Lääkitysturvallisuudesta
Antero Vartia ja Mikko Kiesiläinen avasivat keväällä keskustelun apteekkimonopolin haitoista. Pähkinänkuoressa nykytilan voi tiivistää siten että me suomalaiset maksamme apteekkimonopolin vuoksi lääkkeistämme noin 100 miljoonaa euroa vuodessa liikaa.
Eräs apteekkarien perusteluista monopolille erityisesti itsehoitolääkkeiden osalta on lääkitysturvallisuus. Annetaan Apteekkariliiton varapuheenjohtaja Sirpa Peuran kertoa:
Peura pelkää apteekkien laadun heikkenemistä. Hän korostaa, että lääkkeiden käytön neuvonta on tärkeä turvallisuustekijä.
– Apteekki ei ole kuin vaatekauppa, jonne voi laittaa pari riepua roikkumaan. Apteekki on täyden palvelun organisaatio.
– Itsehoitolääkkeilläkin saa itseltään hengen pois. Apteekissa on tarkoitus varmistaa, että ihminen ei vahingossa vahingoita itseään.
Argumentti kuulostaa järkevältä, vaikka sen paikkansa pitävyydestä voi olla montaa mieltä – särkylääkkeitä kun saa päivittäistavarakaupoista suuressa osassa Eurooppaa.
Mutta toteuttaako edes nykyinen apteekkijärjestelmä lääkitysturvallisuutta tältä osin? Apteekitkin kun ovat siirtyneet internet-aikaan ja niistä on mahdollista tilata tuotteita kätevästi kotisohvalta näpytellen.
Bulvaanini päätti kokeeksi tilata viisi pakettia (10 tablettia per paketti) särkylääkettä Tampereelta Lielahden apteekista. Ja Lielahden apteekki toimi aivan oikein. He varmistivat että kai tiedämme itsehoitolääkkeiden vaarat.
Hiukan huvittavasti selitykseksi kelpaa esim. tällainen:
Ja paketti lähti liikkeelle!
Lielahden apteekin toimilupa on muuten alueellinen. Ilmeisesti toimiluvan alueen rajat ovat internetissä joustavammat, eli koko maa.
Kokemuksesta innostuneina päätimme tilata vähän isomman satsin Itäkeskuksen apteekista. Sieltä 100 tablettia särkylääkettä tuli postin kuskaamana ilman lisäkysymyksiä.
Ei turhia uteluja ja yli kolme kertaa sallittu määrä tabletteja kätevästi postin pakettiautomaattiin! Näin se käy!
Onko lääkitysturvallisuus hyvä argumentti apteekkimonopolin puolustamiseksi tai vasta-argumentti itsehoitolääkkeiden tuomiselle lähikauppoihin, jos järjestelmässä on jo nyt mm. internetin kokoinen reikä?
Tuohan todistaa, että lääkemarkkinoiden vapauttaminen ei missään tapauksessa ole ongelmatonta.
Uutena apteekkikaupan lajina verkkokauppa hakee vielä muotoaan ja virheitäkin tapahtuu, mutta blogistin kirjoitus osoittaa, että Fimean säätelyä tarvitaan ja Fimea voisi itse tehdä tarvharkintaa lisättävien apteekien suhteen: missä on suurin tarve – ja minne niitä voisi lisätä.
Selkeitä tämä olisi uusien ja luopuvien apteekkarien vaihdostilanteessa.
Blogisti ansiokkaasti osoitti, miten apteekkiverkkokauppojen manipulatiivinen käyttö on mahdollista, joten tiukennukset ja rajaamiset lienevät sielläkin paikallaan.
Ilmoita asiaton viesti
Eikö olisi rehellistä myöntää, että olet apteekkarina itse yksi nykyjärjestelmän hyötyjistä?
Ilmoita asiaton viesti
Totta. Olen pienen apteekin apteekkari, jonka tuloista tuskin sitä 100-150 miljoonan ”säästöä” revitään… mutta hyvin toimivasta apteekista kanssani hyötyy koko Kihniön kunta ja sen asukkaat, sillä olen investoinut palveluihin ja riittävän isoon varastoon.
Sääntelyn purkamisella usein voi olla ihan päinvastainenkin vaikutus eli lääkkeiden hinnat nousevat – kuka takaa ettei nouse?
Oletko Esa Mäkinen miettinyt, että voit olla itsekin yksi nykyjärjestelmän hyötyjistä?
Ilmoita asiaton viesti
Pelkäänpä Esa, että haukut nyt väärää puuta Petterin kohdalla. Uudet apteekkarit eivät kylve rahassa, kun opiskelevat vasta yrittäjyyttä. Mahdollisiin väärinkäytöksiin tulee ehdottomasti puuttua, mutta onnistumisia ei myöskään saa unohtaa:
http://www.apteekkari.fi/uutiset/proviisorin-neuvo…
Ilmoita asiaton viesti
Paikallisen monopolin pyörittäjää ei voine kutsua oikeaksi yrittäjäksi?
