Hannu Oskala

Jätkäsaaren tornista

Huomisen valtuuston eniten keskustelua herättävä aihe on Jätkäsaaren torni. Syystäkin, merkittävä päätös tulossa.

Yleisesti ottaen suhtaudun torniin neutraalisti – jostain syystä minussa ei ole herännyt kovin kuumia tunteita rakennuksesta suuntaan tai toiseen. Kaupunginhallituksessa kuitenkin äänestin asemakaavan muutoksen puolesta. Miksi? Ajattelin että minunkin olisi hyvä avata kaupunginhallitus-blogauksia laveammin valintani taustoja.

Kuva: Janne Hirvonen

Useimmiten kaavamuutosta on perusteltu enemmän elinkeinopoliittisilla ja vastutettu kaupunkikuvallisilla perusteilla. Otetaan asia kerrallaan.

Kaupunkikuva

Tornia on vastustettu erityisesti kaupunkikuvallisilla perusteilla. Eli mm. siksi että torni on vain halpa kopio Tukholmassa sijaitsevasta, ei sovi Jätkäsaareen, tuhoaa Helsingin siluetin, varjostaa koko kaupungin, asukkaat vastustavat ja että se on vaan yleisesti ottaen susiruma.

En kannattaisi 33-kerroksisen tornin rakentamista vanhaan kantakaupunkiin missään nimessä. Kantakaupungin historiallinen räystäskorkeus ja korttelirakenne luovat sille oman ilmeensä. Jätkäsaari ei kuitenkaan ole vanhaa kantakaupunkia – se on uusi kaupunginosa, jolla on oma uusi ilmeensä.

Torni ei myöskään ole arkkitehtuuriltaan Tukholman tornin kopio, korkeintaan serkku. Varjostuksesta puolestaan on tehty tutkimukset ja suurimmaksi osaksi varjot lankeavat risteysalueelle ja mereen. Torni ei varjosta Jätkäsaarta eikä vastapäistä rantaa pahasti.

Kesällä klo 16

Asukaspalautetta olen saanut moneen suuntaan – tiedän asukasyhdistysten kannat, mutta minuun on ottanut yhteyttä myös moni Jätkäsaareen muuttava, jotka nimenomaan toivovat hotellia, mm. parempien palveluiden vuoksi.

Ulkonäkö taas on pitkälti makukysymys: minun mielestäni Kämp Tower näyttää ihan hyvältä.

Kaupunkikuva-keskusteluun haluaisin nostaa kuitenkin kaksi näkökulmaa, joita en ole usein kuullut esitettävän.

1. Torni on osa katurakennetta

Tornit on usein Suomessa haluttu rakentaa kuin avaruusraketeiksi laukaisualustalle – yksinäinen Barad-dûr valtaisan aukion keskelle. Se ei ole hyvää kaupunkia. Tällaista suunnittelua valitettavasti löytyy mm. Keski-Pasilan kaavasta. Paljon fiksumpaa ja ihmislähtöisempää olisi rakentaa tornit osaksi katurakennetta kuten esim. Vancouverissa tehdään. Jätkäsaaren torni on osa katua.

2. Torni ei merkittävästi muuta kantakaupungin katunäkymiä

Jätkäsaaren tornin kerrotaan pilaavan Helsingin siluetin. Kuinka usein kuitenkaan katselemme kaupunkiamme “siluettiperspektiivistä”, eli esim. tuomiokirkon tornista, mereltä tai helikopterista? Niinpä niin. Ison hankkeen kohdalla kannattaakin tarkastella tornin vaikutuksia nimenomaan katutasoon – siihen sammakkoperspketiiviin, josta jokainen meistä kaupunkiammepäivittäin katselee.

Itse tutustuin tornin vaikutuksiin Google Earth -ohjelman avulla. “Taloaktiivi” Janne Hirvonen on tehnyt Google Scetchup 3d-mallin, jonka avulla kotikoneella voi katsella tornia mistä tahansa nurkalta vaan haluaa. Ohessa muutamia näkymiä.

Lännestä kaupunkia lähestyttäessä Lauttasaaren silta on lähempänä tornia. Länsiväylältä tullessa torni jää voimalaitosten taakse.

Kaapelitehtaan edustalta tornista erottuu pieni huippu.

Parhaiten torni näkyy Mechelininkadulle, jolle se luo maamerkin – “loppupisteen”,joka on mielestäni ihan onnistunut ajatus. Googlen kuvasta puuttuvat puut:

Marian sairaalan kohdalta “virallinen” havainnekuva.

Myös Baanalle se näkyisi komeasti Porkkalankadun sillan jälkeen:

Nosturin terassilta ja tulevan Elmun konepajahallin edustalta se näkyy hyvin, mutta istuu mielestäni maisemaan.

