*

Hannu Oskala

Vallan rajat ja #keppanagate

Vaalit lähestyvät ja puolueet ja ehdokkaat mainostavat omaa erinomaisuuttaan. Sosiaalinen mediani muuttuu päivä päivältä epäsosiaalisemmaksi. En itsekään ole syytön.

Ehdokkaan rooli on kaksijakoinen. Politiikan arkea tekevänä tiedän miten rajallinen yksittäisen valtuutetun, rivikansanedustajan, kaupunginhallituksen jäsenen tai jopa ministerin valta on. Ehdokkaana minun pitää kuitenkin vaikuttaa kaikkivoivalta. Minä, juuri minä, saan muutoksen aikaan. Olen yksinäinen soturi järjestelmää vastaan. Tiedän kaiken, olen ennustanut kaiken, enkä erehdy koskaan.

On mielenkiintoista havaita miten vähän ehdokkaita – ja ehkä ihmisiäkin – tuntuu kiinnostavan missä mitäkin päätöksiä tehdään. Kansanedustajat päättävät ilmeisesti kaikesta päiväkodin piha-aidan väristä lähtien. Eivät muuten päätä. Ja sille että eduskunta ei päätä lähikouluista on ihan pirun hyvät perustelut – paikalliset asiat kannattaa päättää paikallisesti. Tätä ei vaalipuheista arvaisi. Jos ehdokkaanne puhuu kampanjassaan lähiterveyskeskuksista, lähimetsistä tai lähipäiväkodeista kysykää häneltä miten eduskunta näihin asioihin vaikuttaa.

Ehkä kaikkein vaikeinta meidän poliitikkojen on hahmottaa sitä, miten valtaamme rajoittavat myös kansainväliset sitoumuksemme ja maailman muuttuminen Kekkosen ajoista. Tämän viikon kuuma keppanakeskustelu on hyvä esimerkki.tuoppihannuAlkoholilla on selkeitä haittoja. Tästä ei ole epäselvyyttä. Tämän myöntävät kaikki, myös liberaalimman alkoholipolitiikan kannattajat. Perinteisesti viranomaisilla on kolme konstia vaikuttaa alkoholin kulutukseen:

1. Hinta – ”verot ylös, kulutus alas!”
2. Saatavuus – ”keppana Alkoon, ei viinejä kauppoihin”
3. Valistus – ”kännissä olet ääliö”

Nämä konstit tehosivat menneinä vuosikymmeninä mainiosti. THL:kin viittaa Ruotsin kokemuksiin 1970-luvulla. Nykyisin vaikutus on jatkuvasti kyseenalaisempi.

Hintaa ei voi nostaa ilman vaikutuksia tuontiin – Alkoholijuomien matkustajatuonti Virosta on kasvanut viimeisen vuoden aikana yli viidenneksellä. Rajoja ei saa enää kiinni. Ihmisten liikkumista ei vapaassa Euroopassa ei oikein voi estää. Ja hyvä niin.

Saatavuuden rajoittamisen kanssa on samanlaisia ongelmia. Mitä väliä on sillä saako viiniä ”vain Alkosta”, jos nettitilauksena saa laillisesti kotiovelle viiniä Italiasta tai laatuoluita Belgiasta. Ja hinta on kotiinkuljetettunakin kilpailukykyinen lähikaupan tai Alkon kanssa.

Valistuksen toimivuuden kanssa on aina ollut vähän niin ja näin. No, ainakin nuorison alkoholin kulutus on laskussa. Mitä todennäköisimmin hinnasta, saatavuudesta ja valistuksesta – eli viranomaisten ja poliitikkojen päätöksistä riippumatta.
www_stm_fi_c_document_library_get_file_folderId_6511574_name_DLFE-26851_pdf
Maailma on muuttunut. Me emme saa enää rajoja kiinni. Ihmiset ja tavarat liikkuvat vapaasti kansallisvaltioiden rajoista riippumatta. Ja immateriaalinen kauppa ei ole rajoista piitannut enää pitkään aikaan. Tämän oppi oma alani, musiikki, karusti tällä vuosisadalla. 80-luvun konstit eivät 2020-luvulla pelitä.

Yksilöiden valta kasvaa, kansallisvaltioiden vähenee. Historiallisessa perspektiivissä tämä on erinomaista.

