.
Parkkitalon sen sijaan voi purkaa ja tontin hyödyntää uudestaan.
Parkkitaloilla kulut voidaan kohdentaa autonkäyttäjille.

http://kuluttaja.etuovi.com/crometapp/portal/eo/re...

Käyttäjän hannuoskala kuva
Hannu Oskala

1. Vihreät haluavat luopua nykyisestä normista ja säästää rahaa. Meidän kaikkien.

2. Kokoomus ja SDP ylläpitävät nykyistä normia maanalaisine halleineen, joka tulee todella kalliiksi. Eivät vihreät.

Maanpäällinen pysäköinti taas ei tiivisti rakennetussa kaupungissa ole fiksua koska a) maan hinta on liian korkeaa siihen tuhrattavaksi ja b) se luo epäviihtyisää lähiympäristöä.

3. Esim. Punavuoressa ja Kalliossa pysäköinti hoidetaan kadunvarsipysäköintinä ja se on ihan ok - sitä muuten tarvitaan selvästi vähemmän kuin mitä parkkinormi haluaisi määrätä!

4. Minun mielestäni yksityisen rahan toteuttama parkkihalli tai parkkitalo, josta halukkaat vuokraisivat paikkansa olisi erinomainen ratkaisu! En minä vastusta yksityisautoilua tai markkinataloutta. Minä vastustan typeriä ratkaisuja, joissa meidät kaikki, autottomatkin, aiotaan laittaa kollektiivisesti maksamaan autoilijoiden kulut. Käsittämättömintä on se, että tätä saa vääntää nimenomaan vapaus&markkinatalous -puolueelle, Kokoomukselle!

Pekka Heliste

Vaikkamaaon kallista niin kyllä kai kaupunki on vielä kaikkien tarkoitettu asuttavaksi ? Silloin sinne pitää sovittaa kaikki funktiot vaikka maa-alaasiihen tuhlautuu.

Maa-alaaha tuhlautuu puistoihin vaikka niitä ei kukaan välttämättä tarvitse ja ne ovat yhtä kallista maata kuin asuintontitkin
Samoin ostarit,ravintolat, nuorisotilat ym ovat pois asuntotuotannosta .

Katupysäköinti on tehotonta ,sekin on pois asuntotuotannosta.Lisäki katujen kunnossapito on aivan mahdoton tehtävä,kuten pari viime talvea osoitti

Tuntuu siltä, että vihreiden autovihakiima sekoittaa järjen

Pekka Heliste

"2. Kokoomus ja SDP ylläpitävät nykyistä normia maanalaisine halleineen, joka tulee todella kalliiksi. Eivät vihreät."

Nuo -1 kerroksen hallit ovatkin hyviä ja nuo esittämäni 10000-20000 hallit ovat juuri noita halpahalleja

Soininvaaran esittämät -30 m hallit ovat järjettömiä.

Minä olen televerkkojen suunnittelussa joutunut mukaan useaankin luolaprojektiin ja ne ovat todellak alliita ja erityisesti uusiokäyttö on kallista ja rajattua

Käyttäjän hannuoskala kuva
Hannu Oskala

Hei Pekka! Kiitos kommenteistasi! Yritän vastata niistä muutamaan vielä näin yömyöhällä.

Pekka Heliste: "Vaikkamaaon kallista niin kyllä kai kaupunki on vielä kaikkien tarkoitettu asuttavaksi ? Silloin sinne pitää sovittaa kaikki funktiot vaikka maa-alaasiihen tuhlautuu."

Tämä pitää paikkansa sellaisilla paikkakunnilla, joissa maata riittää tuhlattavaksi. Helsingissä maata ei ole liikaa ja se on kallista. Silloin tehottomampi maankäyttö väistyy tehokkaamman tieltä. Tämä tarkoittaa siis sitä että maanpäälliset parkkipaikat rakennetaan asunnoiksi. Silloin syntyy myös viihtyisämpää asuinympäristöä - tuskinpa ne parkkipaikat kenenkään mielestä varsinaisesti viihtyisiä ovat.

