*

Hannu Oskala

Hyviä uutisia!

Tiedättehän mitä tuuli- ja aurinkovoimakeskustelussa on ensimmäinen vasta-argumentti? No tietenkin suorastaan säkenöivän omaperäinen vastakysymys että:

”Mitäs sitten tehdään kun ei paista tai tuule? Hähä! Vastaappa siihen.”

Ja röhönaurua päälle. Nyt saatiin fillarikommunisti nalkkiin!

No tämä toki on tuuli- ja aurinkovoiman perusominaisuus. Ei sitä kieltää voi. Yöllä ei aurinko paista. Paitsi Utsjoella kesäisin.

Vastaus osoittaa kuitenkin kysyjänsä heikkoa uskoa ihmisen kekseliäisyyteen ja markkinoihin.
Yksi perussyy siihen että ratkaisua ongelmaan ei ole keksitty on ollut se että tätä ongelmaa ei ole aiemmin ollut olemassa. Jos ei ole ongelmaa, ei ole myöskään kysyntää ratkaisulle. Nyt, kun sähkömarkkinoilla on tuoreita ”häirikköjä”, alkaa uusi ideoita syntyä.

Helen on juuri hankkinut hyvän esimerkin – kontin kokoisen ”jättipariston”, jonka kapasiteetti vastaa noin 100 000 kännykän akkua. Helenin mukaan ”sähkövarastoon voi varastoida hetkellisesti Helenin Suvilahden (340 kWp) ja Kivikon (850 kWp) aurinkovoimaloiden sähköt” ja ”sen teho on 1,2 megawattia ja energiakapasiteetti 600 kilowattituntia.”.
Cursor_and_Paino__sahkovarasto-19_jpg

(Kuva: Helen)

Tämä ei tietenkään riitä vielä juuri mihinkään, mutta se on alku. Se on osoitus siitä että teknologiaa alkaa syntyä. Eikä litium-ioni -akusto ole ainoa mahdollisuus, vaan erilaisia, toivon mukaan edullisempia vaihtoehtoja kehitellään kiivasti.

Tekniikan yleistyessä hinta laskee ja toteuttamiskynnys sen myötä. On täysin mahdollista että lähitulevaisuudessa sähkön tuotanto- ja kulutushuippuja voidaan tasata akustoilla melkein joka korttelissa ja uusiutuvan energian ”ongelmasta” iso osa katoaa kuin itsestään. Myös sähköautot avaavat ihan uusia mahdollisuuksia – autothan ovat tavallisesti parkissa 23 tuntia vuorokaudesta. Entä jos jokainen auto parkkihallissa olisikin pieni osa sähköntasausjärjestelmää? Henkilöautoja Suomessa on rapiat 2,5 miljoonaa.

”Mitäs sitten tehdään kun ei paista tai tuule? Hähä! Vastaappa siihen.”

”No katotaan vaikka telkkaria. Kellarissa on nääs pari kuutiota akkuja ja Tesloissakin näyttää olevan virtaa. Käyppä hakemasa jääkaapista juotavaa ja laitetaan EM-fudis pyörimään.”

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (37 kommenttia)

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Kyllähän akkuja on osattu tehdä yhtä kauan kuin sähköäkin. Ongelma on se, että varastointikustannus on luokkaa 10c/kWh mikä käytännössä tarkoittaa, ettei sähköä kannata varastoida vaikka ilmaiseksi sitä saisi. Kustannus tulee lähinnä siitä, että akut kestävät vain rajallisen määrän lataus-purku-syklejä. Tietysti subventoituna, tai markkinointimielessä joku pienimuotoinen projekti voi olla miltei kannattava (tai silloin, jos sillä pääsee kokonaan irti sähköverkosta).

Uudet superkondensaattorit saattavat alentaa tätä kustannusta, mutta se jää nähtäväksi.

Käyttäjän juhanaturpeinen kuva
Juhana Turpeinen

Ei akuilla hekumoinnin tarkoituskaan ole oikeasti hoitaa tätä tuotannon ja kulutuksen kohtaamisongelmaa. Se on lähinnä savuverho peittämään sen, että Saksassa jossa tätä Vihreiden energiasekoilulinjaa on noudatettu homma hoituu hiilenpoltolla.

