Helsinki http://ollimarkkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132426/all Mon, 24 Sep 2018 12:50:35 +0300 fi Valvotut huumeidenkäyttötilat – tapaus Sydney http://juhopalmroos.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261476-valvotut-huumeidenkayttotilat-tapaus-sydney <p>Australian Sydneyssä on ollut valvottu huumeidenkäyttötila vuodesta 2001. Sillä on ollut historiansa aikana noin 15 000 asiakasta, keskimäärin noin 150 asiakasta per päivä. Se on valvonut yli kuuttatuhatta yliannostusta, joista pyöreät nolla on johtanut kuolemaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Keskuksen koulutettu henkilökunta on myös tehnyt yli 12 000 onnistunutta hoitoonohjausta vapaaehtoispohjalta &ndash; kun huumeidenkäyttäjä kohdataan ihmisenä vailla tuomitsemista, hän on vastaanottavampi myös muulle kuin huumeidenpistoavulle. Kokemukset Sydneystä ja muun maailman huumeidenkäyttötiloista tukevat sitä, että valvotut huumeidenkäyttötilat ja niiden palvelut tukevat ja nopeuttavat hoitoonohjaamista sen viivyttämisen sijaan[1].</p><p>&nbsp;</p><p>Sydneyn keskuksen avauduttua ympäröivän alueen neula- ja ruiskulöydökset ovat puolittuneet. Eli vaara sivullisille vähenee myös. Valvottujen pistotilojen läsnäolo vähentää tutkitusti neulojen jakamista 69%. Itse keskusten pistotilanteissa välineet ovat luonnollisesti uusia ja steriilejä, mutta tämän esimerkin vaikutus näkyy siis myös &ldquo;maan alla&rdquo; tapahtuvassa suonensisäisten huumeiden käytössä.</p><p>&nbsp;</p><p>Helsingin valtuusto keskustelee ylihuomenna Helsingin käyttötilahankkeesta. Sormet ristiin, että paras ratkaisu löytyisi.</p><p>&nbsp;</p><p>[1] <a href="http://www.emcdda.europa.eu/topics/pods/drug-consumption-rooms">http://www.emcdda.europa.eu/topics/pods/drug-consumption-rooms</a></p><p>&nbsp;</p><p>Sydneyn ja muun maailman esimerkeistä lisää</p><p><a href="https://www.pharmaceutical-journal.com/news-and-analysis/features/making-the-case-for-drug-consumption-rooms/20201185.article?firstPass=false">https://www.pharmaceutical-journal.com/news-and-analysis/features/making-the-case-for-drug-consumption-rooms/20201185.article?firstPass=false</a></p><p>&nbsp;</p><p>Vertaisarvioitua tutkimusta Tanskasta</p><p><a href="https://harmreductionjournal.biomedcentral.com/articles/10.1186/s12954-016-0109-y">https://harmreductionjournal.biomedcentral.com/articles/10.1186/s12954-016-0109-y</a></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Australian Sydneyssä on ollut valvottu huumeidenkäyttötila vuodesta 2001. Sillä on ollut historiansa aikana noin 15 000 asiakasta, keskimäärin noin 150 asiakasta per päivä. Se on valvonut yli kuuttatuhatta yliannostusta, joista pyöreät nolla on johtanut kuolemaan.

 

Keskuksen koulutettu henkilökunta on myös tehnyt yli 12 000 onnistunutta hoitoonohjausta vapaaehtoispohjalta – kun huumeidenkäyttäjä kohdataan ihmisenä vailla tuomitsemista, hän on vastaanottavampi myös muulle kuin huumeidenpistoavulle. Kokemukset Sydneystä ja muun maailman huumeidenkäyttötiloista tukevat sitä, että valvotut huumeidenkäyttötilat ja niiden palvelut tukevat ja nopeuttavat hoitoonohjaamista sen viivyttämisen sijaan[1].

 

Sydneyn keskuksen avauduttua ympäröivän alueen neula- ja ruiskulöydökset ovat puolittuneet. Eli vaara sivullisille vähenee myös. Valvottujen pistotilojen läsnäolo vähentää tutkitusti neulojen jakamista 69%. Itse keskusten pistotilanteissa välineet ovat luonnollisesti uusia ja steriilejä, mutta tämän esimerkin vaikutus näkyy siis myös “maan alla” tapahtuvassa suonensisäisten huumeiden käytössä.

 

Helsingin valtuusto keskustelee ylihuomenna Helsingin käyttötilahankkeesta. Sormet ristiin, että paras ratkaisu löytyisi.

 

[1] http://www.emcdda.europa.eu/topics/pods/drug-consumption-rooms

 

Sydneyn ja muun maailman esimerkeistä lisää

https://www.pharmaceutical-journal.com/news-and-analysis/features/making-the-case-for-drug-consumption-rooms/20201185.article?firstPass=false

 

Vertaisarvioitua tutkimusta Tanskasta

https://harmreductionjournal.biomedcentral.com/articles/10.1186/s12954-016-0109-y

 

 

]]>
2 http://juhopalmroos.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261476-valvotut-huumeidenkayttotilat-tapaus-sydney#comments Helsinki Huumausaineet Mon, 24 Sep 2018 09:50:35 +0000 Juho Eeva http://juhopalmroos.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261476-valvotut-huumeidenkayttotilat-tapaus-sydney
Ei yhteiskunnan hyväksyntää huumemaailmalle http://marirantanen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261436-ei-yhteiskunnan-hyvaksyntaa-huumemaailmalle <p>Helsingin kaupunginvaltuusto käsittelee 26.9 kokouksessaan Vihreiden Kati Juvan aloitetta valvotuista huumeidenkäyttötiloista. Aloitteessa esitetään, että Helsingin kaupungin tulisi avata avoimia ja valvottuja huumeidenkäyttötiloja, joissa käyttäjät voisivat terveydenhuoltohenkilökunnan valvonnassa piikittää itseään. Tämän oletetaan vähentävän huumausaineiden käytöstä johtuvia haittoja.</p><p>Missä vaiheessa yhteiskunnan tehtävä on vaihtunut käytön vähentämisestä haittojen vähentämiseen? Miksi yhteiskunnan tehtävä ei ole enää vähentää käyttöä ja siihen liittyvää raskasta inhimillistä taakkaa käyttäjille ja heidän läheisilleen?</p><p>Tilastot kertovat karua kehitystä huumausaineiden käytöstä Suomessa. Huumausaineiden käyttö on nelinkertaistunut 20 vuodessa. Aikana, jolloin suhtautumista huumausaineisiin on pyritty lieventämään. Omassakin nuoruudessani tämä touhu oli vielä paheksuttavaa, ei enää. Hamuaako Helsinki maailman huumausaine-pääkaupungiksikin?</p><p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-8279701">https://yle.fi/uutiset/3-8279701</a></p><p>Huumausaineet eivät tipu taivaasta, kuten raha ei tule seinästä eikä sähkö töpselistä. Huumausaineet tulevat käyttäjille laittoman huumausainekaupan kautta. Näin ollen voitaisiin ajatella, että jos Helsinki ryhtyy dekriminalisoimaan huumausaineiden käyttöä, tukee se samalla myös huumausaineiden kauppaa välillisesti. En kertakaikkiaan voi ymmärtää tätä.</p><p>Mitä sitten tulee Kokoomuksen ja nykyiset Liike Nytin Mirita Saxbergin aloitteeseen huumausaineiden testaamisesta kaupungin toimesta, on ajatus vähintäänkin erikoinen. Jokainen laitonta huumausainetta ostava tietää, että joka ikinen annos on riski. Ostamiselle on oltava vaihtoehto ja se vaihtoehto on vieroitushoito ja sen jatkohoito. Sitä tulee olla saatavilla silloin, kun ihmisen oma motivaatio lopettamiselle on. Jokainen tuntemani ja jututtamani entinen päihdekoukussa ollut on sanonut, että jokainen riippuvainen tarvitsee yhden hyväksyjän toiminnalleen. Ja jokainen allekirjoittaa väitteen, että ihmisen on itse haluttava raitistua, sitä ei voi kukaan tehdä puolesta. Yhteiskunta eli tässä tapauksessa Helsingin kaupunki ei voi olla se hyväksyjä. Sen sijaan kaupungilla tulee olla käsi johon tarttua nopeasti, kun ihminen haluaa päihdemaailman kuolettavasta suosta nousta. Se on inhimillistä ja ihmistä arvostavaa toimintaa.</p><p>Katselen kauhulla tätä kehitystä. Tiedän taustakeskusteluiden perusteella, että seuraavaksi tulemme näkemään aloitteita, joissa vaaditaan huumausaineiden käytön laillistamista sekä reseptillä saatavien huumausaineiden antamista riippuvaisille. Luonnollisesti maksuttomia huumausaineita. Itse en tähän ajatuksenjuoksuun oikein pääse kiinni. Samalla logiikalla pitäisi alkoholisteille olla ilmaiset viinat tarpeen mukaan ja tupakkakoppeja kera röökien tupakoitsijoille.</p><p>Itä-Uudenmaan poliisilaitos julkaisi 10.9.2014 facebookissa tuntemattomaksi jääneen kirjoittajan pysäyttävän kirjoituksen, &rdquo;Hei, minun nimeni on huume&rdquo;. En halua olla tukemassa huumausaineiden käyttöä vaan sitä, että lapset ja nuoret osaavat sanoa &rdquo;ei&rdquo; ja jos ei ole niin osannut sanoa, vastaamme pyyntöön &rdquo;auta&rdquo;.</p><p><em>Hei, minun nimeni on huume.</em></p><p><em>Tuhoan koteja, revin perheitä toisistaan, otan lapsia, ja se on vasta alkua. Olen kalliimpaa kuin timantit, kalliimpaa kuin kulta. Tuon surua ja jos tarvitset minua, muista että olen helposti löydettävissä. Minä elän kaikkialla ympärilläsi- kouluissa ja kaupungissa. Asun rikkaassa, asun köyhässä, asun kadulla, ja ehkä naapurissasi.</em></p><p><em>Minun voimani on mahtava. Kokeile, niin näet, mutta jos sen teet, et voi koskaan olla varma, että enää päästämme toisistamme irti. Voit yrittää minua kerran ja voisin antaa sinun mennä, mutta yritä minua kahdesti ja minä otan sielusi - olet omani . Kun meillä on toisemme, sinä varastat ja valehtelet vuokseni. Teet mitä sinun täytyy, vain saadaksesi kokea minut uudestaan. Teet rikoksia, minun hurmani on sen arvoista. Sylissäni tunnet ilon. Sinä valehtelet vanhemmillesi, voit varastaa isältäsi. Kun näet heidän kyyneleensä, sinun pitäisi tuntea surua. Minun valtani sinuun on niin suuri, että kauttasi vaikutan jopa läheistesi elämään. Voit unohtaa oman moraalisi ja sen miten sinut kasvatettiin. Olen sinun omatuntosi, minä opetan sinua kulkemaan tietäni.</em></p><p><em>Otan lapset vanhemmilta ja vanhemmat lapsilta. Vien sinun ystäväsi. Otan kaiken sinusta. Ulkonäkösi, ylpeytesi ja terveytesi. Olen kanssasi, vierelläsi. Sinä luovut kaikesta... perheestäsi, kodistasi, ystävistäsi, rahasta. Ja niin olet yksin. Vien ja vien, kunnes ei ole enää mitään annettavaa. Kun olen lopettanut kanssasi, olet onnekas jos elät. Jos annat mahdollisuuden, teen sinut hulluksi. Minä raiskaan kehosi; minä hallitsen mieltäsi. Minä omistan sinut kokonaan; sielusi tulee olemaan minun. Annan sinulle painajaisia, aina kun nukut. Kuulet ääniä pääsi sisältä, hikoilet, täriset ja vapiset, näet harhoja. Haluan teidän tietävän, -nämä ovat kaikki lahjoja minulta, mutta sitten se on jo liian myöhäistä. Tiedät sydämessäsi, että olet minun, ja me emme eroa.</em></p><p><em>Tulet katumaan, että kokeilit minua. Sinä tulit luokseni, en minä sinun luoksesi. Tiesit, että näin tapahtuisi. Monta kertaa olisit voinut lähteä, mutta haastoit voimani, ja päätit olla rohkea. Olisit voinut vain kävellä pois. Jos voisit elää tämän päivän, nyt mitä sanoisit? Olen sinun mestarisi, sinä olet minun orjani! Tulen jopa mukaasi, kun menet hautaan. Nyt kun olet tavannut minut, mitä teet? Kokeiletko minua vai et? Jos otat kädestäni, vien sinut helvettiin. Voin tuoda sinulle enemmän kurjuutta kuin sanat voivat kertoa. Minun nimeni on huume.</em></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Helsingin kaupunginvaltuusto käsittelee 26.9 kokouksessaan Vihreiden Kati Juvan aloitetta valvotuista huumeidenkäyttötiloista. Aloitteessa esitetään, että Helsingin kaupungin tulisi avata avoimia ja valvottuja huumeidenkäyttötiloja, joissa käyttäjät voisivat terveydenhuoltohenkilökunnan valvonnassa piikittää itseään. Tämän oletetaan vähentävän huumausaineiden käytöstä johtuvia haittoja.

