*

Hannu Oskala

Heikinkadusta Mannerheimin Esplanadiksi

Monien suurkaupunkien keskustoissa on viime vuosina raivattu lisää tilaa kävelijöille. Hienoja esimerkkejä löytyy New Yorkista Kööpenhaminaan. Keskusta-alueiden viihtyisyys on lisääntynyt ja liike-elämäkin hyötynyt. Helsingissä kävelykeskustan laajentaminen on kuitenkin ollut hidasta. Välttämättömän liikenteen ja kävelyalueiden yhteensovittaminen on ymmärrettävästi haastavaa ahtaalla niemellämme.
erottaja_30_jyla 655px

Maailmalla on noussut “trendiksi” kokeilla kaupunkisuunnittelullisia ratkaisuja – aina ei tarvitse valaa heti tonneittain betonia, vaan testaamalla voidaan saadaan tietoa muutosten vaikutuksista kohtuullisillakin kustannuksilla. Kaikkea kun ei voi mallintaa ja ennustaa. Kokeilutkin täytyy kuitenkin suunnitella ja toteuttaa huolellisesti yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Hätiköiden ei tule hyvää. Tämän me olemme Helsingissäkin jo oppineet.

New Yorkin liikennevirasto (Department of Transportation) tutki yhdessätoista kokeilukohteessa kävelyalueiden vaikutusta paitsi liikenteeseen, myös alueiden elinkeinoelämään. “The Economic Benefits of Sustainable Streets”-julkaisu on mielenkiintoista luettavaa. Kaikkein tunnetuinta New Yorkin kokeilua, Times Squarea, paremmin Helsinkiin vertautuu esim. Willoughy Plaza, jonka liikennemäärä on noin 2600 kävelijää tunnissa.
Mannerheimin_Esplanadi_HOK-2
Tutkitusta 11 kohteesta kaikki pärjäsivät vähintään yhtä hyvin kuin verrokkinsa ja kahdeksan kohteen luonnehdinta yhdestätoista oli strong” tai “very strong performer”. Näyttöä positiivisista vaikutuksista löytyy.
dot-economic-benefits-of-sustainable-streets_pdf-2
Samanlaisia tuloksia ollaan saatu muuallakin – paremmat kävelyolosuhteet lisäävät kaupunkikeskustojen vetovoimaa ja elinvoimaisuutta.

Liikennemäärät Mannerheimintiellä vaihtelevat erittäin mielenkiintoisesti. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisun “Liikennemäärät Helsingin katuverkossa 2012” mukaan Ooppera- ja Finlandia-talon välillä kulkee päivittäin noin 32 000 – 35 000 ajoneuvoa. Kaistoja on henkilöautoliikenteelle yksi kumpaankin suuntaan (1+1) ja lisäksi on bussikaistat (1+1). Lasipalatsin ja Erottajan välillä liikennettä on vain 19000 ajoneuvoa vuorokaudessa, mutta kaistoja on sekä etelään että pohjoiseen henkilöautoliikenteelle kaksi (2+2) eli yhteensä neljä. Jos suurempi henkilöautoliikenne mahtuu Oopperan ja Finlandiatalon välillä kahdelle kaistalle, mahtunee se kahdelle kaistalle Lasipalatsin ja Erottajan välilläkin. 
Mannerheimin_Esplanadi_HOK-4
Jos autoliikenne siirrettäisiin Mannerheimintien länsilaidalle, voitaisiin itälaita vapauttaa kävelijöille. Tähän tapaan.
Mannerheimin_Esplanadi_HOK-5
Ja sama karttana. (Linkki painokelpoiseen pdf-tiedostoon (0,3mb).)

 Jaakko Pertilä

Kuva: Jaakko Pertilä


Ja havainnekuvana. (Linkki painokelpoiseen jpg-tiedostoon (4,6mb).)

 Marko Bunn

Kuvan käsittely: Marko Bunn


Teen tänään valtuustoaloitteen “kävelykatukokeilun toteuttamisesta Mannerheimintiellä”. Toivottavasti moni valtuustotoveri haluaa sen allekirjoittaa – nykyistä laajempi kävelykeskusta olisi hyväksi sekä keskustan liike-elämälle että kaupunkilaisille.

