Hannu Oskala

Keskustatunneli vai keskustan saavutettavuus?

Helsingin Vihreät lämmittelivät vuoden vaihteen kunniaksi kävelykeskustan kehittämistä valtuustoaloitteeni linjoilla. Kommentit olivat ennalta-arvattavia, pelätään autoilun rajoittamisen keskustassa vähentävän asiakasmääriä.

Unohdetaan hetkeksi se että tutkimustulokset ja kokemukset monista eurooppalaisista kaupunkikeskustoista näyttävät keskustakaupan hyötyvän kävelykeskustoista. Unohdetaan hetkeksi sekin että viime kesänäkin liikennettä kulki oikeastaan vain yksi kaista suuntaansa – syynä oli tietyöt laajennetun kävelyalueen sijaan – ja mietitään hetki mitä keskustan kauppojen saavutettavuudelle voisi tehdä.

Perinteinen vastaus, jota Helsingin yrittäjätkin ovat ajaneet jo vuosikymmeniä on keskustatunneli. Moottoritien kaupungin ali luvataan ratkaisevan kaikki liikenteen ongelmat. Kaupunkisuunnitteluviraston simuloinnit näyttävät toista: keskustatunneli ei vähennä ruuhkia juuri lainkaan ja kapasiteetin lisäyksen vuoksi se oikeastaan vain heikentää kokonaisuuden toimivuutta. Keskustatunneliin ei ole myöskään varaa: sen kustannus olisi arviolta miljardin luokkaa. Ja vaikka tunnelia ryhdyttäisiin louhimaan huomenna, se valmistuisi vasta joskus 2020-luvulla – nykyisten ongelmien ratkojaksi tunnelista ei ole. 2030-luvulla kun tunneli ”realistisesti” aikaisintaan valmistuisi, näyttää maailma jo kovin erilaiselta kuin nykyisin.

Baana on nykyisin "väliaikainen", kaavavaraus on autojen keskustatunnelille.

Baana on nykyisin ”väliaikainen”, kaavavaraus on autojen keskustatunnelille.


Keskustatunneliissa minun on ollut erityisen vaikea ymmärtää sitä miten keskustan ohitustie auttaisi keskusta-alueen kauppaa. Ohiajamista vartenhan se tunneli rakennettaisiin. Kehäteiden ruuhkat kulkisivat osin Helsinginniemen kautta. Tapiolasta pääsisi suitsaitsukkelaan Sipooseen. Eivät ne autovirrat Stockkalle ohjautuisi – Itiksessä pysäköintikin on ilmaista ja herkku löytyy sieltäkin. Ohikulkuteitä on Suomessa rakennettu jo ihan riittämiin.

 

Ymmärrän kuitenkin myös keskustan liike-elämän hätää: pääkaupunkiseudun kunnat ovat kaavoittaneet vähän joka suuntaan jättimäisiä kauppakeskuksia. Pasila, Kalasatama, Itis, Cello, Iso Omena, Kamppi – miten käy vanhan ydinkeskustan? Vaikka vain pieni vähemmistö keskustan liikkeiden asiakkaista nykyiselläänkin liikkuu omalla autolla, on heidän ostovoimansa kuitenkin merkittävää. Tätä liike-elämän aiheellista huolta ei pidä ohittaa vain olankohautuksella.

Jos halutaan tarjoata keskustan liikkeisiin hyvä pääsy myös yksityisautoilijoille, pitäisikin puhua saavutettavuudesta eikä keskustatunnelista.

Keskustan alueella on jo nyt lukuisia parkkihalleja, Aleksin alla on huoltotunneli ja sisäänajoja löytyy mm. Elielinaukiolta, Ruoholahdesta ja Kaisaniemestä. Olen antanut kertoa itselleni että oikeastaan kaikki parkkitunnelit ovat yhteydessä toisiinsa. Meillä siis oikeastaan on jo nyt keskustatunneliverkosto, ajo hallista toiseen on vain syystä tai toisesta suljettu.