Missä vaiheessa yhteiskunnan tehtävä on vaihtunut käytön vähentämisestä haittojen vähentämiseen? Miksi yhteiskunnan tehtävä ei ole enää vähentää käyttöä ja siihen liittyvää raskasta inhimillistä taakkaa käyttäjille ja heidän läheisilleen?

Tilastot kertovat karua kehitystä huumausaineiden käytöstä Suomessa. Huumausaineiden käyttö on nelinkertaistunut 20 vuodessa. Aikana, jolloin suhtautumista huumausaineisiin on pyritty lieventämään. Omassakin nuoruudessani tämä touhu oli vielä paheksuttavaa, ei enää. Hamuaako Helsinki maailman huumausaine-pääkaupungiksikin?

https://yle.fi/uutiset/3-8279701

Huumausaineet eivät tipu taivaasta, kuten raha ei tule seinästä eikä sähkö töpselistä. Huumausaineet tulevat käyttäjille laittoman huumausainekaupan kautta. Näin ollen voitaisiin ajatella, että jos Helsinki ryhtyy dekriminalisoimaan huumausaineiden käyttöä, tukee se samalla myös huumausaineiden kauppaa välillisesti. En kertakaikkiaan voi ymmärtää tätä.

Mitä sitten tulee Kokoomuksen ja nykyiset Liike Nytin Mirita Saxbergin aloitteeseen huumausaineiden testaamisesta kaupungin toimesta, on ajatus vähintäänkin erikoinen. Jokainen laitonta huumausainetta ostava tietää, että joka ikinen annos on riski. Ostamiselle on oltava vaihtoehto ja se vaihtoehto on vieroitushoito ja sen jatkohoito. Sitä tulee olla saatavilla silloin, kun ihmisen oma motivaatio lopettamiselle on. Jokainen tuntemani ja jututtamani entinen päihdekoukussa ollut on sanonut, että jokainen riippuvainen tarvitsee yhden hyväksyjän toiminnalleen. Ja jokainen allekirjoittaa väitteen, että ihmisen on itse haluttava raitistua, sitä ei voi kukaan tehdä puolesta. Yhteiskunta eli tässä tapauksessa Helsingin kaupunki ei voi olla se hyväksyjä. Sen sijaan kaupungilla tulee olla käsi johon tarttua nopeasti, kun ihminen haluaa päihdemaailman kuolettavasta suosta nousta. Se on inhimillistä ja ihmistä arvostavaa toimintaa.

Katselen kauhulla tätä kehitystä. Tiedän taustakeskusteluiden perusteella, että seuraavaksi tulemme näkemään aloitteita, joissa vaaditaan huumausaineiden käytön laillistamista sekä reseptillä saatavien huumausaineiden antamista riippuvaisille. Luonnollisesti maksuttomia huumausaineita. Itse en tähän ajatuksenjuoksuun oikein pääse kiinni. Samalla logiikalla pitäisi alkoholisteille olla ilmaiset viinat tarpeen mukaan ja tupakkakoppeja kera röökien tupakoitsijoille.

Itä-Uudenmaan poliisilaitos julkaisi 10.9.2014 facebookissa tuntemattomaksi jääneen kirjoittajan pysäyttävän kirjoituksen, ”Hei, minun nimeni on huume”. En halua olla tukemassa huumausaineiden käyttöä vaan sitä, että lapset ja nuoret osaavat sanoa ”ei” ja jos ei ole niin osannut sanoa, vastaamme pyyntöön ”auta”.

Hei, minun nimeni on huume.

Tuhoan koteja, revin perheitä toisistaan, otan lapsia, ja se on vasta alkua. Olen kalliimpaa kuin timantit, kalliimpaa kuin kulta. Tuon surua ja jos tarvitset minua, muista että olen helposti löydettävissä. Minä elän kaikkialla ympärilläsi- kouluissa ja kaupungissa. Asun rikkaassa, asun köyhässä, asun kadulla, ja ehkä naapurissasi.

Minun voimani on mahtava. Kokeile, niin näet, mutta jos sen teet, et voi koskaan olla varma, että enää päästämme toisistamme irti. Voit yrittää minua kerran ja voisin antaa sinun mennä, mutta yritä minua kahdesti ja minä otan sielusi - olet omani . Kun meillä on toisemme, sinä varastat ja valehtelet vuokseni. Teet mitä sinun täytyy, vain saadaksesi kokea minut uudestaan. Teet rikoksia, minun hurmani on sen arvoista. Sylissäni tunnet ilon. Sinä valehtelet vanhemmillesi, voit varastaa isältäsi. Kun näet heidän kyyneleensä, sinun pitäisi tuntea surua. Minun valtani sinuun on niin suuri, että kauttasi vaikutan jopa läheistesi elämään. Voit unohtaa oman moraalisi ja sen miten sinut kasvatettiin. Olen sinun omatuntosi, minä opetan sinua kulkemaan tietäni.