Me allekirjoittaneet kaupunginvaltuutetut esitämme, että kaupunki toteuttaa kävelykatukokeilun Mannerheimintiellä Postikadun ja Erottajan välisen osuuden itäreunalla vuosina 2015-2016. Kokeilualueen laajuuden ja kokeilun keston määrittelee tarkemmin kaupunkisuunnitteluvirasto. Kävelykatu toteutetaan yhteistyössä alueen yritysten ja muiden toimijoiden kanssa.

 

Jätän aloitteessani tarkoituksella avoimiksi sekä kokeilun keston että tarkan alueellisen rajauksen. Näihin kysymyksiin osaa poliitikkoa pätevämmän vastauksen antaa kaupunkisuunnitteluvirasto.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (31 kommenttia)

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Kannattaa muistaa, että tähän katuosuuteen kohdistuu ajoittainen suurempi paine Katajanokan ja Olympiaterminaalin satamaliikenteestä Turun ja Tampereen moottoriteiden suuntaan. Ruuhkahuippujen huomioiminen muillakin tieosuuksilla voi olla paljon tärkeämpää kuin keskimääräisten liikennemäärien huomioiminen.

Käyttäjän hannuoskala kuva
Hannu Oskala

Hei Mikko,

hyviä huomioita!

Ajo Pohjois-Esplanadilta Lönnrotinkadun kautta Turun suuntaan ei vaikeudu ehdotuksessani lainkaan. Pohjois-Esplanadin kaistat Lönkan suuntaan toimivat ihan kuten nykyisinkin.

Tampereen motarille taas ajo on nykyisinkin käsittääkseni opastettu (tai ainakin tulisi olla) Pohjois-Rannan ja Kehä I:n kautta. Manskun sumppuihin ei nytkään kokenut rekkakuski kyllä tule töötäilemään.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Tässä siis tarkoitetaan sitä, että Turun suuntaan hakeuduttaisiin Länsiväylän ja Kehä I:n tai Kehä II:n kautta. Se on toki mahdollista, mutta kasaa sitten ruuhkapaineita Ruoholahteen. Sen sijaan Pohjoisrannan kautta Hämeenlinnanväylälle, puhumattakaan Vihdintiestä, hakeutuminen ei vakuuta.

Ennen kuin sinällään ruuhkainen Kehä I on näköpiirissäkään, pitäisi joko ajaa Itäväylän ja Itäkeskuksen kautta sen itäosa kokonaan läpi kaukaa kiertäen tai tehdä useita monimutkaisia kääntymisiä Sörnäisissä. Hermannin rantatie saattaa nyt vetää, mutta Kalasataman rakentamisen edistyessä ja asukkaiden ja palveluiden löytäessä sinne ei välttämättä enää niinkään hyvin.

Mikään näistä vaihtoehdoista ei ole tietenkään myöskään hyvin yhteensopiva Visio 2050:n moottoriteiden bulevardisointisuunnitelmien kanssa, kuten ei myöskään toisaalla ehdotetun Hämeentien joukkoliikennekaduksi muuttamisen kanssa.

Lähde: alueen omakohtaisen tuntemisen lisäksi Paikkatietoikkuna

Käyttäjän hannuoskala kuva
Hannu Oskala Vastaus kommenttiin #4

Moi Mikko!

Mitä tarkoitat tällä?

"Mikään näistä vaihtoehdoista ei ole tietenkään myöskään hyvin yhteensopiva Visio 2050:n moottoriteiden bulevardisointisuunnitelmien kanssa, kuten ei myöskään toisaalla ehdotetun Hämeentien joukkoliikennekaduksi muuttamisen kanssa."

Vaikea ymmärtää mitä tarkoitat.

Käyttäjän hannuoskala kuva
Hannu Oskala Vastaus kommenttiin #4

Hei Mikko!

Ryhtyi tuo epäilysi reittivalinnoista kiinnostamaan sen verran että tsekkasin pikaisesti Googlemapsilla. Googlen mukaan Pohjois-Ranta / Teollisuuskatu -reitti kestää saman verran kuin Manskun kautta ajo.

http://farm8.staticflickr.com/7369/12476872465_b19...

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin Vastaus kommenttiin #7

Mikä tämän reitin kuormitus olisi sen jälkeen, jos Mannerheimintien reitti olisi tukossa?