Pekka Heliste: "Katupysäköinti on tehotonta ,sekin on pois asuntotuotannosta.Lisäki katujen kunnossapito on aivan mahdoton tehtävä,kuten pari viime talvea osoitti"

Kaduilla täytyy olla jonkin verran enemmän leveyttä kuin mitä kaksi kaistaa ihan jo auringonvalonkin takia. Sitä on mukava saada edes hetken verran kaikkiin asuntoihin. Tälle leveydelle mahtuu asukaspysäköintiä vallan mainiosti. Ei sitä tarvitse kaikkialta poistaa. Kyllä kaupungissakin pitää olla tilaa pysäköidä.

Katujen talvikunnossapito ont täysin mahdollista. Se vaan pitää hoitaa paremmin. Olen kirjoittanut aiheesta aiemmin:

http://hannuoskala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/101367-talvipysäköinti-kuntoon-helsingissä

Kyse on täysin ratkaistavissa olevasta ongelmasta! Se ei vaan ratkea nykysysteemillä.

Pekka Heliste: "Nuo -1 kerroksen hallit ovatkin hyviä ja nuo esittämäni 10000-20000 hallit ovat juuri noita halpahalleja"

Esittelemäsi hallipaikkojen markkinahinta oli tosiaan alhaisempi kuin käyttämäni 50 000€ - 70 000€. Ja jos Helsingin uuskohteissa autopaikkoja myytäisiin erikseen, niin niidenkin hinta olisi alhaisempi. Miksi? Siksi, että tuolla hinnalla, joka vastaa rakentamiskustannuksia, ne eivät mene kaupaksi. Kyse on jälleen markkinataloudesta.

No miksi sitten rakennetaan autopaikkoja, vaikka ne ovat niin kalliita että vapailta markkinoilta niitä ei juuri kukaan ostaisi? No niinpä.

Käyttämäni luvut ovat kyllä ihan oikeista helsinkiläisistä uuskohteista. Merenrannassa ja usein vielä täyttömaalla maanalainen rakentaminen edes -1 kerrokseen nyt vaan on kalliimpaa. Sori.

Pekka Heliste: "Tuntuu siltä, että vihreiden autovihakiima sekoittaa järjen"

Hämmentävää. En minä autoja vihaa. Loistava keksintö ja hienoja kapistuksia. Mulla on kuorma-autokortti ja ajan työkseni varmaan ainakin 10000km joka vuosi.

Kyse ei ole siitä etteikö niille olisi toisinaan tarvetta itse kullakin, vaan siitä, miten yhteiskuntaamme nyt rakennetaan. Sellaista kaupunkia saadaan, mitä halutaan. Jos halutaan autokaupunkia, jossa välimatkat kasvavat, lähipalvelut katoavat, öljyriippuvuus säilyy ja energiaa kuluu liikkumiseen tuplasti enemmän kuin muissa vastaavankokoisissa eurooppalaisissa metropoleissa, niin siitä vaan.

Minä en halua sellaista kaupunkia. Haluan kestävän, tiiviin, hyvinvoivan kaupungin, jossa palvelut ovat lähellä ja jossa pääsee tarvittaessa perille myös autolla, mutta se ei ole pakko.

Autoilun "vapaudessahan" mielenkiintoista on se, että todellista vapautta ei ole se että saa valita 50:stä automerkistä, vaan se, että saa vapaasti valita joko kävelyn, julkisen, pyörän, kuorma- tai henkilöauton. Mikä parhaiten kulloinkin tarkoitukseen sopii.

Pekka Heliste

"Tämä pitää paikkansa sellaisilla paikkakunnilla, joissa maata riittää tuhlattavaksi. Helsingissä maata ei ole liikaa ja se on kallista. "

Singaporessa asuu pääakupunkiseudun alalla yli 5 miljoonaa ihmistä ja sinnekin sopii parkkitaloja ja kellareihin parkkihalleja

Eikä parkkitaloja pidetä tuhlauksena

Samaon monessamuussa Helsiniä tiheämmin asutussa kaupungissa,eihän Helsinki oikein täytä oikean kaupungin vaatimuksia,sen verran harvaan asuttu se on

Pekka Heliste

"Esittelemäsi hallipaikkojen markkinahinta oli tosiaan alhaisempi kuin käyttämäni 50 000€ - 70 000€. Ja jos Helsingin uuskohteissa autopaikkoja myytäisiin erikseen, niin niidenkin hinta olisi alhaisempi. Miksi? Siksi, että tuolla hinnalla, joka vastaa rakentamiskustannuksia, ne eivät mene kaupaksi. Kyse on jälleen markkinataloudesta."