Jos yritämme suitsia digitaalista kauppaa tai alkoholin kulutusta suljetun maailman konstein avoimessa maailmassa, ovat lopputulokset surkeat. Musiikin nettipiratismi romahti vasta kun musiikkibisnes hyväksyi uuden todellisuuden ja tarjosi Spotifyta. Myös alkoholin saatavuuden suhteen pitäisi tunnustaa tosiasiat – viranomaisvallan mahdollisuudet säännellä saatavuutta eivät ole entisellään. Pitää keksiä uusia keinoja.

Siksi muutosta on syleiltävä. Viinin kauppa pitää Suomessa vapauttaa. Ei abstraktin ”yksilön vapauden” nimissä, vaan siksi että viinikauppaa ei oikein voi enää rajoittaa avoimessa Euroopassa. Meidän kannattaa antaa kotimaisille vähittäis- tai nettikaupoille mahdollisuus osallistua kilpailuun. Rakennetaan kieltojen sijaan kokonaisvaltaisemmin alkoholikulttuuria.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (19 kommenttia)

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

"eduskunta ei päätä lähikouluista"

Juuri nyt, näinä päivinä eduskunta käsittelee toisen asteen koulutuksen rahoituslakia sekä koulujen luvanvaraislakia. Näillä laiella vaikutetaan erittäin voimakkaasti lähikoulujen olemassoloon ja tulevaisuuteen, tuskin koulu koululta mutta niihin puitteisiin joiden sisällä kunnat ja muut järjestäjät joutuvat päätöksensä tekemään.

Jo pelkkä lakiesitys on aiheuttanut sen että steinerlukioiden opetus on päätetty lakkauttaa Lappeenrannassa ja Vaasassa. Tämä vain yhtenä pienenä esimerkkinä (laitan linkin kirjoitukseeni).

Ensi keskiviikkona koulutuslaeista on eduskunnassa välikysymyskeskustelu. Kaikki oppositiopuolueet ovat mukana välikysymyksessä, tällä kertaa myös Oskalan vihreät (vaikkakin keväällä 2013 hyväksyivät kyseisen rakennepaketin). Eipä taida eduskunta näissä asioissa osaton olla.

http://juhanikahelin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1857...

(muuten: Uuden Suomen karusellissa yhtä aikaa kolme vihreää eduskuntaehdokasta: Maria Ohisalo, Touko Aalto ja Hannu Oskala. Puuttuu Antero Vartia ja Satu Hassi. US:n toimitus, korjaa tämä puute.)

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Ei steinerkoulukaan mikään autuaaksitekevä laitos ole. Tiedän, että siitä on apua joissain tilanteissa mutta ellei Lappeenrannassa ja Vaasassa ole riittävää kysyntää koululle, niin toiminta silloin on lopetettava.

Ainakin Touko Aalto ja Hannu Oskala saavat usein aikaan kirkkaasti karusellitason tekstiä, joten en pidä asiaa sen kummemmin pahana kuin varsinaisesti tavoiteltavanakaan. Olen pitänyt US:n toimituksen toimintaa keskimäärin aika onnistuneena. Karuselliin on nostettu kirjoituksia, jotka eivät ole saaneet ensimmästäkään kommenttia. On hyvä kokeilla ja kannustaa. Aina ei voi voittaa.

Ja aina kannattaisi muistaa, että kyllä isäntä viime kädessä määrää talossa. Varsinkin, kun tarjoaa vapaan ylöspidon.

Kyllästyin jo 90-luvulla Väyrysen valituksiin median vaikutuksesta. Se vain on tosiasia, johon on sopeuduttava.

JK. Ssahan sitä tietenkin toisaalta yrittää vaikuttaa isäntäänkin.

Käyttäjän hannuoskala kuva
Hannu Oskala

Hei,

tottakai eduskunta voi halutessaan päättää mistä tahansa, mutta kouluverkon järjestämisvastuu on kunnilla. Ja sille on perusteensa. Yritin noilla esimerkeillä tuoda esiin sen että selvästikään vallan jaon käytäntö ja sen perustelut eivät ole ehdokkailla hanskassa.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Eduskunta päättää tasan niistä asioista, joista eduskunta haluaa päättää - ellei EU päätä toisin.

Muita rajoitteita eduskunnan päätösvallalle Suomessa ei ole.

