Hannu Oskala

Konepajahallista

Tänään kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee telakkarannan asemakaavaa. Kuten olen jo aiemmin todennut, kaavahan on upea ja suunnitellut uudisrakennukset näyttävät todella hienoilta. Tyylikästä uutta vanhan kantakaupungin kylkeen. Hyvä.hietalahdenlaiturilta_telakkaranta_160412Nyt käsittelyssä olevassa kaavamuutoksessa on kuitenkin asia, joka hiertää: Elmun ns. konepajahallin tilanne.

Elmuhan on siis vuonna 1978 perustettu yhdistys, jonka tehtävä on “musiikkikulttuurin ja nuorison hyvinvoinnin edistäminen”. Tätä tarkoitusta Elmu on sitten toteuttanut järjestämällä tapahtumia, mm. Kaivo- ja Alppipuiston kansanjuhlia. 1979 elmulaiset valtasivat Ruoholahdesta Lepakon, jossa Elmu toimikin aina vuoteen 1999, josta sitten toiminta siirtyi Nosturiin Telakkarantaan. Nyt tämän kaavan myötä sitten Nosturin paikalle haluttaisiin rakentaan vähintään 10-, toivottavasti ainakin 12 -kerroksinen asuintalo.

Aluetta gryndaava Skanska sopikin alunperin kaupungin kanssa luovan ratkaisun: Elmu luopuu Nosturista ja saavat tilalle läheisen ja alueeseen kuuluvan sekä suojellun Konepajahallin, jonka Skanska sitten maanvaihtosopimuksen kautta remontoi. Win-win-win. Kaikki voittavat, Helsinkiin tulee upea sali ja asuinalue! Tällä puheella kaava myös valtuustoryhmille myytiin.
konepaja
No ei vaikuta menevän ihan kuten Strömsössä. Nyt kaavamerkintää ollaan muuttamassa ja konepajahallin alue haluttaisiin muuttaa merkinnästä “Teollisuushistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokas julkisten rakennusten korttelialue” (Y/s) merkintään “Teollisuushistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokas palvelu-, liike- ja toimitila rakennusten korttelialue (PK/s). Käytännössä tämä tarkoittaa sitä että Skanska voisi rakentaa tilaan Elmun salin sijaan varmasti kannattavamman konttorihotellin tai jotain muita liiketiloja.
www.hel.fi_static_public_hela_Kaupunkisuunnittelulautakunta_Suomi_Esitys_2013_Ksv_2013-12-03_Kslk_33_El_0556CDA8-02BD-4690-85A4-9E7FBFDFD949_Liite.pdf-5
Ongelman ydin on hankkeen hinta. Alkuperäinen arvio korjauskustannuksista on moninkertaistunut. Osasyy tähän on kuitenkin myös prosessi ja kiinteistöviraston toimintatapa. Elmunkin laskelmien mukaan 25 miljoonan hanke on kallis. Siksi Elmu on ehdottanut budjetin avaamista säästökohteiden löytämiseksi. Kiinteistövirasto ei ole kuitenkaan neuvotellut asiasta vaan ehdottanut Elmulle Suvilahdesta nykyisen Nosturin kokoisia tiloja, joiden vuokra olisi moninkertainen. Lisäksi Suvilahdessa on jo vastaavia toimijoita aivan riittämiin. Yhtälö ei toimi.

25m€ kokonaisuus pitää sisällään konepajahallin lisäksi myös kaksi muuta rakennusta. Varsinaisen Konepajan korjauskustannus olisi noin 19m€. Ja se tarkoittaa siis nykyisten suojelumääräysten mukaista korjausta lattiasta kattoon.

Tila on mahtava!

Tila on mahtava!


