Hannu Oskala

Kulttuuria kouluihin!

Kirjoitan tätä Tønsbergiläisessä hotellihuoneessa. Olemme jälleen Johanna Juhola Trionkanssa koulukiertueella Norjassa.
johannaNorja ottaa koululaisten kulttuuritarjonnan tosissaan. Rikskonsertenen tavoitteena on että jokainen koululainen saa peruskoulunsa aikana nauttia kahdestakymmenestä konsertista. Kaikki ammattilaisten esittämiä ja tarjonta monipuolista, kansainvälistäkin – kuten me. Koulukonsertteja on vuosittain noin 10 000.

Eikä siinä vielä kaikki! Konserttien lisäksi kouluihin viedään joka vuosi kirjallisuutta, elokuvaa, kuvataidetta ja teatteria. Käytännössä kouluvuoden aikana on ammattilaisten tuottamia kulttuurivierailuja lähes joka kuukausi. 

Ja tämä tuotetaan Norjassa joka ikiseen kouluun sijainnista riippumatta. Olemme itsekin käyneet keikalla mm. Pykeijassa, jossa on vain pari sataa asukasta. Eikä tainnut Bugøynesin koulu olla edes pienin vierailemamme. Kulttuuri kuuluu kaikille. Ainakin Norjassa.
pykeijaSuomessa vastaavaa työtä tekee Konserttikeskus. Se tuottaa vuosittain noin 1200–1500 konserttia ja musiikkityöpajaa kouluihin ja päiväkoteihin eri puolilla Suomea. Tavoitteena onkin päästä suurin piirtein Norjan tilanteeseen – ”Konsertti joka kouluun” tarkoittaisi noin 4000 konserttia vuodessa. Koulun konserttikeskuksen rahoitus on pääosin opetus- ja kulttuuriministeriöltä sekä Musiikin edistämissäätiöltä. Noin kolmannes tulee kouluilta.
https___dl_dropboxusercontent_com_u_24353527_konserttikeskus_vuosikertomus_2013_pdf
Yhteensä vain noin miljoonan euron budjetilla järjestetään 1200-1500 tilaisuutta. Tilaisuuden keskihinnaksi ”Konsertti joka kouluun” -toiminnassa muodostuu vain 630€. Huikean kustannustehokasta.

Miksi sitten kouluissa pitäisi tarjota konsertteja tai kulttuuria? Hyvin ovat pärjänneet ilmankin!

Elävän kulttuurin pitäisi olla perusoikeus. Jos ei koskaan saa kokea ja kohdata jotain muutakin musiikkia kuin sitä, mitä media ja lähiympäristö valmiiksi tarjoavat, kapeaksi jää kokemusten kirjo. Ja sitä myöten myös ymmärrys maailmasta. Vaikka internet tarjoaa meille näennäisen rajattomasti kulttuuria, pitäisi uutta vielä osata etsiä, kokea ja ehkä jopa ymmärtää. Peruskoulun tehtävä on tarjota laajaa sivistystä ja eväitä elämään. Laajentaa perspektiiviä. Nykyistä tasa-arvoisemman kulttuuritarjonnan tulisi olla itsestäänselvä osa peruskoulupolkua.

Nostamalla koulun konserttikeskuksen rahoitusta vain muutamalla miljoonalla eurolla vuodessa, 2-3 miljoonaan euroon, saisimme jokaiselle koululaiselle jokaisena kouluvuonna korkealaatuisen kulttuurielämyksen. Muutama miljoona siihen vielä lisää ja palettiin voitaisiin lisätä tanssia, teatteria, kuvataidetta ja kirjallisuuttakin. Suomella tulisi olla varaa tähän vaikka säästöjä kovasti etsitäänkin. Samalla tarjottaisiin työtilaisuuksia taiteen vapaalle kentälle. Prosenttitaidetta koulutuspolitiikkaan?

Jotta kulttuuria voitaisiin tarjota jokaiselle koululaiselle tasapuolisesti koko maassa, tulisi rahoitus hoitaa kokonaan valtion toimesta. Oli koulujen omarahoitusosuus kuinka pieni tahansa, tekee se sekä kiertueiden järjestelemisestä että rahoituksesta hankalampaa lähes turhan takia – julkinen sektori vastaa kuluista kuitenkin 100%. Ilmaisia konsertteja ei yksikään koulu kääntäisi pois oveltaan.