Otan lapset vanhemmilta ja vanhemmat lapsilta. Vien sinun ystäväsi. Otan kaiken sinusta. Ulkonäkösi, ylpeytesi ja terveytesi. Olen kanssasi, vierelläsi. Sinä luovut kaikesta... perheestäsi, kodistasi, ystävistäsi, rahasta. Ja niin olet yksin. Vien ja vien, kunnes ei ole enää mitään annettavaa. Kun olen lopettanut kanssasi, olet onnekas jos elät. Jos annat mahdollisuuden, teen sinut hulluksi. Minä raiskaan kehosi; minä hallitsen mieltäsi. Minä omistan sinut kokonaan; sielusi tulee olemaan minun. Annan sinulle painajaisia, aina kun nukut. Kuulet ääniä pääsi sisältä, hikoilet, täriset ja vapiset, näet harhoja. Haluan teidän tietävän, -nämä ovat kaikki lahjoja minulta, mutta sitten se on jo liian myöhäistä. Tiedät sydämessäsi, että olet minun, ja me emme eroa.

Tulet katumaan, että kokeilit minua. Sinä tulit luokseni, en minä sinun luoksesi. Tiesit, että näin tapahtuisi. Monta kertaa olisit voinut lähteä, mutta haastoit voimani, ja päätit olla rohkea. Olisit voinut vain kävellä pois. Jos voisit elää tämän päivän, nyt mitä sanoisit? Olen sinun mestarisi, sinä olet minun orjani! Tulen jopa mukaasi, kun menet hautaan. Nyt kun olet tavannut minut, mitä teet? Kokeiletko minua vai et? Jos otat kädestäni, vien sinut helvettiin. Voin tuoda sinulle enemmän kurjuutta kuin sanat voivat kertoa. Minun nimeni on huume.

]]>
45 http://marirantanen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261436-ei-yhteiskunnan-hyvaksyntaa-huumemaailmalle#comments Helsinki Huumausaineet Päihdepolitiikka Sun, 23 Sep 2018 11:16:49 +0000 Mari Rantanen http://marirantanen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261436-ei-yhteiskunnan-hyvaksyntaa-huumemaailmalle
Miksi kaupunkikoulujen menestys pitäisi olla hallituksen agendalla? http://eveliinaheinaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261383-miksi-kaupunkikoulujen-menestys-pitaisi-olla-hallituksen-agendalla <p>Viimeistä vuottaan tarpova eduskuntakausi käynnistettiin vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. Kun talouskasvu on heikko, on järkevä käyttää vähäiset resurssit siten, että huolehditaan peruspalveluista, kuten päiväkodeista ja kouluista, joissa tulevaisuuden osaajat ja tieteentekijät kasvavat. Sipilän hallitus on kuitenkin päättänyt edetä koulutuspolitiikkaan tehtävien kestävien rakenteellisten uudistusten sijaan koulutusleikkausten tiellä.</p><p>Monet taloustieteilijät ovat huomauttaneet maan hallitusta koulutus- ja tutkimusleikkausten lyhytjänteisyydestä ja talouskasvun kielteisistä vaikutuksista. Esimerikiksi Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja, professori Mika Maliranta on ihmetellyt, miksi hallitus on päättänyt jatkaa koulutus- ja tutkimusrahojen leikkaamista vastoin tutkimustietoa. Koulutusleikkausten myötä valtio menettää verotuloja ja hidastaa elinkeinorakenteen muutosta.</p><p>Hallitus on leikannut vuoteen 2019 mennessä koulutuksesta kolme miljardia euroa. Tätä ei mitenkään voi paikata kertaluonteisilla hankerahoilla. Nyt tehdyt leikkaukset vievät pohjan uusilta innovaatioilta ja uusien työpaikkojen synnyltä. Näin mittavat leikkaukset tulevat myös pitkällä ajanjaksolla koko suomalaiselle yhteiskunnalle erittäin kalliiksi.</p><p>Viime hallituskaudella koulujen ryhmäkokojen pienentäminen ja tasa-arvon edistäminen koulutuksessa olivat keskeisiä toimia maamme koulutuspolitiikassa. Nykyhallitus on päättänyt merkittävästi vähentää kouluille kohdistuvaa rahoitusta, joka näkyy kaupunkien kyvyssä torjua koulutuksen eriarvoisuutta.</p><p>Koulujen väliset erot ovat Helsingissä kasvaneet. Tutkijat Venla Bernelius ja Mari Vaattovaara ovat todenneet useaan otteeseen, että koulutuksen ulkopuolelle jäämisen haitat ovat historiallisesti tarkasteltuna kasvaneet ja huono-osaisuus keskittyy yhä enemmän tietyille alueille.</p><p>Useasti myös kuulee todettavan, että Helsingin alueellinen eriytyminen on kansainvälisessä vertailussa vähäistä. Kunnianhimon taso ei voi olla näin alhainen. Suomi on koko historiansa aikana ollut tasa-arvon tavoittelussa kansainvälinen edelläkävijä. Tasa-arvo- ja eriarvoisuuden vähentämiseen tähtäävän politiikan ansiosta olemme saavuttaneet maailman parhaat oppimistulokset ja pienet terveyserot.</p><p>Koulutukselliseen tasa-arvoon yhdistyy koko kaupunkipolitiikka, sillä asuinalueiden eriytyessä eriytyvät myös koulut. Tästä syystä on tärkeää, että kaupunkien asuntopolitiikassa tähdätään sekoittavaan asuntorakentamiseen, joka tarkoittaa että kaupungin vuokra-asuntoja ja omistusasuntoja rakennetaan toistensa viereen samoille asuinalueille. Näin samoilla asuinalueilla asuu eri koulutus- ja työtaustoja edustavia ihmisiä, joiden lapset käyvät samaa lähikoulua.</p><p>Huolestuttavaa on, että koulutus on tällä hetkellä yksi voimakkaimmin Helsingin naapurustoja jakavista tekijöitä ja naapurustojen väliset erot ovat kasvaneet 90-luvulta lähtien. Venla Bernelius on todennut, että korkeakoulutetun väestön osuus vaihtelee Helsingin seudun naapurustojen välillä kahdesta prosentista 55 prosenttiin.</p><p>Miksi sitten Helsingin seudun kehitys pitäisi kiinnostaa Suomen hallitusta? Helsingin seudun eriytyminen on myös kansallisesta merkittävä ilmiö, sillä jo 2000-luvun alussa sekä Suomen parhaat että heikoimmat oppimistulokset löytyivät Helsingin seudun kouluista. PISA-tulosten lasku, osaamiserojen kasvu ja maahanmuuton mukanaan tuomat kysymykset korostavat tarvetta suunnata myös valtion suunnalta erityistukea Helsingin koulujen kehitykseen ja eriytymisen ehkäisyyn.</p><p>Muuttoliike kaupunkeihin kasvaa, jolloin myös kaupunkikoulujen menestys nousee kansalliseksi kysymykseksi ja suomalaisen tasa-arvokehityksen suunnannäyttäjäksi.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Viimeistä vuottaan tarpova eduskuntakausi käynnistettiin vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. Kun talouskasvu on heikko, on järkevä käyttää vähäiset resurssit siten, että huolehditaan peruspalveluista, kuten päiväkodeista ja kouluista, joissa tulevaisuuden osaajat ja tieteentekijät kasvavat. Sipilän hallitus on kuitenkin päättänyt edetä koulutuspolitiikkaan tehtävien kestävien rakenteellisten uudistusten sijaan koulutusleikkausten tiellä.

Monet taloustieteilijät ovat huomauttaneet maan hallitusta koulutus- ja tutkimusleikkausten lyhytjänteisyydestä ja talouskasvun kielteisistä vaikutuksista. Esimerikiksi Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja, professori Mika Maliranta on ihmetellyt, miksi hallitus on päättänyt jatkaa koulutus- ja tutkimusrahojen leikkaamista vastoin tutkimustietoa. Koulutusleikkausten myötä valtio menettää verotuloja ja hidastaa elinkeinorakenteen muutosta.

Hallitus on leikannut vuoteen 2019 mennessä koulutuksesta kolme miljardia euroa. Tätä ei mitenkään voi paikata kertaluonteisilla hankerahoilla. Nyt tehdyt leikkaukset vievät pohjan uusilta innovaatioilta ja uusien työpaikkojen synnyltä. Näin mittavat leikkaukset tulevat myös pitkällä ajanjaksolla koko suomalaiselle yhteiskunnalle erittäin kalliiksi.

Viime hallituskaudella koulujen ryhmäkokojen pienentäminen ja tasa-arvon edistäminen koulutuksessa olivat keskeisiä toimia maamme koulutuspolitiikassa. Nykyhallitus on päättänyt merkittävästi vähentää kouluille kohdistuvaa rahoitusta, joka näkyy kaupunkien kyvyssä torjua koulutuksen eriarvoisuutta.

Koulujen väliset erot ovat Helsingissä kasvaneet. Tutkijat Venla Bernelius ja Mari Vaattovaara ovat todenneet useaan otteeseen, että koulutuksen ulkopuolelle jäämisen haitat ovat historiallisesti tarkasteltuna kasvaneet ja huono-osaisuus keskittyy yhä enemmän tietyille alueille.

Useasti myös kuulee todettavan, että Helsingin alueellinen eriytyminen on kansainvälisessä vertailussa vähäistä. Kunnianhimon taso ei voi olla näin alhainen. Suomi on koko historiansa aikana ollut tasa-arvon tavoittelussa kansainvälinen edelläkävijä. Tasa-arvo- ja eriarvoisuuden vähentämiseen tähtäävän politiikan ansiosta olemme saavuttaneet maailman parhaat oppimistulokset ja pienet terveyserot.