Olisi hyvä että tätä erinomaista hanketta ei nyt haudata. Tila ja paikka on upea! Konserttisali toisi myös koko alueelle elämää ja palveluita muulloinkin kuin toimistoaikaan. Eikä hanke nykyiselläänkään mitenkään täysin tappiollinen meille olisi. Elmun mukaan:

“Vuoden 2012 hankesuunnitelman pohjalta tehtyjen laskelmien mukaan Elmu pystyy maksamaan kaupungille vuokrana 17,4 miljoonaa euroa 30 vuoden sopimuskauden aikana. Lisäksi Konepajan työntekijöiden kunnallisverotus, Elmu-konsernin ja alihankkijoiden maksamat yhteisöverot sekä matkailutuotot kartuttavat kaupungin kassaa 23,5 miljoonalla.
Konepaja tuo siis Helsingille sopimuskauden aikana yli 40 miljoonaa euroa, joten kaupunki saa sijoitukselleen tuottoa vähintään 15 miljoonaa euroa.Lisäksi kiinteistön ja tontin arvo nousevat.”

 

Tämän lisäksi tietenkin Helsingistä tulee hauskempi tapahtumakaupunki, joka on kirjattu strategiaankin tavoitteeksi.

Mitä sitten tulisi tehdä? Jos olisin diktaattori etenisin seuraavasti:
1. Säilyttäisin nykyisen kaavamerkinnän, jotta hanke pidetään suunnitelmissa.

2. Tutkitaan mahdollisuudet löysentää suojeluvaatimuksia siten että korjauskustannukset alenevat. Hyvä esimerkki ovat ikkunat, jotka nykyisellä suojelumerkinnällä on korjattava käsin ruutu kerrallaan. Turun Logomossa, joka on vastaava kohde, toteutettiin kunnostus huomattavasti kustannustehokkaammin siten että sisäpuolen ikkunat käännettiin ulospäin ja sisäpuolelle laitettiin koko ikkuna-aukon peittävä lasi, joka eristää myös ääntä ja lämpöä hyvin. Edullisempi ja parempi ratkaisu. Näyttää ulospäin täsmälleen samalta kuin alkuperäinen.
konepaja (2)
3. Avataan hankkeen budjetti siten että se voitaisiin pilkkoa. Halli saataisiin peruskäyttökuntoon kohtuullisen nopeastikin selvästi 19 miljoonaa pienemmällä summalla. Peruskuluja on mm. myrkkyjen poisto, joka maksaisi noin 3,3m€. Sitten pala ja kerros kerrallaan lisää.

4. Tutkitaan myös muut mahdolliset rahoittajat. Olen antanut kertoa itselleni että valtiokin voisi perusinvestointiin jollain summalla osallistua.

Kysyntää tilalle Helsingissä olisi. 1000-3000 hengen salia ei oikein löydy ja siihen rakoon suuri osa maailmaa kiertävistä artisteista kuitenkin loksahtaa. Elmun mukaan viikottain joutuu tarjoamaan “eiootaa”. Maailmalta löytyy vastaavia vanhoja tiloja, jotka on remontoitu konserttikäytttöön. Toivottavasti Helsinkiinkin saataisiin tällainen.
Palladium_kuvat-2
Tän lisäksi pakko todeta ihan vaan fiiliksellä että tila on todella upea. Ja olisi todella todella todella sääli jos se vajoaisi vain toimistohotelliksi.

Lisäksi Helsingillä on mielestäni erikoissuhde Elmuun. Ensin vietiin Lepakko, nyt jyrätään Nosturi – ei me voida jättää Elmua tyhjän päälle. Kyse on myös kaupungin uskottavuudesta sopimuskumppanina.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (27 kommenttia)

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Tämä on tylyä meidän kaikkien entistenkin nuorten näkökulmasta: "Ensin vietiin Lepakko, nyt jyrätään Nosturi".

Kerrohan Hannu sitten, mitä lautakunnassa päätettiin.

Käyttäjän hannuoskala kuva
Hannu Oskala

Moi Markku,

lautakunta päätti vielä tänäänkin jättää asian pöydälle. Vuoden viimeinen kokous taitaa olla tiistaina 17.12., jolloin asia sitten päätetään.

Tässä välillä ehtii vielä vaikuttamaan ja selvittämään lisää.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Kiitos erinomaisesta tiedonvälityksestä!

