Hannu Oskala

Johdon irtisanomissuojasta

Poliisihallinnon rakennetta uudistettiin jokunen vuosi sitten. Tehokkuutta tavoiteltiin. Lopputulos oli melkoinen pannukakku:

"Tutkimuksessa nousi selkeästi esille se, että organisaation historiallisella taustalla on merkittävä vaikutus käytettyihin organisaatio- ja johtamisrakenteisiin. Uudistusta näytti ohjaavan juuri nämä historialliset rakennemallit. Tämän historiallisen rakennemallin tuloksena syntyi poliisihallintoon Suomen itsenäisyyden ajan raskain hallinto, vaikka tavoitteet olivat täysin toisensuuntaiset.

…. 

Tuottavuusohjelmassa hallintoa ja tukipalvelutehtäviä piti keventää, mutta juuri näitä osa-alueita vahvistettiin sekä määrällisesti että palkkauksellisesti."

Valitettavan usein kuulee vastaavia tarinoita. Suomessa julkisella sektorilla ”rakenneuudistus” tarkoittaa helposti vain laatikkoleikkiä, jossa pyöritellään palikoita, mutta tehokkuus ei lisäänny. Hallinnon koko saattaa jopa kasvaa kun joihinkin tehtäviin on pakko rekrytä uusia ihmisiä.

Tehokkuusnousut ovat jääneet usein saavuttamatta myös kuntaliitosten yhteydessä. Jos kuvitellaan että pääkaupunkiseudun kunnat yhdistettäisiin selvitysmiesten esityksen mukaisesti, olisi meillä käsissämme ainakin viiden vuoden irtisanomissuojan ajan kaikkien kuntien koko johto ja keskijohto. 5 kaupunginjohtajaa, toista kymmentä apulaiskaupunginjohtajaa, 5 sote-päällikköä, 5 opetustoimen johtajaa, viisi liikennesuunnittelupäällikköä jne. Viisi vuotta on pitkä aika mille tahansa organisaatiolle elää tupla-, tripla- tai jopa kvintettimiehityksellä – käytännössä mitään säästöjä ja parempaa organisaatiomallia ei tuona aikana voida toteuttaa. Ja leikkaukset kohdistuvat kuntalaisten palveluihin. Minä leikkaisin mieluummin hallinnosta.

Helsinki on 90-luvulla tehnyt periaatepäätöksen että kaupunki ei irtisano. Tällä päätöksellä on samanlaiset negatiiviset vaikutukset tehokkuuden aitoon parantamiseen kuin irtisanomissuojalla kuntaliitosten yhteydessä.

Freelance- ja pienyrittäjätaustalta ponnistavana minun on ollut todella vaikea ymmärtää tätä absoluuttista irtisanomissuojaa. Työpaikkoja syntyy ja häviää. Se on ihan luonnollista. Rakenteita on pakko uusia ja toisinaan se tarkoittaa myös henkilöstömuutoksia. Sitä se valtuuston usein peräänkuuluttama aito tehokkuuden kasvattaminen tarkoittaa – ainakin yksityisellä sektorilla. On turha kuvitella että kestävyysvaje näperellään umpeen vain paremmilla tietojärjestelmillä.

Erityisen käsittämätöntä on irtisanomissuojan ulottuminen kaupungin aivan jokaiseen työntekijään, jopa yli 10 000 euroa kuussa tienaaviin virastopäälliköihin. Jo näiden muutaman vuoden aikana olen nähnyt, miten äärimmäisen tarpeellisia organisaatiomuutoksia on tehty jopa vuosia myöhässä osastopäälliköiden eläköitymistä odoteltaessa. Ja jälleen säästöt kohdistuivat kuntalaisten palveluihin hallinnon sijaan.

Minä uskon julkiseen sektoriin. Uskon että se voi toimia aivan yhtä tehokkaasti kuin yksityinenkin. Ja tiedän että Helsingin kaupungilla on valtavan pätevää, motivoitunutta ja fiksua henkilöstöä. Mutta jotta julkinen sektori voisi toimia yhtä tehokkaasti kuin yksityinen, on sen johtamiselle annettava samat työkalut. Näistä irtisanomisen mahdollisuus on yksi.