Koulutukselliseen tasa-arvoon yhdistyy koko kaupunkipolitiikka, sillä asuinalueiden eriytyessä eriytyvät myös koulut. Tästä syystä on tärkeää, että kaupunkien asuntopolitiikassa tähdätään sekoittavaan asuntorakentamiseen, joka tarkoittaa että kaupungin vuokra-asuntoja ja omistusasuntoja rakennetaan toistensa viereen samoille asuinalueille. Näin samoilla asuinalueilla asuu eri koulutus- ja työtaustoja edustavia ihmisiä, joiden lapset käyvät samaa lähikoulua.

Huolestuttavaa on, että koulutus on tällä hetkellä yksi voimakkaimmin Helsingin naapurustoja jakavista tekijöitä ja naapurustojen väliset erot ovat kasvaneet 90-luvulta lähtien. Venla Bernelius on todennut, että korkeakoulutetun väestön osuus vaihtelee Helsingin seudun naapurustojen välillä kahdesta prosentista 55 prosenttiin.

Miksi sitten Helsingin seudun kehitys pitäisi kiinnostaa Suomen hallitusta? Helsingin seudun eriytyminen on myös kansallisesta merkittävä ilmiö, sillä jo 2000-luvun alussa sekä Suomen parhaat että heikoimmat oppimistulokset löytyivät Helsingin seudun kouluista. PISA-tulosten lasku, osaamiserojen kasvu ja maahanmuuton mukanaan tuomat kysymykset korostavat tarvetta suunnata myös valtion suunnalta erityistukea Helsingin koulujen kehitykseen ja eriytymisen ehkäisyyn.

Muuttoliike kaupunkeihin kasvaa, jolloin myös kaupunkikoulujen menestys nousee kansalliseksi kysymykseksi ja suomalaisen tasa-arvokehityksen suunnannäyttäjäksi.

]]>
3 http://eveliinaheinaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261383-miksi-kaupunkikoulujen-menestys-pitaisi-olla-hallituksen-agendalla#comments Eduskuntavaali 2019 hallitus Helsinki Koulutus Koulutusleikkaukset Sat, 22 Sep 2018 13:06:04 +0000 Eveliina Heinäluoma http://eveliinaheinaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261383-miksi-kaupunkikoulujen-menestys-pitaisi-olla-hallituksen-agendalla
Seniorit ovat kuntien harmaata kultaa http://miritasaxberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261318-seniorit-ovat-kuntien-harmaata-kultaa <p>Moni minulle tuntematon eläkeläinen on ollut tukenani kuluneen viikon aikana, kun olen irtautunut puoluepolitiikasta ja perustanut oman Liike Nyt &ndash;valtuustoryhmän Helsinkiin. Olen kiinnittänyt huomiota siihen, että päätöksenteossa puhutaan usein &rdquo;eläkeläisistä&rdquo; yhtenä ryhmänä, jolle toimii samanlaiset ratkaisut. Yhden koon sukkahousut eivät kuitenkaan sovi kaikille. Jotta yhdenvertaisuus toteutuisi eri ikäisten kesken, on kiinnitettävä huomiota moneen erilaiseen senioreiden elämänlaatua parantavaan seikkaan.</p><p>Pelkästään Helsingissä asuu yli 108 000 eläkeikäistä ja määrä kasvaa lähivuosien aikana reilulla kymmenellä tuhannella. Osa ikäihmisistä asuu yksin kotona, osa toimii puolison tai lapsen omaishoitajana. Toiset ovat edelleen kokonaan tai osittain mukana työelämässä, kun taas toiset ovat jo varhain jääneet työkyvyttömyyseläkkeelle.</p><p>Tilastojen valossa asia on niin, että mitä enemmän ikää tulee, sitä köyhemmäksi ihminen muuttuu. Valtaosa helsinkiläisistä eläkeikäisistä saa veronalaista kuukausituloa vain noin 1600 euroa. Toisaalta liki 4 prosenttia 65-70 &ndash;vuotiaista nauttii yli 100 000 euron vuosituloja. Silti noin kaksi kolmesta suomalaisesta uskoo, että eläkeläisten elinolot tulevat heikentymään*. Tämä on osin selitettävissä varmasti sillä, että eläkeindeksin muutosta tarkoittanut senioriliikkeen kansalaisaloite hylättiin eduskunnassa. Sen oli allekirjoittanut yli 84&nbsp;000 ihmistä.</p><p>Etenkin lähestyvien eduskuntavaalien alla moni poliitikko lupaa eläkeläisille lisää rahaa. Tämä on selvää äänten kalastelua sen jälkeen, kun käytettävissä olevan eläkkeen määrästä ei juuri ole hiiskuttu kansalaisaloitteen hylkäämisen jälkeen. Taitettu eläkeindeksi, työ- tai yrittäjätoiminnan mahdollistaminen eläkkeellä ollessa, tai omaishoidon tuki ovat kyllä valtakunnan päättäjien käsissä, mutta haluaisinkin kiinnittää huomiota siihen, että kuntatasolla voidaan puuttua kurjuuteen paljon ketterämmin.</p><p><em>&rdquo;Ei ne suuret tulot, vaan ne pienet menot&rdquo;,</em> sanovat meidän suvun vanhemmat. Kaupunkien pitäisi tehdä pitkäjänteistä politiikkaa sen eteen, että käytettävissä olevat rahat riittävät hyvään elämiseen. Kuntapolitiikan keinoin asumisen kustannuksia voidaan alentaa, terveydenhoidon hintaa laskea, lisätä kotiin tuotavia palveluja, ja tarjota parempia alennuksia esimerkiksi julkisen liikenteen lippujen hinnoista.</p><p>Toimeentulon ja terveydenhuollon lisäksi on tärkeää, että työstä eläkkeelle siirtyvien sosiaaliset suhteet toimivat ja verkostot ovat monipuolisia myös iän karttuessa. Ikääntyvien ihmisten hiljainen tietotaito ja aktiivisuus olisi molemminpuolinen voimavara, kun kunnat valjastaisivat sitä paikallisten yritysten ja kuntien tuottamien palveluiden hyödyksi. Tällaisesta työstä tulisi saada verotonta etua eläkkeen päälle, tai saada vaihtokauppana digikonsultointia, tai vaikkapa tietokoneen. Voimme luoda senioreiden, lasten ja nuorten yhteisiä kohtaamispaikkoja lähiöihin, keskustoihin ja nettiin. Seura on parasta lääkettä yksinäisyyteen.</p><p>Sukupolveni on kasvatettu niin, että vanhempia kunnioitetaan ja vanhemmilta opitaan. Niin kauan, kuin minä saan päättää, kuuluu hyvä elämä taata etenkin ikääntyville. Harmaa kulta on mittaamattoman arvokasta. Jokainen seniori tietää varmasti, mitä tarkoitan.</p><p>&nbsp;</p><p><em>*) Kunnallisen kehittämissäätiön tutkimus, 2018</em></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Moni minulle tuntematon eläkeläinen on ollut tukenani kuluneen viikon aikana, kun olen irtautunut puoluepolitiikasta ja perustanut oman Liike Nyt –valtuustoryhmän Helsinkiin. Olen kiinnittänyt huomiota siihen, että päätöksenteossa puhutaan usein ”eläkeläisistä” yhtenä ryhmänä, jolle toimii samanlaiset ratkaisut. Yhden koon sukkahousut eivät kuitenkaan sovi kaikille. Jotta yhdenvertaisuus toteutuisi eri ikäisten kesken, on kiinnitettävä huomiota moneen erilaiseen senioreiden elämänlaatua parantavaan seikkaan.

Pelkästään Helsingissä asuu yli 108 000 eläkeikäistä ja määrä kasvaa lähivuosien aikana reilulla kymmenellä tuhannella. Osa ikäihmisistä asuu yksin kotona, osa toimii puolison tai lapsen omaishoitajana. Toiset ovat edelleen kokonaan tai osittain mukana työelämässä, kun taas toiset ovat jo varhain jääneet työkyvyttömyyseläkkeelle.

Tilastojen valossa asia on niin, että mitä enemmän ikää tulee, sitä köyhemmäksi ihminen muuttuu. Valtaosa helsinkiläisistä eläkeikäisistä saa veronalaista kuukausituloa vain noin 1600 euroa. Toisaalta liki 4 prosenttia 65-70 –vuotiaista nauttii yli 100 000 euron vuosituloja. Silti noin kaksi kolmesta suomalaisesta uskoo, että eläkeläisten elinolot tulevat heikentymään*. Tämä on osin selitettävissä varmasti sillä, että eläkeindeksin muutosta tarkoittanut senioriliikkeen kansalaisaloite hylättiin eduskunnassa. Sen oli allekirjoittanut yli 84 000 ihmistä.

