Hannu Oskala

Vallilanlaakson joukkoliikennekadusta

Helsingin liikennesuunnitteluhistorian ehkä kauhein suunnitelma tunnetaan nimellä “Smith-Polvinen”. Se on vuonna 1968 julkaistu rohkea visio, jossa uljaiden moottoriteiden alta olisi purettu korttelikaupalla vanhaa kantakaupunkia. Hyvän kuvan ajan hengestä saa ihailemalla Ruoholahteen suunniteltua monitasoliittymää.

Kylläpä on koria. Hyvä olisi tuolla ihmisen elää ja yrittää. Myös täällä meillä Vallilassa Smith-Polvinen olisi tehnyt selvää jälkeä. Vallilanlaakson olisi halkaissut motari.

Luojan kiitos näin ei kuitenkaan tehty. Smith-Polvista pidetäänkin Helsingin liikennesuunnitteluhistoriassa käännekohtana – se oli liian hirveä toteutettavaksi ja yksityisautoilun ei annettu tuhota koko kaupunkia lopullisesti. Sen sijaan päätettiin rakentaa Metro.

Smith-Polvisen hengessä viheralueita kuitenkin ollaan yhä valmiita tuhoamaan. Toissapäiväisessä kaupunginvaltuuston kokouksessa päätettiin Kokoomuksen ja Sosiaalidemokraattien äänillä rakentaa Vallilanlaaksoon joukkoliikennekatu. Vihreät ja Vasemmistoliitto vastustivat.

Näyttääkö linjaus tutulta?

Mitä ihmettä? Eikö Vihreille kelpaakaan joukkoliikennekatu? Jo on aikaihin eletty.

Joukkoliikennekadun hyödyt julkiselle liikenteelle ovat kiistattomat. Se tulee vähentämään bussimatkustajien ajankäyttöä noin 200 000 – 300 000 tuntia vuosittain. Yhteys Pasilaan lyhenee useampia minuutteja per matka.

Mutta myös sen vaikutus Vallilanlaaksoon on kiistaton; se tulee muuttamaan puistoaluetta merkittävästi. Valinta on minulle henkilökohtaisesti erityisen hankala; en haluaisi millään leimautua silkaksi nimbyilijäksi – asun puiston vieressä, lenkkeilen laaksossa viikottain ja siellä on kiva loikoilla kesäisin. Mitä siis olisi pitänyt tehdä?

Vihreät ja Vasemmistoliitto ehdottivat silkan änkyröinnin sijaan kompromissia; Vallilanlaaksoon olisi voitu meidän mielestämme rakentaa maisemoitu ratikkalinja. Raideliikenne olisi itseasiassa mielestäni kulttuurimaisemaan jopa istunut;Sörnäisten Satamaratahan on kulkenut laakson halki jo yli puoli vuosisataa. Nyt ehdotettu linjaus on joka tapauksessa parempi kuin aiemmin ajettu Pietari Kalmin kadun jatkaminen, joka olisi tuhonnut Kumpulanlaakson täysin.

Tärkein ero raitiolinjan ja joukkoliikennekadun välillä on kuitenkin se, että ratikkalinja voidaan nurmipohjalla toteuttaa erittäin nätisti ja kulttuuriympäristöön istuvasti. Vaihtoehdollamme olisi saatu matkustajien aikahyödyt katua vähäisemmällä haitalla. Mainio esimerkki Karlsruhesta Saksasta:

(Kiitos kuvasta "nakkiputkalle". Löysin kuvan googlaamalla, jos käyttö häiritsee, ota yhteyttä.)

Tämä ei kuitenkaan Kokoomukselle ja Demareille kelvannut. Asfalttia piti saada. Mikäpä siinä. Bussien laaksossa kun ilmeisesti paistaa aina aurinko.

Kylläpä Vallilanlaaksossa on kurjat kelit nykyisin. Onneksi tilanne korjaantuu jahka saamme uuden tien!