Käytännön tasolla hehkutuksen ja todellisuuden välinen valtaisa kuilu on kuitattu toistaiseksi hiilivoimalla, jonka kysynnän takaajana tuulivoima ensisijaisesti toimii. Sen myöntäminen toisi esiin sen, että Vihreiden energiapolitiikka on muutaman vuosikymmenen perustunut katteettomaan teknologauskoon ja siihen langenneissa maissa homma menee vauhdilla päin seinää. Ja siitä ei todellakaan suostuta keskustelemaan.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Jätit sitten kertomatta, paljonko tuo akku maksoi.
Eikä tuo 600 KWh mikään valtaisa varastointikyky ole. Hanasaaren voimalan sähköteho taitaa olla jotakin 200 MW (lämpöteho tuplasti tuon verran). Jos suunnilleen oikein lasken, tuo akku pystyisi varastoimaan siltä runsaan 10 sekunnin sähkötuotannon.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

http://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/energia/20...

Tuosta laskien 600 kWh akku riittäisi Helsingin keskimääräisellä sähkönkulutuksella 4,2 sekuntia...

Jäisi kyllä EM-jalkapallot katsomatta. Yhden ottelun katselemiseen (105 minuuttia, ilman jatkoaikaa) tarvittaisiin 1500 akkua. Sitten pitäisi jo saada joko tuulta tai paistetta.

Tehkäähän tarkistuslaskenta.

Käyttäjän hannuoskala kuva
Hannu Oskala

Taisin tuossa blogissa kirjoittaa että "Tämä ei tietenkään riitä vielä juuri mihinkään, mutta se on alku. "

Käyttäjän puppek kuva
Tuomas Karhunen Vastaus kommenttiin #5

Onko myös kaukosäätimen paristojen lataus alku? :)

https://planeetta.wordpress.com/2015/05/18/tesla-a...

"Gigafactory tuottaa akkuja 35 GWh:n edestä, tarkoittaa se sitä, että yhden vuoden aikana valmistettuihin akkuihin varastoitulla sähköllä voitaisiin tuottaa koko maailman kuluttama sähkö n. 50 sekunnin ajan.
...
Kaivamalla kaikki tunnetut litiumvarat ja valmistamalla niistä akkuja, aika kasvaisi jo 33 tuntiin. Nykyisellä litiumin tuotantovauhdilla tähän kuluisi 375 vuotta."

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto Vastaus kommenttiin #5

Jaa. Tuo riehakkaan ylimielinen kommentointi näistä tuuli- ja aurinkoenergian "vastakommentoijista" jotka "säkenöivän omaperäisesti" peräävät ratkaisuja säätövoiman tarpeeseen ja varastointitarpeeseen kun antoi sellaisen mielikuvan, että asia on nyt ratkaistu. Häh-häh-hää. Turha heitellä enää näitä kysymyksiä ja perätä kannattavuuslaskelmia. Mutta ilmeisesti ollaankin vielä promises-promises tasolla ja on ostettu parilla miljoonalla isonpuoleinen akku, josta nyt lähdetään hankkimaan jonkinlaisia kokemuksia.

Käyttäjän oiskonoin kuva
Juhani Kautto Vastaus kommenttiin #5

Hölmöläiset kantoivat valoa pirttiin säkeillä. No eihän se tietenkään riitä vielä juuri mihinkään, mutta se on alku.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto Vastaus kommenttiin #5

Yhtälailla hiilidioksiidin talteenotto ja hyödyntäminen, carbon capture and utilization (CCU), ovat teknisen kehityksen "alussa".

https://en.wikipedia.org/wiki/Carbon_capture_and_s...

Ja kun tuo CCU saadaan toimivaksi sekä kannattavaksi, niin ei enää hätää hiilen ja öljyn käytöstä ilmastolle. Hiiltähän riittää vielä ainakin 300 vuotta.

Käyttäjän hannuoskala kuva
Hannu Oskala

Linkkaamassani jutussa kerrotaan että noin kaksi miljoonaa:

https://www.helen.fi/uutiset/2016/sahkovarasto/

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Tuo on jo vähän enemmän, kuin mitä edes kuluttaja akuista maksaa - täytyy olla maailman kallein akku (tai kustannukset maksaa oikeasti joku muu). Jos 600 kWh akku maksaa kaksi miljoonaa, se on 3333 euroa/kWh. Kotitalouksien Tesla Power Wall taitaa maksaa luokkaa 5000 / 10 kWh.