Etenkin lähestyvien eduskuntavaalien alla moni poliitikko lupaa eläkeläisille lisää rahaa. Tämä on selvää äänten kalastelua sen jälkeen, kun käytettävissä olevan eläkkeen määrästä ei juuri ole hiiskuttu kansalaisaloitteen hylkäämisen jälkeen. Taitettu eläkeindeksi, työ- tai yrittäjätoiminnan mahdollistaminen eläkkeellä ollessa, tai omaishoidon tuki ovat kyllä valtakunnan päättäjien käsissä, mutta haluaisinkin kiinnittää huomiota siihen, että kuntatasolla voidaan puuttua kurjuuteen paljon ketterämmin.

”Ei ne suuret tulot, vaan ne pienet menot”, sanovat meidän suvun vanhemmat. Kaupunkien pitäisi tehdä pitkäjänteistä politiikkaa sen eteen, että käytettävissä olevat rahat riittävät hyvään elämiseen. Kuntapolitiikan keinoin asumisen kustannuksia voidaan alentaa, terveydenhoidon hintaa laskea, lisätä kotiin tuotavia palveluja, ja tarjota parempia alennuksia esimerkiksi julkisen liikenteen lippujen hinnoista.

Toimeentulon ja terveydenhuollon lisäksi on tärkeää, että työstä eläkkeelle siirtyvien sosiaaliset suhteet toimivat ja verkostot ovat monipuolisia myös iän karttuessa. Ikääntyvien ihmisten hiljainen tietotaito ja aktiivisuus olisi molemminpuolinen voimavara, kun kunnat valjastaisivat sitä paikallisten yritysten ja kuntien tuottamien palveluiden hyödyksi. Tällaisesta työstä tulisi saada verotonta etua eläkkeen päälle, tai saada vaihtokauppana digikonsultointia, tai vaikkapa tietokoneen. Voimme luoda senioreiden, lasten ja nuorten yhteisiä kohtaamispaikkoja lähiöihin, keskustoihin ja nettiin. Seura on parasta lääkettä yksinäisyyteen.

Sukupolveni on kasvatettu niin, että vanhempia kunnioitetaan ja vanhemmilta opitaan. Niin kauan, kuin minä saan päättää, kuuluu hyvä elämä taata etenkin ikääntyville. Harmaa kulta on mittaamattoman arvokasta. Jokainen seniori tietää varmasti, mitä tarkoitan.

 

*) Kunnallisen kehittämissäätiön tutkimus, 2018

]]>
0 http://miritasaxberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261318-seniorit-ovat-kuntien-harmaata-kultaa#comments Eläkeindeksi Eläkeläiset Helsinki LiikeNyt Seniorit Fri, 21 Sep 2018 08:45:42 +0000 Mirita Saxberg http://miritasaxberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261318-seniorit-ovat-kuntien-harmaata-kultaa
Helsingin kuntapolitiikan viikko 39/2018 http://pia1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261316-helsingin-kuntapolitiikan-viikko-392018 <p>Kaupunginhallituksessa määritetään vuokrausperusteet asuntotonteille, joiden maanvuokrasopimukset päättyvät 2020/2021, ja päätetään osallistuvasta budjetoinnista vuosina 2018-2019. Kaupunginvaltuuston esityslistalla on 36 aloitetta.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Maanantai 24.9.&nbsp; </strong></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/kaupunginhallitus/esityslistat/asiakirja?year=2018&amp;ls=11&amp;doc=Keha_2018-09-24_Khs_36_El"><u>Kaupunginhallitus</u></a></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/jaostot/elinkeinojaosto/paatosasiakirjat/asiakirja?year=2018&amp;ls=11&amp;doc=Keha_2018-09-24_Eja_9_El"><u>Kaupunginhallituksen elinkeinojaosto</u></a></p><p>&nbsp;</p><p><strong><u>Tiistai 25.9.</u></strong></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/lautakunnat-ja-johtokunnat/kaupunkiymparisto-asiakirja?year=2018&amp;ls=11&amp;doc=Kymp_2018-09-25_Kylk_25_El"><u>Kaupunkiympäristölautakunta</u></a></p><p><a href="https://www.hel.fi/sote/fi/paatoksenteko/lautakunnan-paatosasiakirjat/esityslistat-ja-poytakirjat"><u>Sosiaali- ja terveyslautakunta</u></a></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/lautakunnat-ja-johtokunnat/kasvatus-ja-koulutus-ruotsinkielinen-jaosto-asiakirja?year=2018&amp;ls=22&amp;doc=Kasko_2018-09-25_Rkj_7_El"><u>Kasvatus- ja koulutuslautakunnan ruotsinkielinen jaosto</u></a></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/lautakunnat-ja-johtokunnat/kulttuuri-ja-vapaa-aika-kulttuurijaosto-asiakirja?year=2018&amp;ls=11&amp;doc=KUVA_2018-09-25_Kuja_6_El"><u>Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan kulttuurijaosto</u></a></p><p>&nbsp;</p><p><strong><u>Keskiviikko 26.9.</u></strong></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/kaupunginvaltuusto/esityslistat/asiakirja?year=2018&amp;ls=11&amp;doc=Keha_2018-09-26_Kvsto_16_El"><u>Kaupunginvaltuusto</u></a></p><p>&nbsp;</p><p><strong><u>Perjantai 28.9.</u></strong></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/lautakunnat-ja-johtokunnat/kaupunkiymparistolautakunnan-ymparisto-ja-lupajaosto-poytakirjat"><u>Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto</u></a></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kaupunginhallitus </strong>käsittelee Munkkiniemen <a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginhallitus/Suomi/Esitys/2018/Keha_2018-09-24_Khs_36_El/F670D06F-AE90-CD08-8C2A-6371F8600000/Liite.pdf">Muusanpolku 1:n</a>, Alppiharjun <a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginhallitus/Suomi/Esitys/2018/Keha_2018-09-24_Khs_36_El/E4AE651C-9F97-C11D-8668-5FFCE5700000/Liite.pdf">Harjuportin</a>, Vartiokylän <a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginhallitus/Suomi/Esitys/2018/Keha_2018-09-24_Khs_36_El/E4AE651C-9F97-C11D-8668-5FFCE5700000/Liite.pdf">Liikkalankuja 6</a>:n ja Etelä-Haagan <a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginhallitus/Suomi/Esitys/2018/Keha_2018-09-24_Khs_36_El/C8AC95EB-A41D-C70A-9775-632471C00000/Liite.pdf">Steniuksentie 14 ja 20</a>:n asemakaavojen muuttamista.</p><p>&nbsp;</p><p>Kokouksessa määritetään myös vuokrausperusteet asuntotonteille, joiden maanvuokrasopimukset päättyvät vuosina 2020 ja 2021. Koskeeko tämä juuri sinun tonttiasi? Tutustu luetteloon <a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginhallitus/Suomi/Esitys/2018/Keha_2018-09-24_Khs_36_El/76BDA8B1-6A60-C3FC-8CF2-63CFB4D00000/Liite.pdf">täällä</a>. Maanvuokran perusteet ovat samanlaiset kuin viime vuosina uusituissa sopimuksissa. Uusittavien asuntotonttien maanvuokrasopimusten uusi maanvuokra pyritään määrittämään alueellisesti noin 20 % alhaisemmaksi, kuin vastaavan uudisrakennettavan tontin maanvuokra. Pyrkimyksenä on kuitenkin, että kaikilla alueilla käytetään yhdenvertaisesti vuokraa määritettäessä tontin laskennallisena arvona arvoa, joka on noin 60 % käyvästä arvosta.</p><p>&nbsp;</p><p>Osallistuvan budjetoinnin työpajat ovat jo käynnissä kaupunkilaisten kanssa, ja kaupunginhallitus päättää kokouksessaan yksityiskohdista osallistuvan budjetoinnin toteuttamiseksi vuosina 2018-2019. Asia jäi viimeksi pöydälle, mutta nyt saataneen valmista aikaan.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kaupunkiympäristölautakunnan </strong>esityslistalla on asemakaava-asioita <a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/lautakunnat-ja-johtokunnat/kaupunkiymparisto-asiakirja?year=2018&amp;ls=11&amp;doc=Kymp_2018-09-25_Kylk_25_El"><u>Karhusaaren</u></a> eteläosasta ja Pakilan <a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkiymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2018/Kymp_2018-09-25_Kylk_25_El/AF185B7D-12C6-C5D9-BAD1-65A9F4000000/Liite.pdf"><u>Kyläkunnantie 67</u></a>:stä.</p><p>&nbsp;</p><p>Lautakunta hyväksyy myös Helsingin vesihuollon kehittämissuunnitelman 2017-2026. Vesihuoltolain mukaan kunnan tulee kehittää vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti ja osallistua vesihuollon alueelliseen yleissuunnitteluun. Vesihuollon tulee olla sellaista, että on saatavissa riittävästi hyvää talousvettä sekä on järjestettävissä terveyden ja ympäristön kannalta hyvä jätevesihuolto.</p><p>&nbsp;</p><p>Käsiteltävänä on myös rakennuskiellon pidentäminen <a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkiymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2018/Kymp_2018-09-25_Kylk_25_El/50F4AFD1-8FB6-C9C5-8C6D-65AEEC700000/Liite.pdf"><u>kantakaupungin</u></a> alueilla. Rakennuskielto on ollut voimassa jo 1961 lähtien. Kaavoituksen keskeneräisyyden vuoksi rakennuskieltoa tulisi esityksen mukaan pidentää kahdella vuodella.</p><p>&nbsp;</p><p>Listalla on lisäksi lukuisia aloitteita ja toivomusponsia.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kaupunginvaltuuston </strong>kokoukseen pitää varata tukevat eväät. Esityslistalla on 36 valtuutettujen aloitetta, ja aiheet ovat seuraavat: muovin käytön vähentäminen, maksuttomat opiskelun välineet toisen asteen opiskelijoille, julkisten tilojen turvallisuuden lisääminen ja seksuaalisen häirinnän estäminen, YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttaminen Helsingissä, kaupungin työterveyskyselyn raportoinnin laajentaminen johtamistyön osalta, kaupungin tilojen alueiden vuokraamisen eettiset ohjeet, selko- ja monikielisyys kaupungin toiminnassa ja päätöksenteossa, aktiivimallin piiriin joutuneiden työttömien aseman parantaminen, kouluilla ja niiden välittömässä läheisyydessä pidettäviin rasistisiin mielenosoituksiin puuttuminen, Sibeliuspuiston yleisilme ja palvelut, Laajasalon asukastalo Ylistalon säilyttäminen asukaskäytössä, kimppakyytisovellus, Suvilahden ja teurastamon yhdistävän Festarikujan rakentaminen, valaistus Lauttasaarentien ostoskeskuksen kohdalla, jalankulkuvalot Lauttasaarentiellä, sisäilman laatua parantava ilmanvaihto kouluihin ja päiväkoteihin, Östersundomin siirtäminen HSL:n B-vyöhykkeeseen, Malmin keskusta-alueen houkuttelevuuden lisääminen, kaupungin tilojen vuokraamisen kieltäminen rasistisille yhteisöille, Puistolan aseman viihtyisyyden lisääminen, metroliikenteen häiriöt ja metrojunan kuljettajien työolot, tekojään rakentaminen Lauttasaaren liikuntapuistoon, tilojen avaaminen vuorotyötä tekevien yksinhuoltajien lasten iltakerhoille, lähiliikuntapaikka Puistolan liikuntapuistoon, juoksuportaiden rakentaminen, uimahallin toteuttaminen Puistolan Suuntimopuistoon, koulukuraattorien ja &ndash;psykologien lisääminen esiopetukseen, lähikouluperiaatteen käyttöönotto päiväkotipaikkapäätöksissä, hiihtokauden pidentäminen Paloheinässä, graffitti- ja muraalitaiteen saaminen Herttoniemen ja Siilitien meluvalliin, psykososiaalisen tuen vahvistaminen elämän loppuvaiheen hoidossa, valvotut huumeidenkäyttötilat, Hurstin ruoka-aputyön jatkumisen turvaaminen, matalan kynnyksen mielenterveysavun lisääminen, sote-huollon valinnanvapausopas ja perusterveydenhuollon ja psykiatrisen avohoidon lyhytterapiat.</p><p>&nbsp;</p><p>Mikäli näistä löytyy sydäntäsi lähellä olevia aiheita, kannattaa asettautua keskiviikkona klo 18 kanavalla <a href="http://www.helsinkikanava.fi/"><u>www.helsinkikanava.fi</u></a>.</p><p>&nbsp;</p><p>Erinomaista uutta viikkoa!</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kaupunginhallituksessa määritetään vuokrausperusteet asuntotonteille, joiden maanvuokrasopimukset päättyvät 2020/2021, ja päätetään osallistuvasta budjetoinnista vuosina 2018-2019. Kaupunginvaltuuston esityslistalla on 36 aloitetta.