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Meillä Tampereella on esim. Finnlaysonin ( Siperian) tilat on saatu loistavaan uuskäyttöön, jossa vanha henkii ja uusi kohtaavat.
Sääli, jos viimeisetkin Hesan kokonaiselämää kuvaavat tilat valjastetaan jonnin joutavuuksiin.
PS. Niillä kulmilla 30 vuotta stallannut.

Käyttäjän wiljoantero kuva
Antero Manninen

Kannattaa siellä Tampereella keskittyä vain omiin projekteihin ja antaa meidän helsinkiläisten päättää omista asioistamme.
Tampereella on eniten hävitetty vanhoja asuinalueita ja historiallisia teollisuustiloja, jopa kokonaisia teollisuusmiljöitä.

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Antero

Tampereella hävitettiin ainoastaan Verkatehtaan alue teollisuusalueena, josta on vain pari rakennusta säilytetty. Finlayson, Valmetin junatehdas (Vapriiki), Suomen Trikoo, Liljeroos ym. ovat hyvässä uusiokäytössä.

Siinä olen samaa mieltä, että Amuri- työläiskaupunginosa on vain surkea "postimerkki" entisestä.

60-70-luku oli kohtalokas monessa kaupungissa ja erityisesti Helsingissä, jossa tärveltiin valtava määrä vanhoja arvorakennuksia. Katajanokka Ensoineen, Aleksanterinkadun ja keskustan jugend- ja vielä vanhemmat kaunistukset.

Käyttäjän wiljoantero kuva
Antero Manninen Vastaus kommenttiin #17

Heikki

Katajanokalta hävitettiin Normenin linnana tunnettu upea jugendtalo ja tilalle rakennettiin karmea, marmorilaatoilla kuorrutettu laatikko, joka pilaa koko Katajanokan yleisnäkymän.
Henkilökohtaisesti asia satuttaa vieläkin, sillä Normenin talossa sijaitsi ensimmäinen työpaikkani.

Brutaalein teko oli purkaa graniittinen Heimolan talo, jossa eduskunta antoi vuonna 1917 Suomen itsenäisyysjulistuksen. Eduskuntahan kokoontui Heimolassa ennen nykyisen eduskuntatalon valmistumista.

Helsingissä purettiin 1960- ja 1970-luvuilla enemmän rakennuksia, joista valtaosa oli historiallisesti arvokkaita, kuin mitä venäläiset hävittivät pommituksissa viime sotien aikana.

Suomalainen nousukasmaisuus ilmeni arvorakennusten purkuvimmana pahimmillaan Helsingissä ja Tampereella.

Käyttäjän hannuoskala kuva
Hannu Oskala

Tampereella on tosiaan hienoa uusiokäyttöä.

Käyttäjän markkusalomaa kuva
Markku Salomaa

Nyt on Oskala oikealla asialla. Kiitos perusteellisesta selvitystyöstä.

Käyttäjän hannuoskala kuva
Hannu Oskala

No mutta! Kiitokset otetaan vastaan kun niitä kerrankin tulee! Tällä jaksaa talvipakkasiin!

Käyttäjän wiljoantero kuva
Antero Manninen

Suvilahden alueella on kaksi kaasukelloa ja yhdeksän muuta rakennusta vajaakäytössä. Noista ranennelmista löytyvät tarvittavat tilat myös Elmun käyttöön. Lisäksi Salmisaaressa on kulttuurikäytössä Kaapelitehdas.
Elmun laskelmat konepajatilojen tilojen tuotoista ovat ylioptimistisia ja projektia jouduttaisiin tukemaan melko pian aivan varmasti yhteiskunnan varoin.
Alue on viisainta antaa reaalimaailmassa elävän rakennusyrityksen käyttöön, jolloin siitä hyötyvät talouselämä sekä sitä kautta veronmaksajat.
Parin nosturiromun säilyttäminen on naurettavaa. Muutama satamanosturi olisi aikanaan pitänyt säilyttää Katajanokalla ja Olympialaiturilla. Kun niin ei tehty, ei Hietalahden Telakkarannassakaan niitä enää tarvita.

Käyttäjän hannuoskala kuva
Hannu Oskala

Hei Antero!