Otto Gustafsson Vastaus kommenttiin #17

Kuva viheralueista muutoin harmaasävyisessä kuvassa on hieno. Mutta, mitä siellä olisi tähän aikaan vuodesta? Loskassa ei paljon kahvitella ulkona, eli Mannerheimintien kesäkatu olisi täynnä tyhjiä terasseja. Mitä Helsingin liikenteestä muistan, niin joka risteyksessä on punaisella olevat liikennevalot ja liikenne ei vedä.

Tuon jälkeen se ei vetäisi sitäkään vähää mitä nyt. Eikös nuo viereiset kadut ole nykyään kävelykatuja, kun ne vielä jokunen vuosi sitten olivat normaaleja katuja.

Vain vihreälle voi tulla mieleen tutkia Google-mapsin katujen nopeusrajoituksiin perustuvalla laskurilla matka-aikoja Helsingin keskustassa. Ne voivat toteutua joskus sunnuntai-maanantai yönä neljän-viiden aikaan, jos muuta liikennettä ja katutöitä ei ole.

Käyttäjän saloniemi kuva
Tuomas Saloniemi

Skattan liikenne kulkee aikalailla Pohjoisrantaa. Reitti skattalta esplanadin kautta Mannerheimintielle (jos siis suuntana on E12) olis kyllä aika epäoptimaalinen valinta. Ja jos turkuun päin on lähdössä niin Lönnrotinkadulta pääsee nopeimmin turun motarille.

Matias Härkönen

Kannatettava ehdotus, joka lisäisi keskustan viihtyisyyttä erinomaisesti. Vaikka en yleensä näistä Vihreiden "kielletään autot" ehdotuksista pidäkään, niin ydinkeskustassa sitä voidaan mielestäni kiertää ja rajoittaa jonkin verran. Viihtyisä keskusta on kaikkien etu.

Käyttäjän hannuoskala kuva
Hannu Oskala

Kiitos Matias kommentista! Mainiota että ajatuksen esittäjän "väri" ei haittaa ideaan suhtautumista!

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Vaikka tilastollinen liikennemäärä saattaakin olla esittämäsi mukaisesti vähäisempi siellä keskusta-alueella, niin siellä on kuitenkin enemmän kuhinaa ja säpinää poikkikaduilta, parkkihalleista j.n.e. Myös liikennevaloja on enemmän jalankulkijoille. Finlandiatalon ja Oopperan väli on kuin vapaa avenue siihen verrattuna.

Kun Suomi on suuren osan vuotta liian kylmä kaupungilla ulkosalla oleskeluun, niin tämä tosiseikka rajoittaa osittain varsinaisten kävelyalueiden mielekkyyttä verrattuna lämpimämpiin paikkoihin. En pysty kuvittelemaan, että hyisen arktisen viiman puhuessa kaamoksen keskellä leveällä Mannerheimintiellä kovinkaan moni olisi nauttimassa kävelykadun siunauksellisuudesta.

Käyttäjän hannuoskala kuva
Hannu Oskala

Hei Juha,

kiitos kommentistasi. Räntäsateessa flaneeraaminen ei ole minunkaan mielipuuhaani. Siksi jätin aloitteessani keston avoimeksi. Sitä voitaisiin varsin hyvin kokeilla vain kesäkuukausina, jolloin alue olisi varmastikin suosittu.

En oikein ymmärrä miten "kuhinan ja säpinän" määrä liittyy tähän. Lähinnä se kertoo sen että tuolla kohtaa liikenne on joka tapauksessa hitaampaa kuin Oopperan kohdalla. Läpiajovolyymiin se ei vaikuta.

Parkkihallien sisäänajoja ehdottamallani alueella on yksi, eli Kalevankadun alkupäässä oleva. Sinne ajaminen ja sieltä ajaminen saattavat jopa helpottua - nykyisin sieltä vasemmalla kääntyminen on kiellettyä, ehdotuksessani se olisi mahdollista.

Heli Hämäläinen

Göteborgissa on tehty kauppakeskus Nordstan kattamalla kävelykadut korttelien väliltä. Helsingissä Mannerheimintie katkaisee kauppakeskusvyöhykkeen, joka jatkuisi myös Mannerheimintien itäpuolella.

http://www.nordstan.se/wp-content/uploads/2012/03/...