 

Maanantai 24.9. 

Kaupunginhallitus

Kaupunginhallituksen elinkeinojaosto

 

Tiistai 25.9.

Kaupunkiympäristölautakunta

Sosiaali- ja terveyslautakunta

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan ruotsinkielinen jaosto

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan kulttuurijaosto

 

Keskiviikko 26.9.

Kaupunginvaltuusto

 

Perjantai 28.9.

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto

 

 

Kaupunginhallitus käsittelee Munkkiniemen Muusanpolku 1:n, Alppiharjun Harjuportin, Vartiokylän Liikkalankuja 6:n ja Etelä-Haagan Steniuksentie 14 ja 20:n asemakaavojen muuttamista.

 

Kokouksessa määritetään myös vuokrausperusteet asuntotonteille, joiden maanvuokrasopimukset päättyvät vuosina 2020 ja 2021. Koskeeko tämä juuri sinun tonttiasi? Tutustu luetteloon täällä. Maanvuokran perusteet ovat samanlaiset kuin viime vuosina uusituissa sopimuksissa. Uusittavien asuntotonttien maanvuokrasopimusten uusi maanvuokra pyritään määrittämään alueellisesti noin 20 % alhaisemmaksi, kuin vastaavan uudisrakennettavan tontin maanvuokra. Pyrkimyksenä on kuitenkin, että kaikilla alueilla käytetään yhdenvertaisesti vuokraa määritettäessä tontin laskennallisena arvona arvoa, joka on noin 60 % käyvästä arvosta.

 

Osallistuvan budjetoinnin työpajat ovat jo käynnissä kaupunkilaisten kanssa, ja kaupunginhallitus päättää kokouksessaan yksityiskohdista osallistuvan budjetoinnin toteuttamiseksi vuosina 2018-2019. Asia jäi viimeksi pöydälle, mutta nyt saataneen valmista aikaan.

 

Kaupunkiympäristölautakunnan esityslistalla on asemakaava-asioita Karhusaaren eteläosasta ja Pakilan Kyläkunnantie 67:stä.

 

Lautakunta hyväksyy myös Helsingin vesihuollon kehittämissuunnitelman 2017-2026. Vesihuoltolain mukaan kunnan tulee kehittää vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti ja osallistua vesihuollon alueelliseen yleissuunnitteluun. Vesihuollon tulee olla sellaista, että on saatavissa riittävästi hyvää talousvettä sekä on järjestettävissä terveyden ja ympäristön kannalta hyvä jätevesihuolto.

 

Käsiteltävänä on myös rakennuskiellon pidentäminen kantakaupungin alueilla. Rakennuskielto on ollut voimassa jo 1961 lähtien. Kaavoituksen keskeneräisyyden vuoksi rakennuskieltoa tulisi esityksen mukaan pidentää kahdella vuodella.

 

Listalla on lisäksi lukuisia aloitteita ja toivomusponsia.

 

Kaupunginvaltuuston kokoukseen pitää varata tukevat eväät. Esityslistalla on 36 valtuutettujen aloitetta, ja aiheet ovat seuraavat: muovin käytön vähentäminen, maksuttomat opiskelun välineet toisen asteen opiskelijoille, julkisten tilojen turvallisuuden lisääminen ja seksuaalisen häirinnän estäminen, YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttaminen Helsingissä, kaupungin työterveyskyselyn raportoinnin laajentaminen johtamistyön osalta, kaupungin tilojen alueiden vuokraamisen eettiset ohjeet, selko- ja monikielisyys kaupungin toiminnassa ja päätöksenteossa, aktiivimallin piiriin joutuneiden työttömien aseman parantaminen, kouluilla ja niiden välittömässä läheisyydessä pidettäviin rasistisiin mielenosoituksiin puuttuminen, Sibeliuspuiston yleisilme ja palvelut, Laajasalon asukastalo Ylistalon säilyttäminen asukaskäytössä, kimppakyytisovellus, Suvilahden ja teurastamon yhdistävän Festarikujan rakentaminen, valaistus Lauttasaarentien ostoskeskuksen kohdalla, jalankulkuvalot Lauttasaarentiellä, sisäilman laatua parantava ilmanvaihto kouluihin ja päiväkoteihin, Östersundomin siirtäminen HSL:n B-vyöhykkeeseen, Malmin keskusta-alueen houkuttelevuuden lisääminen, kaupungin tilojen vuokraamisen kieltäminen rasistisille yhteisöille, Puistolan aseman viihtyisyyden lisääminen, metroliikenteen häiriöt ja metrojunan kuljettajien työolot, tekojään rakentaminen Lauttasaaren liikuntapuistoon, tilojen avaaminen vuorotyötä tekevien yksinhuoltajien lasten iltakerhoille, lähiliikuntapaikka Puistolan liikuntapuistoon, juoksuportaiden rakentaminen, uimahallin toteuttaminen Puistolan Suuntimopuistoon, koulukuraattorien ja –psykologien lisääminen esiopetukseen, lähikouluperiaatteen käyttöönotto päiväkotipaikkapäätöksissä, hiihtokauden pidentäminen Paloheinässä, graffitti- ja muraalitaiteen saaminen Herttoniemen ja Siilitien meluvalliin, psykososiaalisen tuen vahvistaminen elämän loppuvaiheen hoidossa, valvotut huumeidenkäyttötilat, Hurstin ruoka-aputyön jatkumisen turvaaminen, matalan kynnyksen mielenterveysavun lisääminen, sote-huollon valinnanvapausopas ja perusterveydenhuollon ja psykiatrisen avohoidon lyhytterapiat.

 

Mikäli näistä löytyy sydäntäsi lähellä olevia aiheita, kannattaa asettautua keskiviikkona klo 18 kanavalla www.helsinkikanava.fi.