Elmu toimii tällä hetkellä 95% omarahoitteisesti - sen lisäksi se tekee paljon yhteishyödyllistä toimintaa, joka ei ole ehkä "kannattavaa" talouden mittareilla mutta kun katsotaan kaupungin kokonaisuutta, niin hyötyjä tulee.

Elmu on myös toiminut tapahtumajärjestämisalalla jo 35 vuotta, mulla ei ole heidän liiketoimintasuunnitelmaansa siltä osin huomauttamista. Mun mielestä se näytti uskottavalta.

Nostureita kirjoitukseni ei käsitellyt, mutta kun ne kerran nostit esiin, niin kyllä tuolla lahdella joku nosturi tulisi säilyttää muistumana Helsingin historiasta.

Martti Laines

95% omarahoitteisesti! Todellako? Ettei taas vihreä ideologia jättäisi taka-alalle ikävät raha-asiat ja faktat - 'oikealla' asialla kun ollaan.

Siis ELMU maksaa omarahoituksella markkinahintaista vuokraa Nosturista?

Käyttäjän hannuoskala kuva
Hannu Oskala Vastaus kommenttiin #10

Vuokran markkinahintaisuudesta en tiedä, mutta kaupungin osuus toiminnasta on muistaakseni noin 5%.

Käyttäjän MartinGlantz1 kuva
Martin Glantz

Terve Antero Manninen!

Otetaanpa asia kerrallaan:

Mainitsemistasi kaasukelloista toinen on pelkkä metallikehikko eikä toinenkaan sovellu ihmisten käyttöön ilman Konepaja-hintaluokkaan verrattavaa mittavaa rakennusprojektia. Kellot eivät riitä tarjoamaan kaupunkiin Helsingistä puuttuvaa 3000 hengen konserttitilaa niine oheistoimintoineen, jotka Konepaja-kokonaisuus tarjoaa. Yhden kellon hinnaksi on mainittu 10 MEur, joten neliöhinta on jopa korkeampi kuin Konepajan - ja vuokra olisi viisinkertainen.

Lisäksi Suvilahdessa on jo mittavasti kulttuuritoimintaa eli ELMU ei toisi alueelle lisäarvoa.

Kaapelitehdas puolestaan on kallis, jos siellä tuotetaan 3000 hengen yksittäiskonsertteja, jotka yleensä tarvitsevat sekä rakennus- että purkupäivän konserttipäivän lisäksi. Lisäksi Kaapelin varaustilanne on melko hyvä parikin vuotta eteenpäin, joten kiertuekalentereista ei aina löydy Kaapelin rytmiin sopivia päiviä.

Väität ELMU:n laskelmien olevan ylioptimistisia ja projektin kaatuvan yhteiskunnan niskaan. Mitä laskelmia Sinulla on Konepajan tuotoista ja mikä osa ELMU:n laskelmista on ylioptimistinen? ELMU on yli 35 vuotta tässä kylässä tuottanut entisissä teollisuusrakennuksissa musiikkitapahtumia, joten osaaminen lienee osoitettu. Kuten Oskala mainitseen, omarahoitusosuutemme on 95% eli julkisen vallan avustukset ja tuki on vain hyvin pieni osa ELMU:n tuloista. Tuen yksi peruste on se, että ELMU tarjoaa musiikkielämyksiä myös alle 18-vuotiaille eli tekee osaltaan kaupungin nuoristyötä.

Aluettahan ollaan suurelta osin antamassa rakennusyrityksen käyttöön. Kyse on tonttivaihdosta, josta kaupungilla jo on grynderin kanssa aiesopimus. Kokonaisuutta on mittavasti valmisteltu jo vuosia sekä virkamies- että asiantuntijatyönä. Yksityiskohtaista materiaalia on satoja sivuja. Hyvin nopealla aikataululla esiintuotu kaasukellovaihtoehto on tähän verrattuna tarkoitushakuista sumutusta, mutua ja arvailua.

