*

Hannu Oskala

Yleiskaava ja Keskuspuisto

Viime viikon maanantaina kaupunginhallitus lähetti neljä vuotta valmistellun yleiskaavan kohti valtuustoa, joka puolestaan päättää asiasta 26.10.

Kaupunginhallituksen käsittelyssä päätökseen lisättiin vielä jatkosuunnittelu koskeva ohje:

"Hyväksyessään yleiskaavan kaupunginvaltuusto päättää samalla, että jatkosuunnittelussa ratkaistaan tarkemmin maankäyttöön liittyvät kysymykset Keskuspuiston Hakamäentien ja Kehä 1 välillä kulkevan osan kohdalta sekä Hämeenlinnan väylän bulevardisointiin liittyen. Prosessissa määritellään rakentamisalueen raja Keskuspuiston reunan osalta sekä koko alueen suunnitteluperiaatteet ja aikataulut mukaan lukien tarvittavat metsäistutukset rakentamisalueiden reunoihin.

Valmistelun lähtökohta on, että Keskuspuisto ja asuntorakentaminen sovitetaan yhteen niin, että Keskuspuisto säilyy mahdollisimman laajana, kuitenkin bulevardin toteuttamiskelpoisuus huomioiden, esimerkiksi perustuen viher- ja virkistysverkon kehittämissuunnitelmissa esitettyyn kapeimpaan vaihtoehtoon."

Mitä tämä tarkoittaa ja miksi? Kelataanpa koko prosessia vähän kauempaa.

Yleiskaavatyö aloitettiin visiolla. Pohdittiin miten kaupunkimme kehittyy, paljonko uusia asukkaita tulee ja mihin uudet he asettuvat ja miten he liikkuvat.

Liikenne-ennusteet näyttivät selvästi että jos kaupungin kasvu perustuu nykyiseen tapaan yksityisautoilulle, on tuloksena täysin jumissa oleva liikenneverkko. Kukaan ei liiku kätevästi mihinkään. Aikaa ja rahaa kuluu hukkaan, melua ja saasteita syntyy suotta. Ja mikään raha ei riitä ”tarvittaviin” moottoriteiden leventämisiin ja tunnelointeihin.

Siksi yleiskaavan ytimessä onkin raideliikenteeseen – pikaratikoihin, metroon ja lähijuniin perustuva julkisen liikenteen runkoverkko.

Pikaratikat sinisellä

Pikaratikat sinisellä

Samalla tiivistyvästä kaupungista tonttimaata etsittäessä havaittiin että moottoriteiden melualueet olisivat varsin hyvää rakennusmaata, jos vaan moottoritie muutettaisiin kaduksi, bulevardiksi, jolla pikaratikkakin sitten kulkisi näppärästi. Kokonaisuudessaan kaupunkibulevardien varsilta löytyi tilaa 80 000 asukkaalle. Se ei ole ihan vähän.

Kaupunkibulevardit ja pikaraitiotieverkosto tarjoavat tehokkaan ja ympäristöystävälliseen ratkaisun Helsingin asumiseen ja liikkumiseen. Julkisen liikenteen kulkumuoto-osuus alueen liikenteestä nousisi selvästi. Moottoriteitä pistettäisiin muutama kilometri pakettiin ja samalla saataisiin asuntoja kymmenille tuhansille uusille helsinkiläisille. Joensuun verran väkeä.

Periaatteen tasolla ratkaisua voisi ajatella kaikkien ympäristön tilasta huolestuneiden kannattavan. Periaatteellisesta tasosta pitää sitten vaan ennemmin tai myöhemmin siirtyä käytännön toteutukseen. Päätöksiin. Ja ainakin yksi ongelmakohta on löytynyt: Keskuspuisto. Hämeenlinnan bulevardi, joka jatkaisi luontevasti Mannerheimintietä pohjoiseen rajautuu itälaidaltaan Keskuspuistoon, joka on syystäkin helsinkiläisten arvostama virkistysalue.

Jos yleiskaavasta poistetaan kaikki rakentaminen bulevardin itälaidalta, eli Keskuspuistosta, se on palautettava. Muuten riski sille että koko yleiskaava kaatuu hallinto-oikeudessa on liian kova. Ja palautuksen yhteydessä on toisaalta myös viivästymisen riski, jolloin kaavavarantomme uhkaa ehtyä kokonaan. Tämä puolestaan tarkoittaisi sitä että rakentaminen Helsingissä pysähtyisi. Ovatko palauttajat todella valmiita ottamaan tämän riskin? Vasemmistoliiton esitys, jossa valtuusto tuosta vaan poistaa kaiken rakentamisen Keskuspuistosta ei ole vastuullinen. He eivät todennäköisesti sitä edes kehtaisi esittää, jolleivat tietäisi läpimenon mahdollisuuksien olevan vähäiset.