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä voi, tämä maa on täynnä paikallisia de facto-monopoleja. Ei siinä de jure-status juurikaan vaikuta yksittäiseen yrittäjään. Suurin ero on se etten minä saa perustaa apteekkia halutessani, vaikka palkkaisin pätevyysvaatimuksen täyttävän henkilökunnan. Sääntely vaikuttaa siis eniten potentiaalisiin yrittäjiin.
Ilmoita asiaton viesti
Totta, Esa, parempi keskittyä toimimaan enemmän terveydenhuollon yksikkönä. Ulkomailla kun menee asioimaan apteekissa, siellä voi hypermarketin nurkasta löytyä kaappi, jota kutsutaan ”apteekiksi”…
Apteekkarit muuten eivät rahasta apteekkitoiminnalla, jos etiikka on kunnossa. Tai onhan se rahastaminenkin mahdollista:
”Asiakas tulee ostamaan ties kuinka monetta kertaa yskänlääkettä, kun on tuota ’kuivaa yskää’. Rahastaja-apteekkari myy pullon Resilaria mukisematta, mutta oikea apteekkari alkaa kyselemään syytä yskälle.
Käy ilmi, että asiakas/potilas käyttää enalapriili-nimistä verenpainelääkettä, jonka haittavaikutuksena on noin 10%:lla ’kuiva yskä’. Oikea apteekkari siis ’ymmärtää yskän’ ja kehottaa potilasta menemään lääkärille, jonka arsenaalissa löytyy muitakin verenpainelääkkeitä kuin tuo edellä mainittu. -Ei tullut Resilar-yskänlääkekauppoja. Pitäisikö harmitella? Ei pitäisi.”
Tällainen on tilanne tänään… pelottaa ajatellakin, millaista alkaa olla, kun todellinen BISNES vapautetaan…
Ilmoita asiaton viesti
Aika moni on sitä mieltä, että hyvin palveltu tyytyväinen asiakas on todellista bisnestä. En osaa edes arvata mikä sinun käsityksesi on, kommentista päätellen vedätys?
Ilmoita asiaton viesti
Tyytyväinen asiakas terveydenhuollossa on se, jonka vaiva hoidetaan – ja mielellään se alkuperäinen ongelma, eikä vain oireidenmukainen hoito.
Apteekeja muuten syyllistetään turhaan lääkemenojen noususta, jos samanaikaisesti yhteiskunta säästää erikoissairaanhoidon kustannuksista: potilas nimittäin ei tarvitse enää kalliita sairaanhoitopäiviä sairaalassa, jos markkinoilla on uusi reseptilääke, joka pitää hänet toimintakykyisenä – mutta lasku yhteiskunnalle tulee apteekin kautta sv-korvauksena.
Ilmoita asiaton viesti
Mitäpä tapahtuu ”vapaan markkinatalouden” ihmemaassa USA:ssa…?
http://www.apteekkari.fi/uutiset/epipen-vain-yksi-…
Ilmoita asiaton viesti
Käytännössä asiakkaan näkökulmasta apteekit toimivat kuin verkkoapteekit. Sillä erolla, että verkkoapteekissa tilauksen voi tehdä kotoa, mutta kivijalka-apteekissa tilaus on tehtävä paikan päällä ja lääkkeet noudettava seuraavana päivänä. Itselläni on käynyt näin joka ikinen kerta tänä vuonna.
Edellisestä syystä viimeksi tilasin reseptilääkkeeni verkkoapteekista. Palvelu oli parempaa kuin paikallisessa kyläapteekissa. Soittivat ilmoittaakseen ettei postikuluja tarvitse maksaa. Lääkkeet tilatessani ilmoitin olevan kyse pitkäaikaislääkkeestä, enkä tarvitse neuvontaa. Kivijalka-apteekissa tästä asiasta ei olla kiinnostuneita ollenkaan. Verkkoapteekeissa neuvonta siis toimii. Kivijalka-apteekissa ei lainkaan.
Verkkoapteekissa on myös tunnistauduttava, kun apteekista reseptilääkkeet voi hakea kuka vain Kela-korttia vilauttamalla. Tässä mielessä verkkoapteekit ovat turvallisempia.
Itselläni tärkein syy vaihtaa verkkoapteekin käyttäjäksi oli, ettei lääkkeitä saanut kerralla koskaan mukaansa. Asiakkaiden ei kuulu olla apteekkareille luottolaitoksia. Tuotteet vaaditaan maksamaan, vaikka toimitus ja lääkkeiden tilaus tehdään vasta tämän jälkeen. Kelalle korvauspyyntö kyllä lähtee apteekista saman tien, pääsi asiakas hakemaan lääkkeensä tai sitten ei.
Ilmoita asiaton viesti
”Verkkoapteekeissa neuvonta siis toimii. Kivijalka-apteekissa ei lainkaan.”
”Tuotteet vaaditaan maksamaan, vaikka toimitus ja lääkkeiden tilaus tehdään vasta tämän jälkeen. Kelalle korvauspyyntö kyllä lähtee apteekista saman tien, pääsi asiakas hakemaan lääkkeensä tai sitten ei.”