Tuossa Arabian rannan kohteessa niitä todella myydään erikseen,Minä voisin ostaa hallipaikan vaikka en asu kiinteistössä

"Käyttämäni luvut ovat kyllä ihan oikeista helsinkiläisistä uuskohteista. Merenrannassa ja usein vielä täyttömaalla maanalainen rakentaminen edes -1 kerrokseen nyt vaan on kalliimpaa. Sori."

Esitäpä evidenssiä. Täyttömaallekaan ei rakenneta meren pintaan vaan monta metriä sen yläpuolelle joten -1 kerros on vielä reilusti merenpinnan ja pohjaveden yläpuolella.

Ja pohjavesi on monin paikoin sisämaassakin -1 metrissä ja korkeammallakin ja niihinkin osataan tehdä kuiva kellari.Eikä maksa maltaita.

Älä yritä heppoisia selityksiä

Pekka Heliste

Tuosta linkistä voit vilkaista yhtä Singaporen parkkitaloa.Keskellä arvokkainta aluetta Orchad Roadin lähellä. paljon tiheämpään asutussa kaupungissa tonttitilaa voidaan uharta parkkitaloillekin

Helsingin,Espoon ja vantaa pinta-ala on n 700km2ja Singaporen saman verran. Singaporessa vain asuu 5,2 miljoonaa asukasta.

Autoja on n 600000 eli suhteessa vähemmänkuin Suomessa,mutta suurin piirtein saman verran kuin PKS:lla

http://maps.google.com/maps?rls=com.microsoft:fi:%...

Käyttäjän hannuoskala kuva
Hannu Oskala

Hei Pekka ja hyvää päivää!

Singaporessa on 110 autoa 1000:a asukasta kohden. Helsingissä niitä on noin 400, eli öbaut nelinkertainen määrä.

http://www.singstat.gov.sg/stats/keyind.html

Muistaakseni Tokiossa pitää auton ostaakseen olla osoittaa sille hallipaikka. Eli ensin pitää ostaa autopaikka (todella kallis) jotta saa ostaa auton (halpaa). Singaporessa parkkitalot ovat pakko, ja ne toteutetaan takuulla yrittäjien toimesta eikä kollektiivisesti kaikkien pusseista. Tilanne on aivan eri Helsingissä.

Käyttäjän hannuoskala kuva
Hannu Oskala

Pekka Heliste: "Tuossa Arabian rannan kohteessa niitä todella myydään erikseen,Minä voisin ostaa hallipaikan vaikka en asu kiinteistössä."

Niin. Mutta kun niitä ei myydä kustannuksia vastaavalla hinnalla vaan markkinahinnalla. Markkinahinta on se, minkä kuluttaja on valmis hallista maksamaan.

Rautakangesta väännettynä:

Autopaikan rakentaminen maksaa 50 000€.
Autopaikan markkinahinta (eli hinta millä se menee kaupaksi) on 30 000€.
Taloyhtiö ottaa kaupassa takkiinsa 20 000€, joka on toki vähemmän kuin 50 000€, mutta kyllä se on ihan hemmetisti rahaa kun se kertautuu koko kaupungin mittakaavassa ylimääräisinä parkkipaikkoina.

Entä mistä tuo 50000€ on repäisty? No esim. tästä Oden blogauksesta

http://www.soininvaara.fi/2009/09/06/onko-arabian-...

46 000€ on vuodelta 2009 ja tätäkin kalliimpia kohteita oli olemassa jo tuolloin. 2012 50 000€ on erittäin hyvä arvio.

Pekka Heliste

Eivät nuo Helsingin parkihallitkaan ole kaupungin rakentamia vaan yksityisten

Ja jos niitä tehdään tappiolla niin minun puolesta yksityinen grynderi sa ottaa takkiinsa.