Fredan ja Kalevankadun mutkaan nurkka erottuu juuri ja juuri.

Kauppatorille ja ylipäätään Suomenlinnasta pohjoiseen suuntautuvaan kansallismaisemaan tornilla ei ole mitään merkitystä. Torni ei näy.

Ohessa Sampo Honkalan tekemä mallinnos, johon torni on lisätty. Kuva on ilmeisesti otettu satamaan saapuvasta ruotsinlaivasta. Onko maisema pilalla? Ei mielestäni tästäkään kulmasta.

Elinkeinopolitiikka

Entäs sitten se elinkeinopolitiikka? Mitä sillä tarkoitetaan?

Jätkäsaaren torni toisi Helsinkiin taloudellista toimeliaisuutta monella tapaa:
- rakennusvaiheessa noin 1500 henkilötyövuotta työtä
- konferenssihotelli tarjoaisi noin 100 pysyvää työpaikkaa
- maanvuokratuloina hotelli tuottaisi kaupungille noin 800 000 – 900 000 euroa vuodessa tai
- tontin myynti noin 16-18,6 milj. euroa kertaluonteisesti.
- kiinteistöveron tuotto
- työntekijöiden kunnallisverotuotto
- kongressimatkailijoiden kulutuksena muualla Helsingissä

Näitä tuloja ei voi ohittaa olankohautuksella.

Helsingin nykyinen verorahoitus ei riitä peruspalveluiden rahoittamiseen, vaan tulojen ja menojen ero on katettu pääosin Helsingin Energian tuloutuksilla. Kaupungin kasvun vaatimat investoinnit on puolestaan rahoitettu velkarahalla. Näin ei voi toimia ikuisesti, etenkin kun hallitus on suuressa viisaudessaan leikannut kuntien valtionosuuksia, eikä Helsingin Energiastakaan pian voida tulouttaa kaupungin kassaan entiseen malliin.

Valinta

Asiaa monelta kantilta pohdittuani pidän tornin vaikutuksia Helsingin kaupunkikuvaan siedettävinä ja osin jopa positiivisina. Elinkeinopoliittiset vaikutukset ovat yksiselitteisen positiivisia. Lisäksi olen hiukan huolissani Helsingin maineesta ja houkuttelevuudesta investointikohteena, kun valtuuston tehtäväksi näyttää muodostuvan kerta toisensa jälkeen torpata hankkeita. Kaiken kieltävällä linjalla emme pidemmän päälle pärjää.

Näistä syistä aion huomenna äänestää kaavamuutoksen puolesta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (16 kommenttia)

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo

Tornihotelli ei ainakaan vaadi valtavia parkkialueita ympärilleen, joista tornitaloja on yleensä moitittu. Rumahan tuo hotelli on mutta niin on suurin osa muustakin uudisrakennuskannasta.

Tornitalojen vastustaminen on vähän erikoinen ilmiö koska ne ovat haluttuja asuinkohteita. Luulisi, ettei niitä tule koskaan siinä määrin Helsinkiin, että joku joutuisi sellaiseen pakon edessä asumaan. Vastustajat haluavat siis rajoittaa toisten asumisvaihtoehtoja.

Matias Härkönen

Hyvät perustelut, joten pinnat siitä. Minusta korkeat rakennukset on hienoja ja sopii kaupunkimaisemaan hyvin. Toivottavasti menee läpi.

Käyttäjän wiljoantero kuva
Antero Manninen

"Jätkäsaari ei kuitenkaan ole vanhaa kantakaupunkia – se on uusi kaupunginosa, jolla on oma uusi ilmeensä."

Aivan oikea oivallus.

Jätkäsaaren länsireunalle olisi voitu (ja voitaisiin ehkä vieläkin) rakentaa useampiakin tornitaloja.

Käyttäjän jopolassi kuva
Lars Mahittu

Ohhoh, onpas hyvin perusteltu päätös. Lisää tällaisia poliitikkoja!

Ehkä joskus vielä omassa kaupungissanikin löytyy joku uuden ajan ihminen...

Arto Pesonen

Oskalan argumentit tornin puolesta eivät kestä lähempää tarkastelua.

1.Elinkeino ja työllisyyspolitiikka

Rakennuksen kerroskorkeus ei mitenkään korreloi työllisyysvaikutusten kanssa, sama määrä työpäikkoja syntyy matalampaan saman kokoiseen hotelliin.
Ylipäänsä hotellikeskuksen sijoittaminen Jätkäsaareen sataman lähelle ei ole perusteltua kongressivieraiden näkökulmasta. Absoluuttisesti suurin osa heistä saapuu Helsinkiin lentäen, Jätkäsaari on heidän kannaltaan lähinnä liikenteellinen pussinperä.