Jos akku kestää tuhat sykliä, tulee kilowattitunnin pelkän varastoinnin hinnaksi juhlavat 3.33 euroa. Jos akku kestää 10 000 sykliä (mitä se ei kestä), tulee kilowattitunnille ylimääräistä kustannusta 33c. Etkö näe tässä mitään ongelmaa?

Kahdella miljoonalla saa sentään kolme miljoonaa litraa löpöä tai vaikka sata tuhatta kuutiota energiapuuta. Niiden polttamisen jälkeen saat vielä kaupanpäällisinä lannoitetta kiinalaisen elektroniikkajätteen sijasta.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Uaaaaah!

Jos litiumia saisi maailmalta haalittua riittävästi (hinta ei tosiaankaan lähde laskemaan tälläisten 'innovaatioiden' takia), edes 10% Suomen sähkönkulutuksen varastoimisen pelkkä alkuinvestointi olisi suuruusluokkaa kaksikymmentä tuhatta miljardia euroa.

Koko tuon 2 milj. akuston kapasiteetin arvo on parisen kymppiä kuluttajalle myytynä. Ja tosiaan mittakaavaa antaa sekin että Loviisa päräyttää tuon täyteen parissa sekunnissa.

Jos nyt annettaisiin työrauha tutkijoille ja poliitikot pitäisivät paskaiset sormensa kaukana energia-asioista. Ehdin jo helsinkiläisenä toivoa että tämä Helenin poliittisen strategian ilmentymä häipyisi muistista vähin äänin. Nyt hävettää.

Käyttäjän hannuoskala kuva
Hannu Oskala

Ollaan kielen kanssa rajalla että viuhuuko delete. Mutta annetaan nyt olla.

Kuten kirjoitin, tällä hinnalla ja todennäköisesti myöskään materiaaleilla tämä ei ole massaratkaisu, mutta tämä on alku. Tekniikka kehittyy. Harva kykeni kymmenen vuotta sitten ennustamaan miten alas aurinkopaneelien hinta laskee. Ja sen myötä tällaiset ratkaisut muuttuvat välttämättömiksi.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Kahdella miljoonalla oli pidetty lauma tutkijoita etsimässä oikeita ratkaisuja muutaman vuoden ajan. Nyt ne rahat kaadettiin kankkulan kaivoon. Miksi pitää hötkyillä? Miksei voida funtsia ja selvittää asioita kunnolla?

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Toistaiseksi olemassaoleva tuotanto ei tarvitse akkuratkaisuja avukseen, mutta on selvää, että jos asetetaan todella kunnianhimoiset tavoitteet auringolle ja tuulelle muuttuisi tilanne. Mutta en itse jaksa uskoa, että ratkaisuna olisi siltikään akut, paitsi ehkä pienenä osaratkaisuna.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Tottakai tavoitteet pitää olla sadassa prosentissa. Uusiutuvat ovat pitkällä tähtäimellä ainoa mahdollinen reitti. Mutta ratkaisujen kanssa ei pidä hötkyillä. Homma on oikeasti vielä perustutkimusvaiheessa.

Varastointi-ideoita on sketsailtu paljon ja niitä kannattaa katsella. Ovat meinaan melkoisen mielenkiintoisia ja eksoottisiakin. Suomeen on pohdittu valtavaa pyörivää kiekkoakin jonka liike-energia toimisi varastona. Merenpohjaan on suunniteltu paineilmavarastoja, suoraan vetyä tuottavia aurinkokennoja kehitellään kovaa vauhtia, faasimuutosmateriaalit ovat jo testeissä..

Tämä varastointiongelma ratkeaa täysin parissa vuosikymmenessä. Siitä alkaa energiavallankumous ja vuosisadan puoleen väliin mennessä ihmiskunta lienee jo kokonaan auringon varassa.

Sitten voi taputtaa kun tutkijat tulevat julkisuuteen sanomaan 'hyviä uutisia'.