Etkä vieläkään esittänyt mitään laskelmaa kellaritilan rakentamiskuluista vaan käytät edelleen hira-menettalyllä saatua lukua.

Noilla rakennusalan keskustelupalstoilla yleisin arvio on 700-800 euroa per m2 eli n 25 m2 kokonaisneliöillä n 17000-20000 m2

Käyttäjän hannuoskala kuva
Hannu Oskala

Hei Pekka Heliste.

Nyt sinä kyllä ymmärrät tahallasi väärin.

Tottakai nuo parkkipaikat ovat yksityisten rakentamia. Mutta ne rakennetaan vain siksi että kaupunki vaatii että niitä rakennetaan. Jos markkinat saisivat itse päättää, niitä rakennettaisiin vähemmän ja parkkihalliyrittäjillekin löytyisi markkinarako. Tällöin minulla ei olisi yhtään mitään nokan koputtamista. Tällä hetkellä nämä ylimääräisety kustannukset, laitetaan kaikkien, myös autottomien asuntokuntien, maksettavaksi.

Olen kirjoittanut aiheesta aiemmin esim.:

http://hannuoskala.fi/2012/08/pysakointinormit-min...

Pekka Heliste

Tuo osmonkin luku on vain jostain sivumennen nähty eikä sitä,miten se on muodostunut ,ole analysoitu.Kustannuslaskentakaan ei välttämättä tuota tarkastikohdettnnua dataa
Minäkin vilkaisin rakennusalan keskustelupalstoja ja siellä kellaritilan kuluksi saatii 700-800 euroa m2 eli autopaikan hinnaksi 17000-18000

Tuntuu oudolta, että jos taloyhtiössä on autoton enemmistö tai jopa vielä grynderi, joka ottaa takkiinsa alihintaan myynnin

Ja pakkohan ei ole ostaa ylihinnoiteltuja asuntoja ja tukea auton omistajaa .
Voi valita vanhan tai uuden talon jossa on vain minimimäärä halpoja pihapaikkoja.

Ja semitäolen esittänyt, että kaavaan varataan parkkitaloille tontteja aivan kuin Singaporessakin ja jokainen ostaa paikan jos ostaa .Tai vuokraa.
Itse vastustat tätäkin ja pidät sitä tonttimaan tuhlauksena

Pekka Heliste

Itse asiassa Osmo viittaa noihin -30 metrin halleihin tuolla hinnallaan,niissä ne varmaan pitävätki paikkansa.
Mutta -5 metrin tai +60 metrin halleissa hinnat ovat matalampia

Käyttäjän jooel kuva
Jooel Jaakkola

Mielenkiintoinen ja ainakin itselleni uusi ajatuksia herättävä yksityiskohta tuo autopaikkanormi.

Jos autopaikka rakennettaisiinkin tämänhetkisen oman auton käyttöasteen mukaan, siitä tulisi asuntoa hankkiessa lisäerä siinä kuin vaikkapa saunasta. Ne, jotka kokevat tarpeelliseksi, maksaisivat siitä.

http://jooel.puheenvuoro.uusisuomi.fi/98547-yksity...

Käyttäjän jooel kuva
Jooel Jaakkola

Töölö: 2H+K 300 000€, 2H+K+parkkipaikka 360 000. Kumman ostaisit?

Käyttäjän hannuoskala kuva
Hannu Oskala

Juuri tästä on kyse. Juuri tästä. Hyvä Jooel!

Aki Häkkilä

Onko sattumalta jossain tullut vastaan vanhempaa dataa autollisuudesta/autottomuudesta? Minulla on mielikuva, että aiemmin (esim. 20 v. sitten) Helsingin keskustastakin löytyi helpommin kadun varresta tai muusta paikasta ilmaista parkkitilaa.

Käyttäjän hannuoskala kuva
Hannu Oskala

Hei Aki!

Tilastokeskuksen sivuilta löytyy "Vuosisata suomalaista autoilua" -julkaisu:

http://www.stat.fi/tup/suomi90/lokakuu.html

Siinä on käppyrä, josta näkee että autojen määrä on kaksinkertaistunut viimeisen 30 vuoden aikana. Varmasti parkkipaikan löytäminen oli tuolloin helpompaa, vaikka varsinaisesti päivittäinen liikenne Helsinginniemelle ei olekaan merkittävästi kasvanut noista ajoista.