Jos autot heitettäisiin kokonaan pois ja katettaisiin koko roska. Vain raitiovaunut ajaisivat sisään ja siellä saisi olla myös jonkun raitiovaunun pääteasema.

Autoliikenne muita reittejä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Siellä ei olisi ihmisiä kävelemässä, jos he eivät sinne autolla pääsisi. Nythän vastaava "kattaus" on maan alla. Kauppakeskuksia pitkin pääset kulkemaan Forumista Stokkalle tai Akateemiseen tietämättä Mannerheimintien autoista mitään.

Käyttäjän saloniemi kuva
Tuomas Saloniemi

Suurin osa ihmisistä tulee kyllä julkisilla keskustaan. Jos ei tulisi, niin katuverkko ei kestäisi iltapäivääkään.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #13

Parhaat asiakkaat kaupoille tulevat omalla autolla, joita on tuhansittain parkkihalleissa. Julkisilla kulkuvälineillä saapuva saattaa jotain pussissa viedä kotiinsa, mutta autolla tullaan tekemään hankintoja, joita rahdataan välillä takakonttiin ja sitten taas takaisin kauppakeskuksiin. Varsinkin, jos mukana on turvaistuinikäisiä lapsia rattaissa. Asioita ei pitäisi tarkastella vain vireiden sinkkujen näkökulmasta, jotka tulevat asioimaan keskustan pubeissa.

Käyttäjän saloniemi kuva
Tuomas Saloniemi Vastaus kommenttiin #18

Uskoisko tuota. Kun minä ostan jotain isoa (sängyn, pesukoneen tms) niin mä käyn valitsemassa sen ja tilaan kotiinkuljetuksen. Itseasiassa harvaa huonekalutavaraa edes saa myymälästä suoraan mukaansa. En mä yritä mitää mitään jääkaappia tunkea omaan autooni.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #20

Hyvin usein varsinkin lauantaisin perheet menevät ostoksille ja sieltä rahdataan viisi kassillista elintarvikkeita ja muita päivittäistavaroita, sitten mennään vaatekaupoille ja katsastellaan jotain muuta pientä kodinkonetta y.m. Takakonttiin saatetaan viedä kolmekin eri kertaa lastia ennen kotiin ajoa. Kyllä jäisi julkisilla heiltä sellainen väliin.

Heli Hämäläinen Vastaus kommenttiin #25

En esittänyt, että parkkihallit tulpattaisiin. Ainoastaan läpiajoliikenteen poistamista.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Pääsee peräti Kampin keskuksen länsipuoliselta metroaseman R-kioskilta Akateemiseen asti katkeamatonta tunneliverkostoa ja kauppakeskusten sisätiloja pitkin.

Käyttäjän SamuliVapaasalo kuva
Samuli Vapaasalo

Elinkeinotoiminnan ja pienkaupan kiihdyttämiseksi kannattaisi mielummin muuttaa Mannerheimintien länsipuoli kävelykaduksi.

Käyttäjän suvituuli952 kuva
Juha Lehtinen

En ole koskaan kuullut/tiennyt kenenkään kävelijän välttävän kyseistä kadunpätkää sen vuoksi, ettei sinne kävelijänä mahtuisi.

Puitakin voi halata jos haluaa jo nyt vaikkapa Lasipalatsin nurkilla.

Sen sijaan ajessani Erottajalta Messuhallille mietin joka kerta olisiko joku muu reitti kuin jo nyt ruuhkainen Mansku parempi. Ei ole, kun sivukadut (esim. Freda) ovat jo nyt tukkoisia, puhumattakaan sitten kun Mechelininkadun pyörätietkin saadaan rakennetuksi.

Helsinki ei tukehdu autoihin, mutta näiden Vihreiden aivot tuntuvat tukehtuneen verenpuutteeseen jo aikoja sitten heidän pyrkimyksissä tehdä Helsingin keskustasta autoton.

Menkääpä kävelemään Keskuskatua (viimeisin kävelykaduksi muutettu) vaikkapa tänä iltana ja ihailkaa näkymää - ei näy autoja, mutta eipä näy ihmisiäkään.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Suunnilleen ainoa käyttökelpoinen ehdotus Oskalalta tässä keskustelussa on ollut se, että kävelykatukokeiluja tehtäisiin vain ajoittaisena kesällä, jolloin kesälomista johtuen yksityisautoilu- ja muut liikennepaineet eivät ole niin suuria.