Käyttäjän KirjoituksiaSalosta kuva
Mikko Engren

Onhan näistä vuosia jossei vuosikymmeniä kirjoitettu. Aivan varmasti työ katoaa jossain vaiheessa ja se pitää määritellä uudestaan robotiikan ja automaation myötä ja aivan varmasti joku kehittää uudenlaisen 'superpariston' tai mitä nimeä sitten haluaakaan käyttää ja aivan varmasti 3d- prinntaus kehittyy ja niin edelleen ja niin edelleen. Mutta kukaan ei osaa ennustaa koska.

edit: jos nyt yhden esimerkin näytän jonka markkinoille saaminen voisi olla fantsua

http://newsfeed.time.com/2013/05/22/18-year-old-in...

"Science student Eesha Khare of Saratoga, Calif. won Intel's Young Scientist Award by building a supercharger that slides into your mobile phone's battery, recharging it in seconds."

Käyttäjän KirjoituksiaSalosta kuva
Mikko Engren

Kaikista näistä tulevaisuuden kehityksistä tulisi vetää juuri päinvastainen johtopäätös. Esim. 20 - vuodessa pystyyn hajoaviin myllyihin satsaaminen on mielipuolista koska hyöty/haitta/kustannus suhde on surkea. Se ei todellakaan tarkoita etteikö myllyjä olisi tulevaisuudessa kun härveli ja tiede ylipäätään kehittyy.

Käyttäjän PauliLaasonen kuva
Pauli Laasonen

Tähän asti tuuli ja aurinkovoimasta on aiheutunut vain lisä investointeja kun kuitenkin muilla keinoin pitää pystyä tuottamaan sähköä tilanteeseen jolloin ei saa auringosta eikä tuulesta tempaista virtaa. Tuo raha mitä nyt on käytetty noihin propelleihin sun muihin olisi pitänyt käyttää sen akun kehittämiseen!

Käyttäjän KirjoituksiaSalosta kuva
Mikko Engren

http://www.talouselama.fi/uutiset/nainkin-myrsky-v...

"Näinkin myrsky vaikuttaa: Veronmaksajilta tänään melkein miljoonan euron tuki tuulivoimaloille"

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

Hannu

Täältä näet Saksaan asennetun sähkötehon.

https://www.energy-charts.de/power_inst.htm

Kokonaisteho n. 190 GW.

Tuuli/aurinkotehoa n. 80 GW.

Saksan sähkötehon tarve on n. 80 GW.

Saksa ei pysty sulkemaan yhtään pahisvoimalaa , vaikka nostaisi sattumatehon kymmenkertaiseksi ( 800 GW:iin).

Tämä ei ole mikään ´pikkuvirheinvestointi´ vaan vuosisadan järkyttävin huijaus.

Ja älkää nyt hyvät hyssykät munatko taas itseänne noilla "akkuinnovaatioillanne."

https://planeetta.wordpress.com/2015/05/18/tesla-a...

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

Hyvä blogi.
Kehitys menee eteenpäin .. Ei pidä välittää kehityksen jarrumiehistä.

Energian tallentaminen sähkönä on vain yksi linja. Raikkaita ideoita odotetaan.
Kiinassa tehdään kuulemma sähköä tuulella yhtä paljon kuin on koko Suomen kulutus.
Siellä valmistuu vuodessa 400 000 insinööriä.
Tuleeko varastoinnin ratkaisu sieltä?

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Jarrumiehien sivuuttaminen ei ole ongelma. Numeroiden sivuuttaminen on se missä kysytään luovuutta.

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos

Li-ion-akut ovat vähän hankala varastointimuoto kalliiden, ehtyvien ja lyhytikäisten materiaaliensa vuoksi.

Toistaiseksi sähköverkkotason energiavarastointiin on käytetty pääasiassa pumppuvoimaloita. Niiden energiatehokkuus on noin 75%:n luokkaa, mikä on aika kohtuullinen. Hankaluutena vain on sopivien paikkojen löytäminen – hyvä energiatehokkuus saavutetaan korkealla putouskorkeudella. Suomessa on sinällään järviä ja vesivoimalat valmiiksi, joskaan niiden putouskorkeudelle sopivien kaplan-turbiinien energiatehokkuus ei ole samaa luokkaa kuin francis- tai impulssiturbiinien. Gravitaatiopotentiaalienergiaa käyttävät kiinteämassaiset energiavarastot ovat parempia pienessä mittakaavassa ja saattavat tulla halvemmiksikin; niitä ei kuitenkaan juuri ole vielä käytössä.