 

Erinomaista uutta viikkoa!

 

 

]]>
1 http://pia1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261316-helsingin-kuntapolitiikan-viikko-392018#comments Helsinki kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kaupunkipolitiikka Kunnallispolitiikka Fri, 21 Sep 2018 08:26:19 +0000 Pia Pakarinen http://pia1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261316-helsingin-kuntapolitiikan-viikko-392018
Helsingin kaupunki vaikeuttaa asuntorakentamista itse http://timohyvnen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261254-helsingin-kaupunki-vaikeuttaa-asuntorakentamista-itse <p>Helsingin kaupunkiympäristön toimialajohtaja Mikko Aho totesi mainiosti (<a href="https://www.hs.fi/paivanlehti/16092018/art-2000005829174.html">HS mielipide 17.9.</a>), että Helsingin seutu on yhtenäinen kaupunkialue. Valitettavasti Helsinki tuntuu aktiivisesti unohtavan tämän kaavoituksessaan. Olisikin korkea aika alkaa noudattaa maankäyttö- ja rakennuslain 46a pykälää, joka mukaan Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkeihin laaditaan kuntien yhteinen yleiskaava.</p><p>Ahon väite siitä, että asuntorakentamisen vaikeudet johtuvat muusta kuin Helsingin kaupungin toiminnasta, ei pidä paikkaansa. Huonosti ja ilmeisen lainvastaisesti laadittu yleiskaava on Helsingin kaupungin tekemä, välittämättä asukkaiden mielipiteistä ja palautteista. Kansalaisten oikeus valittaa siitä on kirjattu lakiin. Valitusoikeutta ei voida rajoittaa perustuslakia muuttamatta eikä varsinkaan virkamiesvoimin.&nbsp;</p><p>Vaikka yleiskaava hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa, oli se maallikkovaltuutetulle käsittämätön ja liian suuri kokonaisuus. Valtuutettuja peloteltiin kaavan kaatumisella, jos edes yhtä osaa siitä muutetaan. Kaava perustuu kaupunkisuunnitteluviraston kapeaan visioon.&nbsp;</p><p>Tämä näkyy erityisesti yleiskaavan Malmi-asiassa, jossa&nbsp; kansalaisten mielipide on jätetty räikeimmin täysin huomiotta. Huhtikuussa 2015 KSV:n Mikko Aho ja Rikhard Manninen vastasivat kysymykseen Malmin lentokentän osoittamisesta asuntorakentamiseen, että &ldquo;KSV perustaa työnsä käsitykseensä siitä, mitä kaupunki haluaa.&rdquo;&nbsp; Kaupunkilaiset sitä eivät halua: mielipidemittauksissa&nbsp; 67% haluaa säilyttää kentän ilmailukäytössä ja vain 19% rakentaa alueelle asuntoja (TNS 2017). Kansalaismielipide on selvä.</p><p>Helsingissäkin asuntotavoitteet ovat vain paikallinen tarve. Oikeuden käsiteltävänä olevien &nbsp;kulttuuriarvojen ja luontoarvojen säilymisessä on kyse paljon isommista asioista. Valtaosa niistä on EU-tasolla määritettyjä ja direktiivillä suojeltuja arvoja, joiden tuhominen ei ole edes yksittäisen jäsenvaltion päätettävissä. Riippuen katsantokannasta se voi olla joko EU:n tuoma hyvä asia tai rajoite, mutta niin se vain on tällä hetkellä.</p><p>Helsingin yleiskaava näyttää nyt kaatuvan. Kaava ei vastaa kaupunkilaisten tahtoa. Tehdään uusi, yhteinen kaava koko pääkaupunkiseudulle ja huomioidaan kansalaismielipide aidosti.&nbsp;Valittamisen tarve lakkaa, kun asukkaiden, kulttuurijärjestöjen ja ympäristöjärjestöjen näkemys huomioidaan aidosti kaavoituksessa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Helsingin kaupunkiympäristön toimialajohtaja Mikko Aho totesi mainiosti (HS mielipide 17.9.), että Helsingin seutu on yhtenäinen kaupunkialue. Valitettavasti Helsinki tuntuu aktiivisesti unohtavan tämän kaavoituksessaan. Olisikin korkea aika alkaa noudattaa maankäyttö- ja rakennuslain 46a pykälää, joka mukaan Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkeihin laaditaan kuntien yhteinen yleiskaava.

Ahon väite siitä, että asuntorakentamisen vaikeudet johtuvat muusta kuin Helsingin kaupungin toiminnasta, ei pidä paikkaansa. Huonosti ja ilmeisen lainvastaisesti laadittu yleiskaava on Helsingin kaupungin tekemä, välittämättä asukkaiden mielipiteistä ja palautteista. Kansalaisten oikeus valittaa siitä on kirjattu lakiin. Valitusoikeutta ei voida rajoittaa perustuslakia muuttamatta eikä varsinkaan virkamiesvoimin. 

Vaikka yleiskaava hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa, oli se maallikkovaltuutetulle käsittämätön ja liian suuri kokonaisuus. Valtuutettuja peloteltiin kaavan kaatumisella, jos edes yhtä osaa siitä muutetaan. Kaava perustuu kaupunkisuunnitteluviraston kapeaan visioon. 

Tämä näkyy erityisesti yleiskaavan Malmi-asiassa, jossa  kansalaisten mielipide on jätetty räikeimmin täysin huomiotta. Huhtikuussa 2015 KSV:n Mikko Aho ja Rikhard Manninen vastasivat kysymykseen Malmin lentokentän osoittamisesta asuntorakentamiseen, että “KSV perustaa työnsä käsitykseensä siitä, mitä kaupunki haluaa.”  Kaupunkilaiset sitä eivät halua: mielipidemittauksissa  67% haluaa säilyttää kentän ilmailukäytössä ja vain 19% rakentaa alueelle asuntoja (TNS 2017). Kansalaismielipide on selvä.

Helsingissäkin asuntotavoitteet ovat vain paikallinen tarve. Oikeuden käsiteltävänä olevien  kulttuuriarvojen ja luontoarvojen säilymisessä on kyse paljon isommista asioista. Valtaosa niistä on EU-tasolla määritettyjä ja direktiivillä suojeltuja arvoja, joiden tuhominen ei ole edes yksittäisen jäsenvaltion päätettävissä. Riippuen katsantokannasta se voi olla joko EU:n tuoma hyvä asia tai rajoite, mutta niin se vain on tällä hetkellä.

Helsingin yleiskaava näyttää nyt kaatuvan. Kaava ei vastaa kaupunkilaisten tahtoa. Tehdään uusi, yhteinen kaava koko pääkaupunkiseudulle ja huomioidaan kansalaismielipide aidosti. Valittamisen tarve lakkaa, kun asukkaiden, kulttuurijärjestöjen ja ympäristöjärjestöjen näkemys huomioidaan aidosti kaavoituksessa.

]]>
0 http://timohyvnen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261254-helsingin-kaupunki-vaikeuttaa-asuntorakentamista-itse#comments Helsinki Kaavoitus Malmin lentoasema Thu, 20 Sep 2018 12:15:20 +0000 Timo Hyvönen http://timohyvnen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261254-helsingin-kaupunki-vaikeuttaa-asuntorakentamista-itse
Kannattaisiko tietyömaat kieltää Helsingistä? http://dennispasterstein.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261242-kannattaisiko-tietyomaat-kieltaa-helsingista <p>Helsinki on jälleen kerran ollut täynnä tietyömaita läpi kesän. Pahimmillaan tai parhaimmillaan voi olla käynnissä jopa 800 työmaata ja vuositasolla noin 7.000.<br /><br />Ei ihme, jos välillä tuntuu, että kaupunki on yksi suuri liikenteen poikkeusjärjestely. Sujuva liikkuminen niin jalankulkijana kuin ajoneuvon kuljettajana vaikeutuu ja hermoja saattaa kiristää viikkotolkulla auki olevat kuopat, varsinkin jos niissä ei näy työmiehiä. Työmaat poistamalla poistuisi myös tämä haitta?<br /><br />Laajemmin katsottuna, meidän kannattaa olla tyytyväisiä vallitsevaan tilanteeseen. Työmaat kertovat kehittyvästä, hyvin toimeentulevasta ja eteenpäin suuntaavasta kaupungista, jonka infrastruktuuria ylläpidetään ja kohennetaan huolellisesti. Tähtäin on tulevaisuudessa, vielä paremmissa palveluissa ja turvallisemmassa kaupunkiympäristössä.<br /><br />Tokihan on myös parannettavaa: työmaat on saatava nopeammin päätökseen ja liikenteen poikkeusjärjestelyt sujuvammiksi. Helsingissä harmillisesti n. 33 % urakoitsijoista tarvitsee jatkoaikaa kaivuutöiden loppuunsaattamiseen. Tämä on Suomen kaupunkien välisessä vertailussa heikoin luku (Suomen kuntaliiton tutkimus 2017). Lupaa haetaan monesti liian lyhyeksi ajaksi, olettaen että sen saa helpommin ja kevyimmin ehdoin. Tällaiseen tulee kiinnittää enemmän huomiota urakkakilpailutusten yhteydessä ja lisäksi nopeammasta valmistumisesta seuraisi nykyistä käytäntöä parempi tili.<br /><br />Valvonnalla taataan hyvien suunnitelmien muuttuminen hyväksi lopputulokseksi. Itse lisäisin työmaita valvovien katutarkastajien määrää nykyisestä 15:sta merkittävästi.<br />Kaupungin tulee myös kiinnittää huomiota urakoiden suunnitteluun nykyistä enemmän. Turhan moneen kertaan olen todennut, että paremmalla valmistelulla olisi estetty kalliit lisätyöt ja urakan venyminen.<br /><br />Pyrkiessämme parempaan on kehittäminen kieltämistä mieluisampi periaate, joka tuottaa tässäkin parhaan lisäarvon helsinkiläisille.</p><p>Kirjoitan blogini Helsingin kaupungin kunnallispolitikkona, en poliisina. Kaikki tiedot mihin kirjoituksessani viittaan, on saatavilla julkisista lähteistä. Kirjoitus on julkaistus Elävä Helsinki -lehdessä.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Helsinki on jälleen kerran ollut täynnä tietyömaita läpi kesän. Pahimmillaan tai parhaimmillaan voi olla käynnissä jopa 800 työmaata ja vuositasolla noin 7.000.