Käyttäjän mikael kuva
Mikael Lönnroth

Minusta tuo ei ole aivan noin yksinkertaista. Suomessakin harrastetaan vallan delegoimista valtiolta asukkaille esim asukkaiden itsehallinnon muodossa (kunnat ja kaupungit), ja vaikka eduskunta luonnollisesti päättää perustuslakia säätämällä siitä, ketkä saavat päättää, niin nykyisellä perustuslailla tätä valtaa on kyllä tosiasiallisesti jaettu edelleen..

Toisaalta tuli myös mieleen taannoinen päätösvaltakeskustelu liittyen Talvivaaraan, aluevirastoon ja ympäristöministeriöön.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Kuntalaisten itsehallinto ei ole delegoitua valtaa, vaan osa vallan nelijakoa, kansanvallan perustaa. Myöskään erillinen tuomiovalta ei ole vallan deleoimista, saati toimeenpanovallan eriyttäminen.

Valtiovalta kun Suomessa kuuluu kansalle, ei eduskunnalle.

Käyttäjän mikael kuva
Mikael Lönnroth Vastaus kommenttiin #4

Ei tuokaan ole minusta noin mustavalkoista. Asukkaiden itsehallinnon voi mieltää muodostuvan sekä asukaslähtöisestä itsehallinto-oikeudesta että toiseesta suunnasta eduskunnan päättämästä vallan delegoinnista.

Tässä ote Ryynäsen julkaisusta "Eduskunta ja kunnallinen itsehallinto", jossa käytetään myös käsitettä "delegoida":

"Eduskunnalle kuuluva ylin valtiollisen vallan käyttöoikeus – oikeus päättää julkisten
toimijoiden toimivaltuuksista ja tehtävistä – tuo mukanaan myös viimekätisen
vastuun kansalaisten suuntaan. Lainsäätäjä on norminannon muodossa delegoinut
vastuun eri yhteiskuntaorgaaneille, muiden muassa kunnille. Jos niiden toimintakyky
ei kuitenkaan vastaa yhteiskunnan perusarvoja ja kansalaisten tarpeita,
ei lainsäätäjä voi väistää tästä seuraavaa vastuuta.77"

Mutta niin, Ehkä luin ensimmäisen kommenttisi vähän huolimattomasti ja väärin. Eduskunta tosiaan päättää siitä, mistä asioista eduskunta haluaa päättää. Joistakin asioista eduskunta on päättänyt, että näitä asioita eduskunta ei halua päättää. Esim päiväkodin piha-aidan väristä.:)

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #5

Vallan delegointi ei ole itsehallintoa. Itsehallinto on juuri sitä, hallitaan itse.

Valtiovalta Suomessa ei kuulu eduskunnalle, vaan kansalle.

Käyttäjän mikael kuva
Mikael Lönnroth Vastaus kommenttiin #6

Eduskunta (kansan edustajana) säätää asukkaiden ja kunnallista itsehallintoa määrittelevät lait. En tiedä, päättääkö sinusta eduskunta päiväkodin aidan väristä, vai ei, mutta minusta siis ei. Eduskunta päättää kuitenkin siitä, päättääkö eduskunta päiväkodin aidan väristä.

Käyttäjän pekkakorvenniemi kuva
Pekka Korvenniemi Vastaus kommenttiin #7

"Eduskunta päättää kuitenkin siitä, päättääkö eduskunta päiväkodin aidan väristä"
Tuo tosin vain sillä edellytyksellä, ettei EU päätä päiväkodin aidan värin päättäjästä. EU saa päättää mistä asiasta tahansa, meiltä mitään kysymättä, ettemme saa sitä asiaa itse päättää. Ja näitähän 700:lta aloitteelliselta ulkolaiselta mepiltä rittää.
Ja kurkun käyryys on pulmista pienimpiä. :)

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #7

Tämä on tietysti niitä muna-kana -kysymyksiä. Mutta valta on silti kansalla. Kansa voi vaihtaa eduskunnan, eduskunta ei voi vaihtaa kansaa.

Kuntalaisten itsehallinto on kansan eduskunnalle deleoiman vallan jakamista, aivan samoin kuin oikeuslaitoksen ja toimeenpanovallan edillisyys.

Käyttäjän erlandsalo kuva
Erland Salo

Aika hyvä keskustelun avaus noin niinku mediaaniehdokkaalta. Toivon saavani kannanilmaisuja ja kenties perusteltuja niitä minun ja meidän muiden sekä Hentun Liisan perustarpeisiin. Keppana ei kuulu niihin. Siitä puhuminen on pelkkää populismia.