Tuon Li-ioni-konttiakun kapasiteettihinta on noin 3300 e/kWh. Pumppuvoimaloissa ja gravitaatiovoimaloissa puhutaan 100 €/kWh hintaluokasta. Tuo on siis 33 kertaa kalliimpaa!

Mutta varmaan helpompi ostaa pihalle, jos ei välitä järjenkäytöstä.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

On noissakin omat ongelmansa. 600 kWh 25 metrin putouskorkeudella tarkoittaisi noin 9000 kuutiometrin vesimassaa. Ja se olisi vielä täysin mitätön varastokapasiteettina. Suomesta on vaikeampi löytää luonnon puolesta tarkoitukseen sopivia paikkoja.

Tehokkaasti energiaa saa säilöttyä lähinnä lämpöenergiaksi mutta hyödyntäminen on sitten melko rajattua. 7 kuutiometriä vettä lämmitettynä 20 asteesta sataan asteeseen säilöö koko tuon 600 kWh.

Käyttäjän mikajahkola kuva
Mika Jahkola

9000 m3 on vain muutama uima-altaallinen, sillä ei pitkälle pötkitä.
Pumppuvoimaloita ei pitäisi kuitenkaan unohtaa. Lopulta kysymys on vain siitä, millä tavalla sähkö saadaan varastoitua halvimmalla per kWh.

Suomessa ei valitettavasti ole vuoristojärviä, mutta merta täällä riittää. Jos vaikka Pohjanlahteen padottaisiin avomerelle 10 km2 kokoinen allas paikkaan, jossa saadaan keskimäärin 25 metrin putouskorkeus ja annetaan vedenpinnan sahata +/- 5 metriä, siihen mahtuisi tuollaiset 6800 MWh energiaa. Se alkaa jo olla valtakunnan mittakaavassa merkittävä varasto, vastaten koko Suomen puolen tunnin huippukulutusta.

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos

Hyvä pointti ja varmaan tämä on syy miksei Suomessa ole montaa pumppuvoimalaa. Vesivoimaloiden varastoaltaat ovat usein suuria järviä, joissa vedenpinnan korkeus pyritään asutuksen ja ympäristön vuoksi pitämään aika vakiona. Voitaisiin ajatella, että suurissa järvissä mahdollinen korkeuden vaihtelu olisi korkeintaan kymmenien senttien luokkaa. Isohkolla puolen metrin vaihtelulla tuo 600 kWh vaatisi 1,8 hehtaaria järvipinta-alaa. Onhan se vähän enemmän kuin kontin viemä tila, mutta isoissa järvissä epäilemättä olisi paljon varastotilaa.

Toinen vaihtoehto on mennä alaspäin, jolloin korkeutta piisaa. Ainakin Pyhäsalmen vanhaan kaivokseen on suunniteltu pumppuvoimalaa, jonka putouskorkeus olisi 1 400 metriä.

En sitten tiedä, miten hyvin tämä ratkaisu soveltuisi tuuli- ja aurinkovoiman tuotannon tasaamiseen. Pumppuvoimalat on yleensä tarkoitettu vuorokausitason vaihtelun tasaamiseen. Aurinkovoimassa sykli on satunnaisesti useita päiviä ja tietenkin vuositasolla kesän ja talven välillä. Sillä tasolla vaadittavat kapasiteetit ovat valtavia.

Joni Rinne

Ehkä kyse on tässä enemmänkin imago/markkinointitempusta. Oikeat ratkaisut taitavat olla juuri pumppuvoimalat. Tosin ARESin kaverit lupaavat saman hyötysuhteen vielä yksinkertaisemmin ja vähemmällä puuttumisella ympäristöön. Nimittäin lataamalla massaa junavaunuihin ja varastoimalla energiaa ajamalla niitä ylös. Teknologiariski pitäisi olla melko pieni, kun puhutaan kuitenkin 100+v vanhoista peruselementeistä. Hinnasta en tiedä. https://www.wired.com/2016/05/forget-elons-batteri...