Aki Häkkilä

Lienee sitten aika turvallista sanoa, että Asko-Seljavaaran kommentti pitää paikkansa, jos autojen määrä kasvaa jatkuvasti. Autottomasta enemmistöstä löytynee monta, jotka ovat autottomia vastentahtoisesti vaikkapa kustannussyistä. Auton tarve keskittynee eniten aktiivi-ikään opiskelujen ja eläkkeen välissä, erityisesti silloin on on pieniä lapsia.

Hintatasosta päätellen auton käyttö keskustassa on jo niin ikävää ja/tai kallista parkkitilan osalta, että kaksionkin hankkija on valmis maksamaan mukavuudestaan 20% korkeampaa hintaa (300000 vs. 360000). Jooelin esimerkkikaksiossa ei taida edes lapsiperhe asustella.

Musta nyt tuntuu, että tässä unohtuu, että elämää on vihreän keskusta-alueen ulkopuolellakin. Mitä kalliimpaa autonkäyttö keskustassa on, sitä suurempi kynnys sinne on tulla muualta. Mitä vähemmän on asuntokohtaista parkkikapasiteettia, sitä kalliimpaa ja kuormitetumpaa muu parkkikapasiteetti on.

Joukkoliikenteen sujuva järjestäminen vaikeutuu nopeasti keskusta-alueen ulkopuolella. Ympäröivien Espoon ja Vantaan, kehyskunnista puhumattakaan, pitäisi tietysti liittyä tähän autottomuuden ristiretkeen. Muussa tapauksessa muut kuin julkishallinto karkaa muualle. Rakentamisen painopistettä katsellessa mutu-tuntumalla näin näyttäisi käyvänkin. Länsimetron paine lienee syntynyt siitä, kun keskusta-asujat ovat päässeet kokeilemaan joukkoliikennettä ja autoilua sellaisena kuin se Helsingin pullon ulkopuoliselle näkyy.

Jos oletetaan, että keskustaan tavalla tai toisella on pakko edelleen tulla työpaikkojen tai palvelujen poliittisen keskittämisen takia, hintapaine kasvaa entisestään. Auton hinnan hankinta- ja käyttökuluineen voi siirtää asunnon hintaan. Varakkaimmat tietysti saavat aikanaan parhaat paikat.

Ei minulla tähän ihmeempää ratkaisuehdotusta ole kuin, että epäilen ettei näkemykset toteudu.

Jos jotain pitäisi keksiä, ehdottaisin huokeampia takseja. Taksit tarjoavat kuitenkin pitkälti yksityisautoilun edut, mutta pienemmän autokannan vähemmällä parkkitilan tarpeella. Kaupunkialueella voisi toimia sähköautoina, saisi saasteiden tuotannon pois keskustasta.

Käyttäjän hannuoskala kuva
Hannu Oskala

Hei Aki! Kiitos kommentistasi.

Vastaan nopeasti muutamaan kohtaan:

Ensinnäkin Asko-Seljavaara puhui talouksista. Niistä kiistatta Helsingissä yhä enemmistö on autottomia. Perheistä tilastointi on hankalampaa, mutta myös kantakaupungissa, jossa tosiaan autottomia on noin 60-80%, lapsiperheiden määrä on viime vuosina kasvanut.

Lisäksi vaikka autojen määrä koko maassamme on kasvanut, ei autoliikenteen määrä Helsinginniemellä ole tosiaan juurikaan kasvanut. Se johtuu siitä yksinkertaisesta syystä että ei tänne katuverkkoon vaan mahdu enempää autoja.

Sitten vielä tähän "lapsiperheet omistavat auton" -meemiin.

Vastaan kahdella kaverin blogauksella. Ensin Otso Kivekkään "kolme tapaa elää", jossa hän tilastoihin perustuen tekee erittäin selväksi sen, että auton omistaminen liittyy asuinpaikkaan ja sen kulkuyhteyksiin, ei perhetilanteeseen:

http://vesirajassa.blogspot.fi/2012/08/kolme-tapaa...