2.Kaupunkikuva

Tornin perusteleminen kadun "päätteenä" on irvokasta. Sillä voi perustella kymmeniä torneja ympäri Helsingin niemeä minkä tahansa Kruununhaan tai Kaivopuiston kadun päätteeksi.

3.google-perustelut...kohti auringonlaskua, heh! Valokuva Kustaanmiekasta on lähinnä liikuttava...

Lue lisää:

http://artopesonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/140267...

Joachim Seetaucher

Se hyvä puoli vihreillä on ylipäätään, että he eivät pääsääntöisesti ole vastustamassa urbaania elämänmuotoa ja tiivistä kaupunkikuvaa. Sinänsä hiukan epäloogista, kun asiaa ajattelee syvällisemmin heidän ideologiansa kannalta. On kuitenkin perinteisesti kaupunkilaisten puolue.

Veikko Kuivanen

Tornin vastustamisen perusteeksi riittää se, että torni on ruma. Halvan näköinen. Tallinnassa on useita vastaavia rumiluksia.

Piku Koo

Minkä vuoksi nykyvihreän pitää kannattaa muutaman eliittijätkän pippelheim-hanketta? Nämä hampaat ovat passee.

Mitä muotokielellä ja sijoittelulla halutaan ihmisille sanoa?
Kovaa, terävästi ja korkeammalle ? Raavitaan taivasta, koska se on mageeta?

Mitä tuollaisilla mielikuvilla haetaan? Kuin vinkuraisten sosiopaattien touhua.

"Hienoa kun katu päättyy torniin".
Voi kotikissa, siinäkö sun perustelu? Vaikka muuten suhtaudut torniin "neutraalisti"

"- - - jostain syystä minussa ei ole herännyt kovin kuumia tunteita rakennuksesta suuntaan tai toiseen"

Mutta koska se sopii ympäristöön? Sopiiko?

Busholmen on saumattomasti osa vanhaa kaupunkia. Miksi sinne halutaan lyödä tällainen leima heti alkuun?

Missä on ajatus historiasta, omaperäisyydestä? Tässäkö se on?

Missä on näköala Pihlajasaaresta Jätkään? Sitä ei ole uskallettu edes ajatella.

Käyttäjän hannuoskala kuva
Hannu Oskala

Hei Pirjetta,

linkkaamani 3d-mallin avulla voit itsekin käydä tutkimassa miltä näkymä näyttää Pihlajasaaresta:

http://sketchup.google.com/3dwarehouse/details?mid...

Piku Koo

Kiitos Hannu, mutten osaa käyttää sovellusta.

Minulle riitti se yksi blogissa julkaisemasi kuva, jossa on kaunis venevalkama ja sitten tämä putkiavaimen muotoinen rakennelma sen takana. Minusta tällainen muotokieli ei kuulu Jätkään, eikä lähellekään perinteikästä satamien Punavuorta. Pidetäänkö mieluummin kantainen Etelä-Helsinki vapaana näistä kovista, korkeista, terävistä muodoista ?

Enemmän huolettaa se, millaiset ruuhkat tulossa kapealla niemellemme. Mikseivät vihreät ole puolustaneet niemeä rakennusmassoilta ELI liikenteeltä ?

Herensaari oli iso virhe. Jätkästä tullee toinen ?

Alkuun Ärttaan luvattiin autotonta. Sitten petettiin ihmiset ja seliteltiin päälle. Suomenlinna on ainoa autoton kaupungiosa Suomessa. Sinne on enemmän halukkaita hakijoita kuin on vapaita asuntoja. Eli se siitä selittelystä.

Mihin unohtui tämä fakta:
Helsingin vanhat kaupunginosat sijaitsevat kapealla niemellä?
Toinen käsi Aleksia pitkin Pohjoisrannan vesissä, toinen Kalevankatua pitkin Jätkäsaaren vesissä.
Tästä kapeudesta autot vievät kai puolet.

Autot kuuluvat kaupunkiin?
Miljoonakaupunkeja on ollut jo ennen kuin Suomi itsenäistyi.
Eikä niissä ollut autoja.
Eikä Helsinki edes ole miljoonakaupunki, eikä sen pidä ollakaan, jos tarkoittaa sitä, että Vihreät saavat "tiivistää" sen niin että kanta-asukkaat tukehtuvat katupölyyn.

kantakauoungin kaduilla TULEE OLLA mahdollisuus miellyttävästi kulkea ilman autoa.
Se ei onnistu, jos vierellä likkuu tuhansien autojen jono, kuten nyt on odotettavissa kun Ärtta ja Jätkä valmistuvat.

Säälin syvästi myös Etu-Töölön asukkaita Mechelininkadun varrella. Miksi heille pitää järjestää näin kurjat olot?

Älkää siis pilatko aluetta enempää.

Tiivistäkää siellä missä on aihetta, eli lähiöissä.

Piku Koo

EKOSIIRTOLAPUUTAHRA JÄTKÄÄN !