Ilman yleiskaavavarantoa ei voida tehdä asemakaavoja, ilman asemakaavoja ei rakenneta.

Ilman yleiskaavavarantoa ei voida tehdä asemakaavoja, ilman asemakaavoja ei rakenneta.

Eikä bulevardia kannata ylipäätään toteuttaa, jollei sen molemmille laidoille rakenneta kaupunkia. Bulevardin hyödyt jäävät saamatta. Ne hyödyt, joilla se pikaratikka voidaan perustella.

Hämeenlinnan bulevardin pikaratikan poistaminen puolestaan rampauttaa koko kaupungin kattavan raideliikenteen runkoverkoston. Joka sitten puolestaan rampauttaa koko yleiskaavan, koska sen visio lähtee liikkeelle tästä ydinajatuksesta. Tämän vuoksi muutaman pikselin poisto Keskuspuistosta todellakin uhkaa koko yleiskaavaa.

Ja yleiskaavan palautuminen valmisteluun ei tarkoita sitä että valmistelusta pullahtaa muutaman vuoden kuluttua ”unelmien yleiskaava”, jossa kaikki hyvä ja kaunis on säilytetty ja vain ”ikävät” asiat poistettu. Ei. On täysin mahdollista että palautuksen myötä syntyvä kaava rakentaisi vielä enemmän viheralueille ja jättäisi esim. pikaraitiotieverkoston toteuttamatta. Kannattaa pitää mielessä että bulevardeja vastustetaan paitsi halusta suojella luontoa, myös palavasta halusta suojella moottoriteitä.

Yleiskaavan kaataminen tarkoittaa moottoritien suojelua.

Yleiskaavan kaataminen tarkoittaa moottoritien suojelua.

Mitä rakentaminen Keskuspuistoon sitten voisi tarkoittaa? Muutamia hyviä esimerkkejä on jo olemassa. VISTRA II:n, Helsingin viheraluestrategian, liitteestä löytyy seuraava hahmotelma:

Vistra Vaihtoehto 3

Vistra Vaihtoehto 3

Urban Helsinki puolestaan esitti seuraavaa:

Tässä suunnitelmassa koko bulevardi siirtyi länteen ja uusi rakentaminen Keskuspuistoon todella vähäistä.

Tässä suunnitelmassa koko bulevardi siirtyi länteen ja uusi rakentaminen Keskuspuistoon todella vähäistä.

Näissä molemmissa keskuspuisto säilyy metsäisenä. Se se säilyy yhtenäisenä. Se on yhä Keskuspuisto.

Mitä näiden esitysten rakentamisen alle sitten jää? Minun on vaikea pitää moottoritien melualuetta, jossa vielä 80-luvulla oli peltoa, ikuisena ja koskemattomana. Se ei ole Keskuspuiston arvokkainta osaa. Keskuspuiston arvo on ylipäätään enemmän ekologisena käytävänä ja virkistysmetsänä. Nämä arvot taataan tulevassa asemakaavoituksessa.

Keskuspuistoa Hämeenlinnan väylän varressa eri vuosikymmenillä. Ikimetsää se ei ole. Kaavoittajan pikselit ovat kohdissa, joissa metsä on varsin nuorta.

Keskuspuistoa Hämeenlinnan väylän varressa eri vuosikymmenillä. Ikimetsää se ei ole. Kaavoittajan pikselit ovat kohdissa, joissa metsä on varsin nuorta.

Sen lisäksi bulevardin rakennukset toimivat myös meluesteenä. Kaupunkibulevardin suojaama Keskuspuisto olisi hiljaisempi ja miellyttävämpi kuin nykyinen. Olen itse käyttänyt esimerkkinä Puu-Vallilaa, jossa kivitalot suojaavat puutaloalueen asukkaita.

 

Kivitalot suojaavat Puu-Vallilaa liikenteen melulta. Hämeenlinnan väylän mökä tunkeutuu syvälle metsään.

Kivitalot suojaavat Puu-Vallilaa liikenteen melulta. Hämeenlinnan väylän melu tunkeutuu syvälle metsään.

Yleiskaavan vastustajien toimesta on puhuttu mm. Keskuspuiston ”gryndaamisesta” tai ”viipaloinnista”. Ja ettei luonto- ja maisema-arvoja arvostettaisi. Täysin kohtuutonta retoriikkaa, jos katsotaan sitä mitä todellisuudessa kaavaillaan ja johon kaupunginhallituksen kirjaus ohjaa.