Itse uusiutuvien kapasiteetista on varmaan perusteltuja mielipiteitä suuntaan ja toiseen, mutta tuo "aina ei paista/tuule/aaltoile" ei oikein taida olla validi argumentti enää.

Käyttäjän mikajahkola kuva
Mika Jahkola

Vertailun vuoksi Ruotsilla on 34 TWh ja Norjalla 84 TWh vesivoiman varastokapasiteettia. Sillä katetaan jo merkittävästi vuodenaikavaihtelua. Yksistään Ruotsin Stora Lulevatten, jonka monet retkeilijät tuntevat, on pinta-alaltaan 183 km2 ja noin 6 metrin pinnanvaihteluvälillä kapasiteetiltaan yli 600 milj m3.

Pumppuvoimaloita naapureilla ei paljon ole, ja rakentaminen olisi hankalaa, koska voimalat ovat joissa ja alapuolinen vesivarasto puuttuu.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Jokainen auton omistaja tietää, ettei loppunkäytettyä akkuja luonton heitetä vaan ovat ongelmajätettä. Mietin vaan milaisen ongelman megaluokan loppuun käytettyjen akkujen hävittäminen aiheuttaisikaan.

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Toisenlainen suuntaus. Tiedä sitten mitä tuosta tulee 20 vuoden kuluttua. http://news.harvard.edu/gazette/story/2016/06/bion...

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala

Se tässä eniten ottaa päähän, kun markkinamiehet jo tarjoilevat kylillä näitä aurinkopaneeleja kuola suusta valuen, ja tietämättömät mummot niihin sitten sortuvat.

Ihan sama kuin muutama vuosi sitten näiden jätepuhdistamojen kanssa.

Antaa ajan kulua ja tutkimuksen kehittyä, niin voi jopa tullakin varteenotettavia ratkaisuja, tällaisenaan ja nykyaikana nämä aurinkohommat kannattaa jättää väliin.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Kyllähän aurinkoenergia voi etelä-suomalaisen yksilön kannalta ollakin taloudellisesti järkevää. Siinä säästyy veroilta ja siirtomaksuilta. Koko energiajärjestelmän kannalta taas ei millään. Kulutus- ja tuotantohuiput ovat mahdollisimman kaukana toisistaan ja vajaakäytöllä olevan säätövoiman yksikkökustannus nousee pilviin.

Monissa maissa on ajauduttu tilanteeseen jossa uusiutuvien tukien takia on ollut pakko ruveta maksamaan myös kapasiteettitukia. Kauankohan tässä menee ennenkuin kaikki energiantuotanto on erilaisten tukien piirissä kuten maatalous..

Käyttäjän jojalonen kuva
Jussi Jalonen

Hassu juttu, minä luulin Antero Vartian blogien perusteella että energiayhtiöt ja etenkin Helsingin energia eivät missään nimessä halua edistää uusiutuvien käyttöönottoa vaan pyrkivät aktiivisesti ehkäisemään sitä, mutta niin vain näemmä tämä Oskalan lumonnut akkukin on Helenin kehittelemä.

Käyttäjän JanneSuuronen kuva
Janne Suuronen

Hannu Oskalalle voi tulla yllätyksenä, että sähköautotkin keksittiin vasta 130 vuotta sitten :)

Yhden nykyauton akun varastoima energiamäärä on helposti luokkaa 600Wh, joten tuo kontti varastoi sitten 1000 auton akun verran energiaa. Ja vie tilaa saman tuhannen auton akun verran :)

Tekisipä mieli lohkaista yläpidon rullaan nostostakin jotain mehevää, mutta jätänpä nyt väliin :)

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Joskus letkauteltiin, Matkaravintoa tarkoittaen, että matkalla maistuu huonompikin ruoka. Nyt voisi sitten sanoa, että Oskalalle kelpaa riemun aiheeksi huonompikin sähkövarasto.

Reijo Siipola

Silloin kun ei tuule säästyy tukirahaa, kun voidaan pysäyttää myös sitä energian tuotantoa, jota tarvitaan siihen työhön, josta saadaan se palkka, jota verotetaan tuulienergian tuotannon tukemiseen. Siis kun tuullimyllyt eivät pyöri osa hiilivoimaloistakin voidaan pysäyttää.

Toimituksen poiminnat