– Aika kovia yleistyksiä. – Oletko, Heikki, asioinut kovinkin monessa kivijalka-apteekissa? Verkkoapteekkikaan ei ole ”yksi”, vaan niitäkin on useampi – kuten blogistinkin ”kepillä jäätä” osoittaa…
Ilmoita asiaton viesti
Palaan blogin alkuperäiseen aiheeseen eli lääkkeiden nettimyyntiin. Blogista välittyy sellainen näkemys että Oskala haluaa lisää sääntelyä lääkemyyntiin. Esimerkiksi lääkkeiden nettikaupan kieltäminen. Onko todella näin?
Ilmoita asiaton viesti
Missä Heikki verkkoapteekki pesi normaalin apteekin palvelussa?
Ilmoita asiaton viesti
Sain lääkkeeni kertahaulla. Ei tarvinnut jonottaa kahta kertaa farmaseutin pakeille. Lääkkeet sain postin lootasta. On auki pidempään kuin apteekki.
Postimaksuja ei tarvinnut maksaa. Apteekissa käyminen kaksi kertaa ei sen sijaan ole ilmaista asiakkaalle.
Ilmoita asiaton viesti
Hienoa, Heikki, että sulla riittää luottamusta kotimaiseen nettiapteekkiin, jonka oikeellisuuskin kannattaa varmistaa vaikka se kaksikin kertaa.
Ulkomailta – tai muutoin feikki-apteekista – tilattaessa Burana saattaa olla valkoiseksi maalattua betonia.
Ilmoita asiaton viesti
Jos FIMEa on hyväksynyt, miksi minä en hyväksyisi. Sama tuttu apteekkari siellä netin toisessa päässä lääkkeet pakkaa, kuka aamupäivällä on apteekissa palvelemassa tiskin takana.
Ilmoita asiaton viesti
Vihreä puolue alkanut tarkastella erästä yksityisyrittäjyyden sektoria suurennuslasin kanssa vai pitäisikö puhua hiusristikkoon ottamisesta ? Yhteinen nimittäjä jutuille näyttäisi olevan lääkekaupan täysi vapauttaminen. Annetaan markkinavoimien hoitaa lääkekaupan kehittyminen kohti kuluttajalle suotuisaa lopputulosta…Säädetään siis laki joka vapauttaa lääkekaupan sillä rajoituksella että lääkekaupassa täytyy olla yksi ylemmän yliopistotasoisen tutkinnon suorittanut henkilö, siis proviisori, vastaamassa lääkekaupan turvallisuudesta. Muu henkilökunta voi olla… sanotaan nyt vaikka samassa rakennuskompleksissa toimivan S-Marketin, K-Kaupan, Lidlin myyjiä, sillä tunnetusti apteekin asiakkaat osaavat itsekin lukea lääkepakkauksista löytyvät käyttö – ja turvallisuusohjeet – ollaan kuitenkin sivistysvaltiossa , Suomessa. Jos joku ei osaa lukea, tai ei ymmärrä lukemaansa, niin oma vikansa… (tai siis alkavan dementian tms vika…). Sitä paitsi, eihän apteekkien henkilökunta nykyäänkään ole kuin apteekin myyjiä…istuvat tiskin takana ja kehottavat työntämään pankkikortin lukijaan. Apteekin robottisysteemi tuo lääkkeet niille käteen. Luonnollisesti hinnat vapautetaan, saa myydä niin halvalla tai kalliilla kuin haluaa.
Mihin jäinkään? No niin, suuret kauppaketjut ja ulkomaiset toimijat ovat viiden vuoden kuluttua perustaneet lukuisia uusia apteekkeja. Apteekkeja on yhden sijaan kolme neljä kappaletta saman kirkonkylän tai kaupunginosan keskustassa ja hintakilpailu on painanut kuluttajan kannalta hinnat tasolle, joka nyt lopullisesti paljastaa nykyisten apteekkarien ahneuden. Tällä tavalla saadaan nykyiset ahneet apteekkarit luopumaan apteekeistaan, koska toiminta ei enää tuota voittoa. Myöskin ketjujen välillä on alkanut pudotuspeli. Vain yksi voi voittaa. Voittaja on se jolla oli takanaan suurimmat taloudelliset resurssit kun peliin lähdettiin. Itse asetan pelimerkit erään suuren kotimaisen kauppaketjun ja yhden ulkomaisen apteekkiketjun puolesta noin maanlaajuisesti tarkastellen.
Mutta kymmenen vuoden kuluttua on samassa kaupunginosassa taas vain yksi apteekki, joka on aika tavalla erilainen kuin nykyiset apteekit. Lääkkeiden hinnat ovat taas entisellä tai korkeammalla tasolla nykyhetkeen verrattuna. Eräs hiukan ihmettelyä herättävä asia on silloin farmaseuttien ja proviisorien työttömyys, mutta onhan akateeminen työttömyys jo nytkin useilla aloilla yllättävän korkea.
Ilmoita asiaton viesti
Tuota hyvin koulutettujen henkilöiden työttömyyttä minäkin pelkään, koska kaupan työehtosopimukset poikkeavat merkittävästi farmasiassa toteutetusta.
Pieni tarkennus kirjoitukseesi: Yksittäisen edustajan kanta – ei puolueen.
Ilmoita asiaton viesti