Muilta osin Helsingin keskusta on satamakaupunki ja suuri pohjoisen Itämeren alueen liikekeskus. Liikennettä sieltä ei poppakonstein saa kadotettua mihinkään, jos ei halua myös palveluiden ja työpaikkojen lähtevän muihin maisemiin samalla. Risteilymatkustajat haluavat myös suoraan keskustaan, jos ovat tullakseen, eikä mihinkään syrjäiseen Vuosaaren rahtisatamaan.

Kaikki isommat kävelykeskustasuunnitelmat edellyttävät tuekseen keskustatunnelia ainakin Länsi- ja Itäväylän päät yhdistämään.

Simo Suutari

Jäi kokonaan epäseväksi, miksi muutos pitäisi tehdä ja ketä varten ? Jotenkin tuntuu siltä että perusteluna on vain New Yorkin tehty tutkimus. On kyllä vedetty ketterästi mutkat suoraksi, kun johtopäätöksenä on Mannerheimintien muuttaminen kävelykaduksi. Alueella on muutenkin hyvin leveät kävelytiet sekä tunneli. Miksi kävelytilaa pitäisi lisätä. No olisihan siellä kiva istua kauniina kesäpäivänä, mutta kun Espa on jo ihan kulman takana eikä kaivariinkaan ole pitkä matka, niin onko tällä idealla oikeasti muuta tarkoitusta kuin autoilun vaikeuttaminen entisestään Helsingin keskutassa. Sehän on todellisuudessa ollut Vihreiden politiikan tavoite.

Käyttäjän hannuoskala kuva
Hannu Oskala

Laaja kävelyalue tekee koko keskustasta miellyttävämmän paikan olla. Keskustan vetovoimatekijät ovat täysin erilaisia kuin esim. kehäteiden laatikkokauppojen.

Tämä aloite on minun näkökulmastani autoilun suhteen neutraali. Saman määrän liikennettä pitäisi mahtua.

Martti Laines

Mahdollisuus autoliikenteeseen ja autoliikenne luo viihtyisyyttä ja edistää palveluiden käyttöä. Ei autoliikenteen rajoittaminen. Istun mielelläni kesäisin vaikkapa manskun Iguanan terassilla syömässä ja katselen ohi soljuvaa autoliikennettä.

Luontoarvoista nautin maalla. Sen voi tehdä myös Oskala. Stadista ei tarvitse tehdä maaseutupitäjää. Autoliikenteen kurjistaminen johtaa lopulta koko keskustan näivettymiseen ja kehämarkettien menestykseen. Suomessa sataa 3/4 vuotta räntää vaakatasossa.

Olen paljasjalkainen stadilainen, joka asuu manskun pohjoispäässä, nauttii autoliikenteestä ja liikkuu pääsääntöisesti autolla.

Käyttäjän hannuoskala kuva
Hannu Oskala

Hei Martti!

Jos katsot oikein tarkkaan ehdotustani, niin Iguanan terassin edustalla liikenne säilyy! Ylipäätään en näe ehdotustani autovihamielisenä. Suurin piirtein saman verran liikennettä sinne mahtuu myös 1+1 -kaistaisena kuin nykyäänkin. Liikenteen sujuvuuteen ja läpäisykykyyn tällä kohtaa vaikuttavat liikennevalot ja muiden väylien vetokyky jopa enemmän kuin kaistamäärä.

Martti Luoto

Alueella on jo nyt Helsingin leveimmät jalkakäytävät. Harvoin on tungosta. Kesällä useampi terassi, kaikki rumia, alueella. Kokeillaan parantaa tämä ensin.
Etelä-Helsingissä on runsaasti asukkaita ja liikeyrityksiä, jotka tarvitsevat autoliikennettä:bussit, roska-autot, lähetit, jakeluautot, kesällä sight-seeingbussit jne. Myös jokunen asukas, joka tarvitsee autoaan päivittäisessä työssään. Julkisilla on aika hankalaa käydä asiakkaissa, postissa, matkahuollossa jne. Tavaran pitää kuitenkin liikkua.
Pelastuslaitos myös varmasti kiittää ainoan isomman väylän tilkitsemisestä. Ilmanlaatu ei ainakaan parane yhä useamman auton seisomisesta ruuhkassa.
Kiva ja kannatettava idea, kuitenkin suosittelen tutustumiseen tosiasioihin. Odotellaan keskustatunnelin valmistumista.