Mitäs jos luovuttaisiinkin yleiskaavaprosessin yhteydessä turhasta keskustatunnelivarauksesta ja keskityttäisiin sen sijaan olemassaolevan keskustatunneliverkoston sisäänajokäytäviin esim. Sörnäisten rantatien kautta Siltasaarenrannasta? Tällöin keskustan parkkihalleihin pääsisi ajamaan sisään kaikista ilmansuunnista jo ennen ydinkeskustaa. Saavutettavuus paranisi, autollakin pääsisi helposti keskustan kauppoihin – tai nauttimaan laajennetun kävelykeskustan tunnelmasta.
www_sroy_fi_tiedostot_file_Keskustan_huoltotunneli_esitelma_pdf
Pysäköintihallien verkostolla on monia etuja maanalaiseen moottoritiehen verrattuna. Kun ajonopeudet ja liikennemäärät ovat matalammat, ei liikenne tarvitse yhtä mittavia turvajärjestelyjä eikä erillisiä tunneleita per suunta. Kun kyse on pääosin yksityisesti omistetusta pysäköintiluolaverkostosta, voidaan tunneliverkoston rakentaminen rahoittaa pysäköinti- ja käyttömaksuilla verovarojen sijaan – ei tarvita edes uutta tiemaksulainsäädäntöä. Eikä kustannuskaan ole miljardiluokkaa kun verkostosta suurin osa on jo olemassa.

Tekosyyt kävelykeskustan kehittämisen estämiseksi alkavat loppua. Nyt voisi olla hyvä hetki miettiä yhdessä miten ydinkeskustan saavutettavuutta oikeasti parannetaan.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (16 kommenttia)

Hannu Rytilä

Mikä on Helsingin keskusta? Vironniemen pussinperäkö?

Väitän, että se on nykyisin lähellä Lentoasemaa ja sen logistiikkakeskuksia. Kohta valmistuva kehärata viimeistelee asian. Tiestö on jo kunnossa. Osmo Soininvaaran tyyppiset poliitikot, joiden mielestä Helsinki on Katajanokan ja Kolera-altaan välissä voisivat katsoa karttaa vähän tarkemmin.

Stockmann kärvistelee, eikä ihme: ns. keskustassa ei enää käy ihmisiä. Jumbo on paljon parempi ostospaikka ja kas: sielläkin on Stockmann jos joku sitä enää tarvitsee. Lentosukat sieltä sai kun Prismasta ei löytynyt.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Jumbolla ei mene yhtähyvin kuin Sellolta ja Itikseltä, koska se satsaa vain autoilijoihin. Noi kaks muuta ovat lisäksi tiiviin asutuksen keskellä.
Mutta samaa mieltä. Vantaa on pääkaupunkiseudun piilossa oleva sydän. Jos pääkaupunkiseudun vihreät ja muut "toivot" eivät löydä vaatimatonta Vantaata niin syntyy epätasapaino.
Vantaalla on ollut huono herraonni siinä yksi syy meidän anonymiteetillemme.
Me olemme outletkauppoja pelloilla motoreiden välissä mutta me olemme myös valtava potentiaali.

Markku Laaksonen

Kehäradan Aviapoliksen stoppi auttanee Jumboa aika pian.
Tammisto ym. retail parkit sen sensijaan on jonkun virkamiehen päästä, kaupat ammuttu haulikolla pitkin peltoja, mallia parempaan olisi löytynyt maailmalta. Siltäosin herraonnni ei ole lykästänyt.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #8

Juuri näin se on. Mutta yksi hauska piirre siinä on, ei tarvitse matkustaa Amerikkaan amerikkalaista esikaupunkitunnelmaa katsomaan ja kokemaan. Myös Kehä kolmosen Tikkurilan liittymän seutu on kuin ulkomailla olisi.

Käyttäjän ollisaarinen kuva
Olli Saarinen

Samoilla linjoilla. Olenkin ehdottanut, että Helsinki leikataan Töölönlahden kohdalta poikki ja niemenkärki uitetaan kohtuunsa Nevan suulle. Jäljelle jäänyt terve aines asettukoon luontaiseen konfiguraatioonsa.