Konsertti joka kouluun – jo ensi vuonna!

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

T Piepponen

Ei tuossa kulttuurin tarjoamisessa ole ideana mitään väärää, tai paheksuttavaa - päinvastoin.

"Ja tämä tuotetaan Norjassa joka ikiseen kouluun sijainnista riippumatta."

Niin. Norjassa.

Mutta kun nyt tilanne on SUOMESSA se, että täällä jyllää jokin mielisairas keskittämisen hinku, jossa mm. maaseutu pyritään tappamaan kyläkouluineen kaikkineen kokonaan. Maaseutu kylätaloineen jne. kuuluvat kulttuuriin osaltaan. Maallakin tuotetaan kulttuuria. Kulutetaan sitä. Halutaan vaalia kulttuuria.

Rahaa ei ole. Töitä ei ole. Kansaa painostetaan ahtautumaan helsinkiin kuluttamaan katuja ja kärsimään. Vihreät harhailevat intomielellä tuuliropeleiden ja kaiken ideologisen kivailun parissa, järjen karttaessa kuviota täysin.

Että pitäisikö jotain muuta nyt miettiä ensin? Kyllä kulttuurielämyksiäkin sitten saadaan/suositaan jos nuo oleellisemmat asiat pyritään ratkomaan jotenkin vähemmän kivuliaasti. Nyt se ei tule menemään kivuttomasti ja tuleva suoraan sanottuna vähän pelottaa.

Käyttäjän hannuoskala kuva
Hannu Oskala

Hei T!

Kulttuuripalveluiden surkea tila suurimmassa osassa suomalaisia kuntia on yksi syistä miksi asutus keskittyy. Ei ehkä keskeisin, mutta kulttuurialat luovat ympärilleen muita palveluita, jotka taas luovat muita palveluita jne.

Kulttuuripalvelujen tuottaminen uudella tavalla aidosti valtakunnallisesti olisi yksi keinoista, joilla maaseutukin säilyisi elävämpänä. Koulujen konserttitarjonta yhtenä osana sitä.

T Piepponen

Mielestäni se ei lähde tuota kautta.

Ensin pitää olla ilmapiiri ja yhteiskunta joka tukee yrittämistä ja hajautettua asumista. Eikä siis ylisäätele ja keskitä ihmisiä.

Nyt sellaista ei ole. Jos haluat mennä torille myymään mehua, on sinulla oltava kottikärryllinen erilaisia lupia ja kurssitodistuksia.

Ensin se asia kuntoon ja turhille virkamiehille kenkää. Kulttuuri tulee sitten itsekseen, kun ihmiset jaksavat tehdä muutakin kuin olla vittuuntuneita kaikkeen.

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila

Tanssinopetus pitää saada koulujen kulttuuri- ja liikuntaopetukseen jo ala-asteella. Se on luonnollisin liikuntamuoto kautta ihmisen historian. Lapset ovat vielä siinä vaiheessa, että he oppivat käyttäytymään luonnollisesti toisen sukupuolen läsnä ollessa. Kun sukupuoliasiat ovat heränneet, niin silloin saattaa helposti tulla möykkyjä ja ryppyjä kanssakäymiseen. Ne voivat ilmetä pelkoja, estoina ja jopa negatiivisina tunteina toista sukupuolta kohtaan.

Mikään muu kulttuuri- ja urheilulaji ei kasvata sosiaalisesti hyväksyttävää käytöstä niin paljon kuin tanssi. Kilpailuvietin suhteeton kasvattaminen ei välttämättä ole ihmiselle hyväksi. Jos kaikki henkiset ponnistukset satsataan toisen voittamiseen, niin ollaan hiukan harhassa.

Liian monella tanssiharrastus alkaa vasta kun on notkuttu AA:ssa muutama vuosi ja menetetty niin perheet kuin työpaikatkin.

Käyttäjän hannuoskala kuva
Hannu Oskala

Olisin itse toivonut ylipäätään ilmaisutaidon saamista oppiaineeksi. Ilmaisutaito opettaa paitsi liikkumista ja ilmaisua, myös sosiaalisia taitoja ja ylipäätään sosiaalisten tilanteiden analysointia ihan uudella tavalla. Olisi hyödyksi monelle meistä.

Toimituksen poiminnat