Otto Gustafsson

Eikä taida aurinko paistaa noille terasseille. Jos aurinko paistaa iltapäivään asti (luonnehdinta Baker's:n terassista), on aivan sama mitä siellä on sen jälkeen, kun ei kukaan pysty ilman vilttiä istumaan varjossa, vaikka olisi muutoin aurinkoinen kesäilta. http://www.stadissa.fi/paikat/784/terassi-helsinki...

Käyttäjän MaximilianFrode kuva
Maximilian Frode

Mannerheimintien bussikaista päättyy Cygnaeuksenkadun risteykseen, jolla kohtaa liikennemäärä on 32 000. Finlandiatalosta eteenpäin käytössä on siis 2 + 2 kaistaa. Lasipalatsin kohdalla liikennemäärä on 19 000, kun Elielinaukiolle ja Kampin terminaaliin kääntyneet bussit ovat vähentäneet liikennemäärää. Jotenkin tästä on laskelmassa syntynyt illuusio, että henkilöautoliikenne vähenisi tuossa kohtaa dramaattisesti. Sama parikymmentä tuhatta henkilöautoa ahtautuisi nytkin liikenteellisesti ongelmallisessa Arkadiankadun risteyksessä kahdelta kaistalta yhdelle ja jullkinen liikenne siellä seassa. Vastaavaa sekoilua voi katsoa Reijolankadun risteyksessä, jossa liikennesuunnittelu on tehnyt käsittämättömän järjestelyn. Liikenne ohjautuisi entistä enemmän Postikadun sumppuun.

Tätä ehdotusta vaivaa sama vika kuin muutamia muitakin jo tehtyjä ratkaisuja, joissa tarkastellaan liikennettä yksittäinen pala kerrallaan. Kun edelleen elää ajatus Pohjois-Espan muuttamisesta kävelykaduksi, niin tästä syntyy erikoinen kokonaisuus. Keskustassa asuvana liikun mielelläni kävellen ja pyörällä, enkä juuri tarvitse edes julkista liikennettä. Lähtökohtaisesti kannatan siis kävelyalueita. Toisaalta ymmärrän hyvin, että moni muukin asuu keskustassa ja joutuu liikkumaan autolla. Taksikuskeilta saa monesti hyviä kommentteja liikennesuunnittelun onnistumisesta. Hauskasti eräs kuski arvioi esimerkiksi kyytiä rautatieasemalta hotelli Marskiin. Kävellen matka on noin 500 metriä, jos turisti laukkuineen sen sattuisi kulkemaan jalan. Siitä voi ruveta miettimään, millainen mutka taksille tulee jos ei riko liikennesääntöjä.

Käyttäjän MaximilianFrode kuva
Maximilian Frode

Käytin vielä toisen minuutin esitykseen tutustumiseen. Espan päässä sekä Pohjoisesplanadin että Erottajan kahdelta kaistalta pakkauduttaisiin yhdelle. Tämä on varsinkin Espan osalta todella katastrofaalinen tukkeuttaja. Pienikin häiriö liikenteessä sulkisi suunnan täysin. Lisäksi keskustasta poistuvat ajaisivat Lönnrotinkatua, josta seuraava mahdollinen käännös on Fredalla. Se taas ei kestä yhtään liikenteen lisäystä - ja sitäkin on esitetty ainakin osittain kävelykaduksi. Kampin liikennejärjestelyiden kerrottiin olevan väliaikaisia, kun nykyiset liikenneympyrät tehtiin. Väliaikaisuus on kestänyt nyt jo useampia vuosia. Sielläkin liikennesuunittelun kukkanen on bussien liikennöiminen jalkakäytävän yli ja Fredan katkaiseminen muulta kuin julkiselta liikenteeltä.

Ehdotuksessa liikenne kulkisi edelleen akselia Simonkatu- Kaivokatu. Oma kokemukseni kävelykaduista, joissa on jatkuvaa liikennettä ei ole kovin hyvä. Esimerkiksi Mikonkadun sporapätkä on hengenvaarallinen.

Toimituksen poiminnat