Kun suunnittelu aina lähtee siitä, että harpin kärki asetetaan Asematorille, menetetään alueiden luontainen potentiaali.

Kari Ahveninen

En vieläkään oikein ymmärrä stadin vihreiden ajatusmaailmaa: jos keskustatunnelilla saadaan puolet, ellei enemmänkin autoliikenteenteestä pois keskustasta, niin eikö sen pitäisi olla hyvä asia?
Tuollaiselle niemenkärjelle kuin koko stadi on rakennettu, ja vaihtoehtona on kiertää 30 kilometriä?

Ei ole vihreillä järjenjuoksussa oikein ideaa...

Kari Ahveninen

no jaa, tuli mieleen vaihtoehtona että kielletään kaikki liikennöinti kehä ykkösen sisäpuolella, paitsi ratikoilla, niillähän saadaan ihan kaikki kotiin saakka. Vai saadaanko?

Kari Ahveninen

No. On se hyvä että ei ole tätä nykyä oikeastaan koskaan asiaa stadin keskustaan kun kaikki tarpeellinen on jo muuttanut sieltä pois.

Vihreät tärvelevät ihan kaiken mihin koskevat, ilmeisesti vain pelkkää tyhmyyttään.

Markku Laaksonen

Oskalan aivotuksia on vaikea ymmärtää, paitsi omakehun, tunneli helpottaisi Itä-Länsi yhteyttä, tuloa keskustaan luoden samalla edellytyksiä kävelykaduille. Kai parkkiluoliakin rakennettaisiin.

Kauppa keskittyy kovasti liikenteen (raide, tiet) solmukohtiin, joita syntyy uusien ratojen yhteydessä.

Mika Natunen

Pilasit tämän vuoden älyttömällä idealla parkkihallien läpiajosta tai huoltotunnelin käytöstä läpiliikenteelle.
Tutustuppa vielä jätevesitunneliverkostoon, sieltä saisi kivoja melontareittejä kaupunkilaisille?

Maanalaisten tilojen turvallisuus- ja ilmanvaihto on suunniteltu käyttötarkoituksensa mukaan eikä ne kestä yhtään ylimääräistä kuormitusta. Ne tarvitsisivat huomattavat muutostyöt mikä ei taloudellisesti ole kannattavaa. Saati sitten yksityisten yritysten rakennuttamien tilojen käyttö julkiseen toimintaan.

Samanmoinen älyttömyys on ajatus että itä-länsisuunnan autoilijat voitaisiin jotenkin pakottaa asioimaan keskusta-alueella. Joko mennään pintaa myöden tai sitten kätevästi tunnelissa kävelijöitä häiritsemättä. Nykyisellään on aivan käsittämätöntä että autoilijat pakotetaan ajamaan esplanadin varsia ydinkeskustan ohittamiseksi.

Käykää Tukholmassa. Kysykää heiltä onko ohikulkumotarit olleet huono investointi. Itselle vastaaminen ja pyörän keksiminen sekä harhojen levittäminen tekee enemmän hallaa kehitykselle kuin omassa osaamisvahvuuksissaan pysyminen

Antero Moilanen

I salute you Sir.

Mielestäni talouden aktiviteetti keskittyy enemmän itään, ja tulee myöskin keskittymään. (PK-seudun itään)

Helsinki on oma kotikaupunkini, se on hieno ja historiallinen paikka. Se status sillä tulee olemaan aina.

Niemenkärkeen ei silti ehkä ole tarpeenn hukata koko kansakunnan verorahoja...

Elämää on ns. muuallakin?

Jonas Hellgren

Kenties kelpaisi vihreille paremmin, jos hanke nimettäisiin Vihertunneliksi. Nyt cityvihreälle tulee sellainen olo että kepulit yrittävät salaa kaivautua stadiin.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Aika monesti onkin jo todettu, ettei tulehtuneessa umpisuolessa olevasta Helsingin ydinkeskustasta ole enää kaupan ja muun liike-elämän keskukseksi. Logistiset syyt tuovat bisneksen väistämättä kehä kolmosen varrelle, jonne se hyvin mahtuukin näin harvaan asutussa maassa.