Vaaleihin ja politiikkaan liittyen on tärkeä pointti se, että me voimme rakentaa lisää kaupunkia, jossa auto ei ole välttämättömyys tai sitten me voimme rakentaa lisää kaupunkia, jossa auto on pakko. Tämä on poliittinen valinta. Ja se valinta tehdään pitkälti kunnallisvaaleissa. Minun mielestäni kaupunki, jossa on enemmän ratikoita, kävelijöitä, pyöriä, lähikauppoja ja muita palveluita - tiivistäen ihmisiä ja elämää, on mukavampi elää ja asua kuin motareiden halkoma autokaupunki. Tämä on mielipidekysymys, toki. Saa olla eri mieltä, mutta sitten pitää kyetä pystyä perustelemaan miksei meillä voisi olla molempia?

Sitten Mikko Särelän "Lasten kaupunki":

http://www.ihmistenkaupunki.fi/2012/08/24/lasten-p...

Mikko osoittaa kirjoituksessaan että, ehkä intuition vastaisesti, tiiviisti asutetussa kantakaupungissa asuu per neliökilometri eniten lapsia. Ja, kuten on jo tullut todettua, kantakaupungissa suurin osa kotitalouksista, myös lapsiperheistä, on autottomia.

Käyttäjän albertahti kuva
Alb A

Käsittääkseni parkkihallit ovat loistavaa bussinesta. Rakennetaan seinätön, ikkunaton tönö,jossa rakennusta muodostaa vain lattia määrävälein, rampit kerroksesta toiseen. Vuokrataan about 2€/m2/h.
Itse ulkosuomalaisena olen joutunut jo sopeutumaan moiseen käytäntöön. Ei ole kadunvarsipysäköintiä, mikä edesauttaa jalankulkijoita ja pyöräilijöitä. Mikä ihana avaruuden tunne, umpeenahdetussa kaupungissa! Kauniinpaa kokea itse kaupunkia, kuin teitä tukkivia peltilehmiä.

Itse, vaikka olen vakaa yksityisautoilun kannattaja, osaan joukkoliikenteenkin käytännöt. Myös moottoripyöräily on minusta kannustettavaa, vie vähemmän parkkipaikkoja ahtaasti asutuilla alueilla. Ketterä ja nokkela. Itse asiassa 125 skidimmät skudut tulisi vapauttaa kaikista veroista. Oikeastaan niitä tulisi voida lainata samoin ehdoin, kuin stadifillaria! Unohda auto, londaa skudu menojesi ajaksi! Ne säästää aikaa ja vaivaa. Mitä raskaaseeen sarjaan tulee, on vakuutusmaksut kohtuuttomat. Suomi on dinosaurusten maa.

Maanalaiset parkkihallit on toki kalliita rakentaaa, mutta jatkokäytön perusteettomuudella ei saada järkevää keskustelua aikaan. Jupit tahtoo parkkeerata kromikiiltonsa oven eteen, munaa näyttääkseen. Tääl Genevessä niin Maseratit, kuin Daciat ovat sulassa rauhassa, parkkihalleisa, rinnatusten.
Jatkokäyttöä maaluolille väestösuojat, yökerhot, kiipeilyseinät, vert. lintsin pimeävuorijuna- mikä lie nimeltään, vanhassa vesisäilössä, luolaihmisen elämysmatkat... Itähallin väestösuoja on oiva malli, kyseessä on sentään pommisuoja jota käytetään, toivottavasti ikuisesti, uimahallina. Jatkokäytön vaikeus on ihan hairahtaneen mielikuvituksen tuotetta. Onhan Tytyrin kaivoskin ollut elämysreissupaikka, sukellusmahdollisuuksineen ja teattereineen!

Ihailen autoilun suomaa vapautta, mutta en pidä niistä kärryistä tukkimassa kaupunkia. Joku lokero on löydyttävä. Japanissa auto ajetaan hissiin, joka kiikuttaa ne pystysuoriin torneihin. Ovikoodilla saa omansa taas takaisin. Herlinin pojalle skidi vinkki!