Murheellista on sekin, että Vallilanlaaksossa menetettiin mahdollisuus tehdä esimerkillisen kaunista ratikkalinjaa – sen sijaan että Vallilanlaaksoa tultaisiin tulevaisuudessa esittelemään positiivisena esimerkkinä hyvin maisemaan istuvasta raideliikentestä, se tullaan nostamaan esiin kun halutaan vastustaa hyviäkin liikennehankkeita. Ärsyttää.

Toivottavasti ensi syksyn kunnallisvaaleissa täällä Vallilassa muistetaan ketkä äänestivät asfaltin puolesta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän AnttiMikkola kuva
Antti Mikkola

Onko tuo kuva nurmettuneesta radasta otettu Auschwitzista? Siellä muistan samanlaisen nähneeni.

Kävin tässä hiljattain Oslossa. Siellä on keskustatunneli ja ruuhkat on keskustassa huomattavasti Helsinkiä vähäisemmät näin mutu-tuntumalla.

Käyttäjän vturunen kuva
Ville Turunen

Taisi olla vitsi, mutta kuitenkin: tuo on siis maisemoitua rataa, ihan tyypillinen ratkaisu Keski-Euroopassa, käytetty varsinkin kun rata menee puiston tai puistomaisen alueen läpi. Tuollaisen radan teoreettinen maksimikapasiteetti on sama kuin moottoritien, siis matkustajamäärinä.

Käyttäjän Json kuva
Jani Jansson

Onko noit Masu planningin suunnitelmia jossain tarkemmin katseltavissa? Havainnekuvan perusteella kyseessä ei ole asfaltti, vaan valkobetoni tai luonnonkivi. Jos päätös on tehty tätä kuvaa esittämällä, ei ole päätetty asfalttitiestä.

Käyttäjän hannuoskala kuva
Hannu Oskala

Asfaltti sinne tulee. Muissa havainnekuvissa nähtävissä. Tuo oli minun mielestäni aivan selvästi härskiä mielikuvamarkkinointia. Ei tuossa kuvassa ole kunnolla tien normien mukaiset suojavyöhykkeetkään.

Lisää kuvia löytyy valtuuston esityslistalta Liitteestä 2 (pdf)

Käyttäjän hannuoskala kuva
Hannu Oskala

Parahin Antti Mikkola,

kuva oli siis Saksasta, Karlruhesta, ei Puolassa sijaitsevasta Auschwitsistä. Kiitos natsikortista heti ensimmäisessä kommentissa, joka blogilleni ilmestyi sen jälkeen kun poistin "ennakkosensuurin".

Tällä viikolla Ilta-Sanomat uutisoi seuraavasti otsikolla "Mikä on Helsinkiä ruuhkaisempi?":

"Armas pääkaupunkimme on vasta kolmanneksi ikävin ruuhkaseutu. Seuraavassa tuoreet todisteet.
Navigaattorivalmistaja TomTomin tuoreen vertailun mukaan Helsinki on Tukholman ja Oslon jälkeen Pohjoismaiden kolmanneksi ruuhkaisin kaupunki. Oslo on 50 % ruuhkaisempi kaupunki kuin Helsinki ja Helsingin teistä noin 19 % ruuhkautuu päivittäin."

http://www.iltasanomat.fi/autot/mika-on-helsinkia-...

Eli kuten totesit, mutu-tuntumalla Helsinki saattaa tuntua ruuhkaisammalta. Sen sijaan tutkittuun tietoon perustuen Oslo on ihan oikeasti 50% ruuhkaisampi.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Joo, sopii mennä kokeilemaan Oslon aamuruuhkaa sinne vuonon itäpuolelle ja lännestä tuleville pääteille. Kaupunki on liikenteellisesti aika mahdottomassa paikassa, ahtaasti vuonon pohjukassa ja pääosin se on rakennettu tiiviisti ja valmiiksi ennen autojen aikakautta. Sisääntuloväylät ovat tulliteitä ja kaikenlaiset oikaisu- ja kiertotiet on tarkasti blokattu. Siitä voisi ottaa mallia.

(pahoittelen off-topiceerausta)

Toimituksen poiminnat