Loppujen lopuksi koko keskustelu tiivistyykin kysymykseksi Keskuspuiston koskemattomuudesta. Keskuspuisto kun on enemmän kuin puisto – se on lähivirkistysalueiden suojelemisen symboli. Saako sinne rakentaa yhtään mitään koskaan vai ei? Jos on sitä mieltä että ei koskaan, ei mihinkään, ei millään reunaehdoilla, ei neliömetriäkään, on keskustelua on turha jatkaa koska kompromissia ei ole olemassa. Sitten pitää vaan äänestää römpsäyttää ja savun hälvettyä tarkastetaan vahingot.

Jos kyse olisi vain Keskuspuiston kaavoittamisesta, voi olla että itsekin vastustaisin rakentamista. Onhan maata muuallakin. Mutta kun kyse ei ole vain Keskuspuistosta, vaan koko kaupungin kattavasta yleiskaavasta; kaupunkibulevardiden ja joukkoliikenteen runkoverkon kokonaisuudesta.

Ja kokonaisuuden tasolla toisessa vaakakupissa on uskomattoman paljon hyvää, oikeastaan vallankumouksellista: eheytyvä kaupunkirakenne, bulevardit, ilmastonmuutoksen torjunta, asumisen hinnan nousun hillintä, raideliikenteen runkoverkosto, pyöräilyverkosto, 500 hehtaaria suojeltua luontoa ja jopa melun väheneminen jäljelle jäävästä Keskuspuistosta. Tämä on kaikkien aikojen vihrein yleiskaava. 50-lukulaisen autokaupungin suunnittelu loppuu vihdoin. Tätä Vihreä liike on Helsingissä ajanut vuosikymmeniä.

Edut voittavat haitat. Kyse on isosta kuvasta. Olisi sulaa hulluutta kaataa tämä kokonaisuus vain muutaman ongelmallisen hehtaarin vuoksi, joiden kohdalta kuva tarkentuu jatkovalmistelussa.

Siksi Keskuspuistoon voidaan rakentaa. Siksi Yleiskaava 2016 tulee hyväksyä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän raimoylinen kuva
Raimo Ylinen

Koko suunnitelma perustuu ajatukseen, että helsinkiläiset muodostavat oman suljetun "urbaanin" yhteisön, johon on vaikea päästä ja joka ei millään tavalla liiku alueensa ulkopuolelle. Jotenkin voin vielä ymmärtää sen, että Helsinkiin tullessani jätän autoni johonkin liityntäparkkiin ja siirryn joukkoliikennevälineisiin. Sitä en kuitenkaan tajua, että kukaan helsinkiläinen ei halua omistaa autoa, jolla pääsisi katselemaan myös ulkopuolista maailmaa. Minulle auto merkitsee valtavaa vapaa-ajan vieton ja harrastusmahdollisuuksien laajenemista.

Käyttäjän hannuoskala kuva
Hannu Oskala

Hiukan on vaikea hahmottaa miten suunnitelma tuollaiseen ajatukseen perustuu kun pikaratikat yhdistettynä metroon, juniin ja kaupunkibulevardeihin mahdollistavat entistä suuremman ihmismäärän liikkumisen kaupunkimme keskustaan.

Kirjoitit:

"Sitä en kuitenkaan tajua, että kukaan helsinkiläinen ei halua omistaa autoa, jolla pääsisi katselemaan myös ulkopuolista maailmaa. Minulle auto merkitsee valtavaa vapaa-ajan vieton ja harrastusmahdollisuuksien laajenemista."

Suuri osa helsinkiläisistä omistaa auton. Kantakaupungissa vaan auton omistaminen ja säilyttäminen on päivittäiseen liikkumiseen enemmän riesa kuin apu. Itse vuokraan autoja säännöllisesti. Vuokra-autolla pääsee sitten maakuntiin sukuloimaan eikä tarvitse huolehtia huolloista, säilyttämisestä, kesä/talvirenkaista jne. Kun tarve autolle ei ole päivittäinen eikä edes viikottainen, on omistaminen vaan taloudellisesti järjetöntä.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Oma kokemus sanoo, että autonvuokraamot osaavat leipoa vastuunsa huolloista ja katsastuksista vuokrahintaan todella hyvällä katteella. Polttoaineenhan vuokralainen joutuu kuitenkin maksamaan siihen itse vielä päälle. Kyllä auton omistaminen on paljon halvempaa, jos vaikka vain kesälläkin autoa tiheästi mökkireissujen vuoksi tarvitsee.

Käyttäjän hannuoskala kuva
Hannu Oskala Vastaus kommenttiin #3

No mä selviän loma-autoiluista alle tonnilla vuodessa. Ja sillä rahalla ei kovin kummoista koslaa vielä ostaisi.

Toimituksen poiminnat