Ville Niinistön puheen ja siis vihreiden vaalipropagandan perusteluista olisi hyvä aloittaa. Niitä vaan lisää.

Jossain vanhassa kansantalouskirjassa sanottiin, että tulot miinus menot on yhtä kuin säästö tahi velka. Ville puhui kaksi kaunista ja kymmenen komeaa noista menopuolen hurjista lisäyksistä.. Hän sanoi useamman kerran, että kaikkea hyvää kaikille ja paljon.

Ville Niinistö ei sanallakaan kertonut itse asiasta eli tulopuolesta tahi velkojen hurjasta lisäyksestä. Näin toimii populisti.

Käyttäjän pekkakorvenniemi kuva
Pekka Korvenniemi

Lähes kaikki uudet lakiehdotukset aiheuttavat menojen lisäyksiä. Ne ovat sikäli nykytilanteessa todellakin populistisia. Vain lakeja ja rajoituksia purkamalla on mahdollista saada aikaan todellisia säästöjä. Maan kokonaisvelkaantumisen aste on summa valtion, kuntien ja yksityisten ihmisten veloista. Huomioitava on myös takausvastuut. Valtion ja kuntien velkojen yksityistäminen tai valtion menojen "leikkaaminen" siirtämällä niitä kuntien menoiksi on umpikieroa ja hirvittävän jokapäiväistä populismia, johon näyttävät syyllistyvän kaikki puolueet.
EU suoltaa meitä sitovia kustannuksia aiheuttavia ja kilpailukykyä syöviä direktiivejä mielin määrin. Kaiken lisäksi EU on vaikuttanut valtiomme verokertymään vähentävästi (mm.autoverotuksessa), joten sekin toimii populistisesti. Vihreän kirkasotsaisesti EU meitä ajaa ympäristökysymyksissä edelläkävijöiksi kustannusvaikutuksia väheksyen, erityisesti silloin, kun kustannusvaikutukset kohdistuvat syrjäisiin ja painoarvoltaan vähäpätöisiin maihin kuten Suomeen. Omatkaan meppimme eivät näytä aina ymmärtävän päätösten todellisia vaikutuksia Suomen talouteen. Mallioppilas-Suomi on kenties myös muita tunnollisemmin siirtämässä nuo direktiivit omaan lainsäädäntöön.

Käyttäjän pekkakorvenniemi kuva
Pekka Korvenniemi

Mitä "#keppanagateen" tulee, niin tässä olisi Eurooppaan avoimilla Vihreillä mahdollisuus kunnostautua ja ottaa irtoaäänet pois Kepulta.
Kepun linja on lisätä rajoituksia, vanhoillisia mielistellen ja seurauksia ymmärtämättä. Olisiko Vihreillä rohkeutta lähteä aktiiviseksi, jotta Suomeen saataisiin monopoleista ja holhouksesta vapaampi keskieurooppalainen alkoholipolitiikka?
Tähän olisi erittäin hyvät perusteet:
1. Suomen alkoholipolitiikka ylläpitää tai jopa pahentaa alkoholista johtuvia ongelmia. Tätä todistaa kiistatta se, että virallisten tilastojen mukaan Suomessa alkoholin kulutus vuodesta 1960 on kolminkertaistunut. Samaan aikaa vapaan politiikan Saksassa ja Sveitsissä kulutus on vähentynyt ja suunta on edelleen vähenevä.
2. Väkevien osuus kulutuksesta kasvaa, kun alkoholi haetaan Virosta ja muualta ulkomailta. On helpompi kantaa mäyräkoira vodkaa kuin vastaava määärä viiniä tai olutta. Väkevän viinan nauttiminen aiheuttaa herkästi vakavia onnettomuuksia ja synnyttää väkivaltaa, harvoin viini tai olut.
3. Alkon monopoli myymäläsijoitteluineen vääristää kauppojen ja kauppaketjujen kilpailua. Pahinta on, että se on tappanut ja tappaa kivijalkakaupat ja maaseutukaupat, kun automarketeista ostetaan alkoholinostoreisuilla muutkin tuotteet. Tämä lisää myös turhaa autoilua ja rasittaa ilmastoa.
4. Holhous ja Alkon monopoli purkamalla saadaan valtiontalouteen mittavat säästöt. Alkoholin verotuotot eivät millään lailla ole monopoliyhtiö Alkon ansiota, vaikka näin jotkut näyttävät kuvittelevan.
5. Matkailun ja ravintola-alan työpaikat lisääntyisivät sekä suomalaisten kotimaan matkailun että ulkoa tulevien matkailijoiden lisääntymisen kautta. Viron matkailu (=viinaralli) ei syö vain alkoholin myyntituloja, vaan samoilla reissuilla myös paljon muuta tavaraa ja palveluja ostetaan Virosta kotimaan sijasta.
6. Ravintolassa nautitun alkoholin osuus on meillä hintapolitiikan takia pienin koko Euroopassa. Ravintola-alalla on valtava täällä työllistämispotentiaali. Ravintola edistää sosiaalisuutta.
7. Alueellinen tasa-arvo vääristyy myös siksi, että helsinkiläisille alkoholin haku Virosta on halpaa, Alkon verotetut hinnat jäävät maakuntien asukkaiden maksettavaiksi.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #14