Käyttäjän hannuoskala kuva
Hannu Oskala

:) Kiitos kommentista Alb!

Mun mielestä kaupunkiolosuhteissa vielä (polttomoottori)motskariakin parempi idea on sähköfillari - huippunopeudeksi sähköavusteisesti rajoitettu 25km/h - tällä vauhdilla pääsee Helsingissä alle puoleen tuntiin Kehä I:n sisällä melkein minne vaan. Tai ainakin nopeammin kuin auto. Ja sopii vähän vanhemmallekin ja helpottaa mäkisessä maastossa varmaan kaikkia. Eikä latauksen loppuminen haittaa - ainahan on kuitenkin lihasvoimaa.

Tässä kartta siitä, kuinka pitkälle autolla, kävellen tai fillarilla pääsee Helsingin keskustassa ruuhka-aikaan kymmenessä minuutissa:

http://informaatiomuotoilu.fi/04_liikenne_matkaver...

Ja yhden autoparkkipaikan viemään tilaan mahtuu kymmenen kulkuneuvoa! Tässä kuva tuoreesta telineestä Richardinkadun kirjaston edessä:

http://www.flickr.com/photos/cycleinhel/7837117532/

Tällaisia on Helsingissä nyt jo viisi, toivottavasti tulevaisuudessa koko joukko lisää!

Pekka Heliste

Heh, tyypillinen veihreä hajatelma: Sähkö tulee pistorasiasta.

Sähkön käytön lisääminen liikenteessä johtaa siihen, että koko kaupungin sähköverkko pitää uusia.Hintaa tulee melkoisesti

Ja Helsinkiin pitäisi rakentaa pari atomivoimalaa,jotta sitä sähköä oikeasti saataisiin

Käyttäjän hannuoskala kuva
Hannu Oskala

Hei Pekka! Kiitos kommentistasi.

Laskepa huviksesi paljonko sähköä sähköavusteinen polkupyörä käyttää ja vertaa sitä sitten kaikkeen muuhun kulutukseen. Nyt puhutaan oikeasti pyöristysvirheen kokoisesta määrästä sähköä. Eikä tarvita suurjännitelatausta tjms. kuten sähköautojen kanssa - ihan normaali pölynimurivirta riittää. Ja sekin voidaan tulevaisuudessa ajoittaa kulutuspiikkejä tasaavasti siten, että verkko ei kuormitu sähköpyörien takia. Ei niitä jouluaattona tarvitse ladata.

Blogasin aiheesta pari vuotta sitten:

http://hannuoskala.fi/2010/03/alykas-sahkoverkko/

Pekka Heliste

Kokonaiskulutus ei ole se määräävin vaan huipputehon kasvu.Verkko ja voimalakapasiteetti mitoitetaan huipputehon mukaan ja lataaminen tapahtuu huippukuorman aikaan.

Pienikin lisä huippukuormaan johtaa suuriin investointeihin

Käyttäjän hannuoskala kuva
Hannu Oskala

Hei Pekka! Vihdoinkin olemme jostain samaa mieltä!

Pitää täysin paikkansa että "kokonaiskulutus ei ole se määräävin vaan huipputehon kasvu. Verkko ja voimalakapasiteetti mitoitetaan huipputehon mukaan ja lataaminen tapahtuu huippukuorman aikaan."

Sitten kun katsot tilastosta että koska Helsingissä saavutetaan huipputeho (joulu-helmikuu) ja koska taas pyöräillään eniten (touko-elokuu), niin varmaan huomaat, että huipputehon kasvu ei ole ongelma, vaan verkon potentiaalilla voitaisiin ladata todennäköisesti miljoonia sähköpyöriä. En nyt vaan jaksa pyörittää numeroita kun perjantai-iltaisin on parempaakin tekemistä. :)

Käyttäjän StefanTallqvist kuva
Stefan H. Tallqvist

Tämän kirjoituksen inspiroimana tein seuraavan lisäyksen:

Dr. Sadler ja Ford Prefect, 31.8.2012 11:12 Stefan H. Tallqvist
http://stefantallqvist.puheenvuoro.uusisuomi.fi/11...

Toimituksen poiminnat