Gabriel Alamäki

Helsingin ympärille voisi itseasiassa rakentaa puomit, eikä sinne sitten olisi mitään asiaa kenelläkään muulla kuin asukkailla, ja turisteilla, jotka viedään rajalta keskustaan hevosten vetämillä vaunuilla, elleivät siis junalla kehtaa matkustaa.

Piku Koo

Kaunis kukka on kasvustaan tarkka, vain rikkaruoho lykkää vartta.

Pekka Salo

"En kannattaisi 33-kerroksisen tornin rakentamista vanhaan kantakaupunkiin missään nimessä. Kantakaupungin historiallinen räystäskorkeus ja korttelirakenne luovat sille oman ilmeensä. Jätkäsaari ei kuitenkaan ole vanhaa kantakaupunkia – se on uusi kaupunginosa, jolla on oma uusi ilmeensä."

Siis et tunne Helsinkiä, etkä käsitteitä. 33-kerroksinen hotelli olisi hyvä Käpylään, koska Käpylä ei ole kantakaupunkia. Vai mitä?

"Paljon fiksumpaa ja ihmislähtöisempää olisi rakentaa tornit osaksi katurakennetta kuten esim. Vancouverissa tehdään. Jätkäsaaren torni on osa katua."

Mahtavaa yksinäinen ylikorkea rakennus on osa katua ja vielä ihmisläheinen. Osaatko muita hienoja vihreitä termejä?

"Jätkäsaaren tornin kerrotaan pilaavan Helsingin siluetin. Kuinka usein kuitenkaan katselemme kaupunkiamme “siluettiperspektiivistä”, eli esim. tuomiokirkon tornista, mereltä tai helikopterista? Niinpä niin. Ison hankkeen kohdalla kannattaakin tarkastella tornin vaikutuksia nimenomaan katutasoon – siihen sammakkoperspketiiviin, josta jokainen meistä kaupunkiammepäivittäin katselee."

Hyvä vitsi. Siluettia katsotaan tuomiokirkon tornista? Voi herttanen sentään. Siluetti nähdään, kun lähestytään kaupunkia jostain päin esim mereltä tahi maista. Tallinna on juuri nyt sellainen hieno kaupunki kuin sinäkin haluat.

Esittämäsi kuvat, joita ylistät ovat heikkoja. Toisaalta jo niiden ja muiden perusteella arkkitehdit ovat liki kaikki hanketta vastaan. Eiväthän nuo ns asiantuntijat tiedä mitään, kun vihreät tietävät.

"Jätkäsaaren torni toisi Helsinkiin taloudellista toimeliaisuutta monella tapaa:

- rakennusvaiheessa noin 1500 henkilötyövuotta työtä
(valetta! kun esität nyt, kun tiedät, että viranomaiset ovat tunnustaneet virhelaskelmasa)

- konferenssihotelli tarjoaisi noin 100 pysyvää työpaikkaa
(jotka sitten jäisivät muista hotelleista pois. Miten mahtaisi käydä esim. Helsingin omistaman Pasilan konressikeskuksen ja hotellin?).

- maanvuokratuloina hotelli tuottaisi kaupungille noin 800 000 – 900 000 euroa vuodessa (ehkä tai sitten ei)

- tontin myynti noin 16-18,6 milj. euroa kertaluonteisesti.
(ehkä tai sitten ei).

- kiinteistöveron tuotto (joka olisi?)

- työntekijöiden kunnallisverotuotto
(joka ei lisäänny, koska kongressit eivät lisäänny. Sama tahi vähäisempi määrä henkilökuntaa töissä koko kaupungin alueella)

- kongressimatkailijoiden kulutuksena muualla Helsingissä (kongressimatkailu vähenee koko ajan kautta koko mailman. Helsingin hotellien käyttöaste on noin 80 prosenttia).

"Elinkeinopoliittiset vaikutukset ovat yksiselitteisen positiivisia." (eivät ole).

Olet täysin unohtanut vihreät arvot. Vihreiden uskomien tutkimusten mukaan pilvenpiirtävät syövät sekä rakennusmassoiltaan että käytöltään enemmän kuin matalammat talot esim. 33 kerrosta kuluttaa yli kaksi kertaa enemmän kuin 16 kerrosta. Sama jo rakentamisen aikana.

Mutta kaiketi tärkein asia, mikä on vastaansanomaton ja puoltaa hanketta. Vihreiden naisedusta sanoi, että kaava velvoittaa enemmän kuin muu ratkaisu siis tämä kaavan muutos. Niin että kyllä sinne ylös tulee avoin kahvila, josta näkee pitkälle. Tässä vihreä syy kannattaa hanketta.

Piku Koo

Heh! Missä näitä vihreitä rikkaruohoja kasvaa ?

Toimituksen poiminnat