Käyttäjän erlandsalo kuva
Erland Salo

Saanen olla aivan eri mieltä kanssasi tuon asemakaavan "hienoudesta". Esimerkkikuvasi on suorastaan karmea ja ei tule koskaan toteutumaan. Vaikkapa tuo oikeanpuoleinen valtavan leveä talo. Eihän tuollaista pimeää puolipyradimia missään rakenneta. Ei ainakaan sivistysvaltioissa.

Entäpä kokonaiskustannukset kaikkineen? Moniko vanhus ja vauva saa virua ilman hoitoa, kun keski-ikäiset erinomaisesti toimeentulevat valtion ja kuntien suojatyöpaikoissa toimivat vihreät toteuttavat visioitaan?

Käyttäjän JussiHuhtakangas kuva
Jussi Huhtakangas

No niin, vauva- ja vanhuskortti vedetty, huoh!

Käyttäjän erlandsalo kuva
Erland Salo

Oottappa vaan, niin vedän natsikortin esiin.

Käyttäjän hannuoskala kuva
Hannu Oskala

Moi Erland,

kyllä Skanska projektistaan verot maksaa. Ja niillä sitten taas rahoitetaan ne vanhukset ja vauvat.

Käyttäjän erlandsalo kuva
Erland Salo

Paljonko kaupunki saa rahaa Skanskalta? Siis lisää rakentamista Skanskalle ja tuloja Helsingille. NiinköÖ

Käyttäjän hannuoskala kuva
Hannu Oskala Vastaus kommenttiin #26

Kaavan arvo kaupungille muistaakseni luokkaa 30-40 miljoonaa.

Käyttäjän JouniM kuva
Jouni Minkkinen

No, kyllähän elmu löytää tilat jostakin muualta. Pakottaahaan kaupunki piakkoin maailman mittakaavassa merkitävän ilmailuhistoriallisen Malmin lentokentän lopettamaan toimintansa. Joten ei muuta kuin kapsäkit kantoon ja menoksi. Eikös Hyvinkäältä voisi neuvotella tilaa?

Käyttäjän hannuoskala kuva
Hannu Oskala
Käyttäjän JouniM kuva
Jouni Minkkinen

Niin, onko elmu maailman mittakaavassa harvinaista kulttuuriperimää (arkkitehtuuri/historia/ympäristö) kuten Malmin lentokenttä on? Jos on varaa tuhota jotakin lähes ainutlaatuista niin silloin on varaa laittaa elmukin etsimään tilaa muualta. Kaupunki on linjansa valinnut joten ei asiasta enempää. Elmu ei paikanvaihtoon tuhoudu.

Käyttäjän hannuoskala kuva
Hannu Oskala Vastaus kommenttiin #20

Pidetään nyt ihan oikeasti nää asiat erillään. Eivät liity toisiinsa mitenkään. Ja Malmin kohdalla on kyse miljardeista euroista. Kokoluokka. Omenat, appelsiinit, melonit, lippalakit ja mitä näitä nyt olikaan.

Käyttäjän JouniM kuva
Jouni Minkkinen Vastaus kommenttiin #21

Sopii, tarkoitus oli vain tuoda esille se että eri asiat merkitsevät eri ihmisille eri asioita. Toiselle kulttuurikeskukset joita kaupungissa on useampia on tärkeämpiä kuin ainutkertainen.

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Kaupunki tarvitsee ilmaa hengittääkseen, keskuspuiston, myös Malmi lentokenttäalueen sellaisenaan kuin se on.

Kohta joku esittää, että Kaivopuistossa on arvokasta rakennusmaata.

Sitten rakennetaan Suomenlinnaan silta. Kaupunginpuutarhan puistoalueet rakennetaan kerrostaloja täyteen. Linnanmäki on liian kalliilla paikalla.

Jokainen sukupolvi nakertaa aina pienen osan jostakin luonnostaan selvästä kokonaisuudesta, ja taas pala kerrallaan lisää. Näin koko kaupunki näivettyy vai korttelien kaupungiksi, jossa ihmisillä ja luonnolla ei ole mitään väliä.
Helsinki on vielä hieno kokonaisuus, jota kannattaa suojella ydinalueineen tulevaisuutta varten.

Mitä historia kertoo meistä, jos laiminlyömme tämän?

Toimituksen poiminnat