Puuhastelkaa siellä ihan mitä tykkäätte, mutta älkää kuvitelko saavamme miljardien veropotteja esimerkiksi pisararataan. Sinne keskustaan tulijoita ei vaan enää ole entiseen malliin.

Itse joutunen kulkemaan tämän vuoden 2015 duunissa pääosin Alppiharjussa. Sinne auton saaminen parkkiin kohtuu kustannuksin on melko vaikeaa ellei täysin mahdotonta. Tuo Hesan logistinen sietämättömyys alkaa purra taas omaankin nilkkaan.

Jouni Peltoniemi

En minäkään tiedä, kaipaako kukaan enää sinne vanhaan keskustaan kuin turistit ja paikalliset, mutta kasvava pakko on monen kuitenkin päivittäin päästä idästä länteen.

Tätä varten tarvitsee vielä montakin moottoritietunnelia ja pintaväylää lisää:
-Turunväylä->Huopalahdentien ylitys -> Vihdintie-Hakamäentie ja Pasilan jälkeen Hermannin rantatielle
-Kuusisaarenväylä Otaniemestä Paciuksenkadulle Meilahteen ja siitä jotenkin eteenpäin
-Länsiväylän jatko moottoriväylänä keskustan ali/yli/läpi Itäväylälle
-Kehä II valmiiksi koko pituudelta ja I:lle lisäkaistoja

Jos malli sanoo, ettei joku tunneli vähennä ruuhkia, niin silloin ratkaisu on rakentaa lisää niin monta kaistaa kuin tarvitaan sinne missä jumittaa eikä kaataa koko hanketta.

Ihmetyttää suuresti tämä Helsingin kaupunkisuunnittelun rakkaus autojen paikallaan pörinään, kun helpoilla ratkaisuilla saisi liikenteen sujuvaksikin ja päästöt murto-osaan. Eritysen hölmöä on istuskella jonossa muutaman sadan metrin päässä moottoritien alkua, mutta kun liikennesuunnittelu haluaa minun siinä kuitenkin kaasuja lösöttelevän paikallisten riemuksi.

Oishan tässä ollut monta sataa vuotta tilannetta korjata, mutta nysvätään vaan kävelykeskustoilla ja kaupunkibulevardeilla. Kun ei niillä julkisillakaan pääse kohtuuajassa laidalta toiselle. Espoossa sentään paljon parempi meininki ja jumipaikkojakin korjataan minkä keritään.
Toivottavasti tuleva metropolihallinto tarjoaa mahdollisuuksia asian korjaamiseen, vai pitääkö pyytää hallitukselta pakkotoimia?

Jonas Hellgren

Jos itä-länsi-suuntainen liikennene pitää saada kulkemaan niin tehkää silta koko Vironniemen yli. Niin maailmalla tuollaiset ongelmat ratkaistaan.

Käyttäjän IlkkaVhaho kuva
Ilkka Vähäaho

Keskustan saavutettavuus oli ”alkuperäinen” keskustatunnelin johtoajatus, kun olin itsekin sitä suunnittelemassa 90-luvun alussa. Ajatus tulla autoilla keskustaan asioimaan eli sukeltaa maan alle ydinkeskustan ulkopuolella ja pysäköidä maanalaiseen pysäköintilaitokseen, nousta hissillä ylös ja sama toisinpäin, EI keskustan ohittaminen!

Tässä suunnitteluvaiheessa Töölönlahden alla tunneli kulki 30 metriä maanpinna alla. Se oli myös silloisen Kauton vetämän Keskustatunnelityöryhmän yksimieleinen kanta.

Seuraavassa vaiheessa kaupunkisuunnittelu halusi nostaa tunnelin lähemmäs pintaa, jotta saataisi rampit keskustaan.

Ehdotan, että tutkittaisiin uudestaan syvätunnelin edut ja haitat.

Toimituksen poiminnat