Kaupungin kasvaessa työntekijöitä tietenkin tarvitaan lisää, etenkin suorittavalla tasolla. On myös selvää että esim. siivoajalla, sairaanhoitajalla tai opettajalla on selvästi heikommat mahdollisuudet vaikuttaa työnsä tehokkuuteen kuin virastojen johdolla ja keskijohdolla. Helsingin käytäntöä perustellaan usein ”hyvällä työnantajuudella”. Mielestäni hyvää työnantajuutta on myös mahdollisuus tehdä tarpeellisia muutoksia johtorakenteeseen ja johtoportaaseen.

Ehdotankin että Helsingin tulisi luopua virastojensa päällikkö- ja osastopäällikkötason virkojen absoluuttisesta irtisanomissuojasta. Suorittavan tason irtisanomissuojaan ei ole tarvetta puuttua.

Päällikkötason tehtäviin olisi mahdollista solmia ns. ”toimitusjohtaja-sopimukset”, joista irtisanominen on helpompaa. Nämä ymmärtääkseni hyväksyy johtavalle tasolle myös ay-liike.

Samalla virastoa johtavan lautakunnan vastuu muuttuisi hallitustyöskentelyn suuntaan. Nythän on täysin mahdollista että lautakunta on menettänyt luottamuksensa viraston johtoon, mutta tilanne on lukossa aina vapaaehtoiseen eläköitymiseen saakka, johon voi mennä jopa vuosikymmeniä. Virastopäällikköä kun ei voi edes siirtää toisiin vastaaviin tehtäviin! Lautakunnalla tulee olla mahdollisuus irtisanoa viraston johto tarvittaessa. En usko että näin radikaalia toimenpidettä usein tarvitaan, mutta mahdollisuus olisi oltava.

Pähkinänkuoressa irtisanomissuojan vahvuus voidaan päätellä palkkakuitista. Jos liksa on yli 6000€ kuussa, pallin pitää olla kiikkerä. Tämä olisi kaikkien etu, niin henkilöstön, poliittisten päättäjien kuin kuntalaistenkin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Sinänsä varsin kannatettava ajatus, joka kuitenkin sisältää muutaman ongelman.

Virkamiehen muita korkeampi irtisanomissuoja on aikanaan keksitty, jotta virkamiehen asema pysyy poliittisesti riippumattomana ja hän voi toimia vailla sidonnaisuuksia. Virkamiehen ei tarvitse pelätä virkansa menettämistä niin kauan kuin ei syyllisty laittomuuksiin tai viran peruste on ylipäätään olemassa.

Jos virka olisi kiinni lautakunnan tai minkä tahansa elimen päätöksistä, niin eikö viranhaltija silloin ikään kuin söisi siitä kädestä, joka häntä ruokkii lupauksilla viran jatkamisesta tai uhkauksilla viran lakkauttamisesta?

Muutoksen myötä siirtyisimme Suomessa Yhdysvaltojen malliin, jossa vaalit voittanut puolue nimittää valtion keskeiset virkamiehet ja nämä itselleen mieluisat alaiset, eli virkamiehet vaihtuisivat uusiin aina vaalituloksen myötä. Ei lie hyvä sekään.

Käytäntö saattaisi johtaa myös ikääntyvien virkamiesten irtisanomiseen tehokkuusvaatimusten varjolla.

Vanha jäärä voi olla myös ns. "järjen ääni" virastossaan siinä kuin riippakivi kvartaali-ihmisten kaulassa.

Silti olen samaa mieltä, ettei mikään virka tai toimi voi olla betoniin muurattu. Jos viran peruste lakkaa, niin silloin virkamiehelle ei tule keksiä "jotain muuta" vaan laittaa hänet aluksi kykyjensä mukaisesti johonkin koulutustaan vastaavaan tuottavaan työhön tai jos se ei kelpaa, niin sitten kilometritehtaalle siinä missä perusduunarinkin.

Toimituksen poiminnat