Tosiasiaksi kuitenkin jäänee, että yksikään hallituksessa istunut ei eduskunnasta putoa, jos vain ehdokkaana on.

Vox populi, vox dei.

Käyttäjän TuomoHirvonen kuva
Tuomo Hirvonen

On ollut mielenkiintoista seurata tätä keppanagatea. Kyse on varsin pienestä asiasta. Kaupoista saisi edelleen 3,7 prosentin olutta. Humalahakuisessa juomisessa sitä pitäisi juoda n.0,7 dl enemmän saadakseen saman alkoholimäärän kuin nykyisestä keppanapullollisesta eli yhden ryypyn verran. Iltasanomien toimittajat koemaistoivat Olvin kakkosolutta ja totesivat sen olevan selvästi maukkaampaa kuin saman panimon valmistama keskiolut (IS 13.03.12). Tuskin kukaan lähtisi Virosta keskiolutta ostamaan, kyllä saunaoluet haettaisiin edelleen lähikaupasta. Maaseudun kyläkaupat ovat kuolleet oluen myyntiluvista huolimatta. Vuonna 1980 Suomessa oli 3417 kyläkauppaa, nyt niitä on n.300. Vuodessa häviää n.30 kyläkauppaa.
Jos oluen laimentamisella saavutettaisiin THL:n esittämät miljardisäästöt, niin miksei sitä voisi kokeilla.

Käyttäjän pekkakorvenniemi kuva
Pekka Korvenniemi

THL on ennenkin laskenut säästöjä, koskaan ne ei liene toteutuneet. Raittiusmoralistiliikkeen ja THL:n linjalla alkoholinkulutus on Suomessa kolkminkertaistunut 50 vuodessa. Samassa ajassa sellaisissa maissa, joissa kaikki juomat saa ostaa ruokakaupassa (esim Sveitsissä ja Saksassa) kulutus on sinä aikana alentunut, ollen nyt jo reilusti alle Suomen tason ja alenee edelleen. Minusta on paljon perustellumpaa kokeilla noiden maiden hyviksi koettuja sääntöjä, jos oikeasti halutaan ongelmista eroon ja todellisia säästöjä.

Käyttäjän erlandsalo kuva
Erland Salo

Pekka Korvenniemi: "4. Holhous ja Alkon monopoli purkamalla saadaan valtiontalouteen mittavat säästöt. Alkoholin verotuotot eivät millään lailla ole monopoliyhtiö Alkon ansiota, vaikka näin jotkut näyttävät kuvittelevan."

Miten ne säästöt, siis mittavat, oikein saadaan?

Suomea on syytä verrata mahdollisimman samanlaisiin maihin. Tärkein tekijä lienee se, että Suomessa ei viini kasva. Siis mitä onkaan tapahtunut Ruotsissa, Norjassa, Britanniassa, Irlannissa, osassa Kanadaa ja osassa USA:ta? Tuolta ne vertailukohdat löytyvät.

Käyttäjän pekkakorvenniemi kuva
Pekka Korvenniemi

"Siis mitä onkaan tapahtunut Ruotsissa, Norjassa, Britanniassa, Irlannissa, osassa Kanadaa ja osassa USA:ta?"

Noissa maissa on harjoitettu hieman suomalaiseen tapaan moralisoivaa holhousta ja hintasäätelyä, Norjassa lienee Alkon tapainen myyntimonopolikin. Eikä Saksa ja Sveitsi ole leimallisesti viinimaita, siksi niihin vertaankin.

Toimituksen poiminnat