Ei ihme, jos välillä tuntuu, että kaupunki on yksi suuri liikenteen poikkeusjärjestely. Sujuva liikkuminen niin jalankulkijana kuin ajoneuvon kuljettajana vaikeutuu ja hermoja saattaa kiristää viikkotolkulla auki olevat kuopat, varsinkin jos niissä ei näy työmiehiä. Työmaat poistamalla poistuisi myös tämä haitta?

Laajemmin katsottuna, meidän kannattaa olla tyytyväisiä vallitsevaan tilanteeseen. Työmaat kertovat kehittyvästä, hyvin toimeentulevasta ja eteenpäin suuntaavasta kaupungista, jonka infrastruktuuria ylläpidetään ja kohennetaan huolellisesti. Tähtäin on tulevaisuudessa, vielä paremmissa palveluissa ja turvallisemmassa kaupunkiympäristössä.

Tokihan on myös parannettavaa: työmaat on saatava nopeammin päätökseen ja liikenteen poikkeusjärjestelyt sujuvammiksi. Helsingissä harmillisesti n. 33 % urakoitsijoista tarvitsee jatkoaikaa kaivuutöiden loppuunsaattamiseen. Tämä on Suomen kaupunkien välisessä vertailussa heikoin luku (Suomen kuntaliiton tutkimus 2017). Lupaa haetaan monesti liian lyhyeksi ajaksi, olettaen että sen saa helpommin ja kevyimmin ehdoin. Tällaiseen tulee kiinnittää enemmän huomiota urakkakilpailutusten yhteydessä ja lisäksi nopeammasta valmistumisesta seuraisi nykyistä käytäntöä parempi tili.

Valvonnalla taataan hyvien suunnitelmien muuttuminen hyväksi lopputulokseksi. Itse lisäisin työmaita valvovien katutarkastajien määrää nykyisestä 15:sta merkittävästi.
Kaupungin tulee myös kiinnittää huomiota urakoiden suunnitteluun nykyistä enemmän. Turhan moneen kertaan olen todennut, että paremmalla valmistelulla olisi estetty kalliit lisätyöt ja urakan venyminen.

Pyrkiessämme parempaan on kehittäminen kieltämistä mieluisampi periaate, joka tuottaa tässäkin parhaan lisäarvon helsinkiläisille.

Kirjoitan blogini Helsingin kaupungin kunnallispolitikkona, en poliisina. Kaikki tiedot mihin kirjoituksessani viittaan, on saatavilla julkisista lähteistä. Kirjoitus on julkaistus Elävä Helsinki -lehdessä.

 

 

]]>
3 http://dennispasterstein.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261242-kannattaisiko-tietyomaat-kieltaa-helsingista#comments Helsinki Liikenne Tietyöt Thu, 20 Sep 2018 08:59:26 +0000 Dennis Pasterstein http://dennispasterstein.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261242-kannattaisiko-tietyomaat-kieltaa-helsingista
Terve järki voitti kerrankin autopaikkanormin http://nuuttihyttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261170-terve-jarki-voitti-kerrankin-autopaikkanormin <p>Tänään sai pitkästä aikaa hämmästyä siitä, että Helsingin kaupungin päätöksenteossa saatiin fiksu päätös aikaan. Kaupunkiympäristölautakunta <a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkiymparistolautakunta/Suomi/Paatostiedote/2018/Kymp_2018-09-18_Kylk_24_Pt/index.html">palautti</a> <a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkiymparistolautakunta/Suomi/Paatostiedote/2018/Kymp_2018-09-18_Kylk_24_Pt/6CEB7CAF-2E92-C0EC-913B-65D207300003/Lassilan_Hopeatie_20_ja_Ayripolku_1_asemakaavan_mu.html">Lassilan Hopeatie 20 ja Äyripolku 1 asemakaavan muutoksen</a> äänin JAA: 2, EI: 7, Tyhjiä: 1, Poissa: 3 uudelleenvalmisteltavaksi sellaisen vaihtoehdon valmistelemiseksi, jossa rakennuksia saa korottaa kahdella kerroksella siten, että autopaikkojen lukumäärä määrä pysyy nykyisen ehdotuksen mukaisena.</p><p>Jostain käsittämättömästä syystä kaavoituksen toimintamalli Helsingissä on ollut pitkälti tiivistettävissä siihen, että katsotaan, paljonko tietylle tontille saadaan toteutettua edes etäisesti järjellisin kustannuksin autopaikkoja, ja sen jälkeen lasketaan, montako asuntoa tontille voidaan toteuttaa autopaikkanormin mukaisesti. Jostain vielä käsittämättömämmästä syystä taustalla tuntuu olevan ajattelu, että autottomia kohteita ei voi rakentaa, koska asukas saattaa jossain kohtaa elämässään tarvita auton.</p><p>Vastaavalla logiikalla yksiöitä tai edes kaksioita ei pitäisi rakentaa lainkaan, koska asukas saattaa jossain kohtaa perustaa perheen, hankkia lapsia ja tarvita enemmän tilaa. Tällöin kuitenkin asukas yleensä tajuaa joko ostaa tai vuokrata muuttuneeseen elämäntilanteeseensa soveltuvan asunnon, eikä oleteta, että kaavoitus pitäisi tehdä sen mukaan, että henkilö voisi asua koko elämänsä samassa asunnossa täysin kulloisestakin elämäntilanteestaan riippumatta.</p><p>Helsingin kaavoituksessa käytetyn autopaikkanormin taustalla oleva ajatusmalli on järjetön, koska auto on yksi kulkuväline muiden joukossa, ja jos tontti sattuu olemaan aivan aseman vieressä, kuten tämä kyseessä oleva kohde, on perusteltua, että erityisesti kyseiseen Hekan vuokrakohteeseen valikoidaan sellaisia henkilöitä, joilla ei ole omaa autoa ja jotka pystyvät hyödyntämään alueen hyviä joukkoliikenneyhteyksiä. Vastaavasti alueilla, joissa joukkoliikenneyhteydet eivät ole kelvolliset, autopaikkanormi voi olla perusteltu.</p><p>Tietyillä alueilla, kuten Jätkäsaaressa ja Hernesaaressa, jotka ovat pussinperiä, joista on vain yksi reitti ulos, liiallisen määrän autopaikkoja kaavoittaminen alueelle taas johtaa siihen, että kyseisille alueille hankitaan autopaikkojen mukainen määrä autoja, ja kaikki kärsivät, kun ruuhka-aikaan alueelta ei pääse ulos sen enempää joukkoliikenteellä kuin omalla autollakaan, koska raitiovaunu tai bussi jumittaa samassa ruuhkassa kuin henkilöautot. Paljon järkevämpää olisi suunnitella kyseisen kaltaisista kaupunginosista huomattavasti nykyistä pienemmällä autopaikkanormilla sellaisia, joissa liikkuminen perustuu pääasiallisesti joukkoliikenteen käyttöön, ja vastaavasti lähellä kehä- tai moottoriteitä olevilla alueilla painottaa autopaikallisten asuntojen määrää.</p><p>Toivottavasti tämäniltainen palautuspäätös nostaa nykyisen autopaikkanormin järkevyyden uuteen keskusteluun, jotta kaupunkia voitaisiin tulevaisuudessa suunnitella terveellä järjellä, ei autopaikkanormin ehdoilla. Autopaikkoja ei kannata kaavoittaa sinne, mihin ei voi kaavoittaa sellaisia liikenneväyliä, jotka mahdollistavat sujuvan autoliikenteen.</p><p>Tämäniltainen kaupunkiympäristölautakunnan kokous osoitti, että meillä on hieno lautakunta, joka kykenee itsenäiseen ajatteluun ja kyseenalaistamaan kangistuneita kaavoja sen sijaan, että hyväksyisi kaikki viraston esitykset kumileimasintyyliin. Kiitokset kollegoille lautakunnassa!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tänään sai pitkästä aikaa hämmästyä siitä, että Helsingin kaupungin päätöksenteossa saatiin fiksu päätös aikaan. Kaupunkiympäristölautakunta palautti Lassilan Hopeatie 20 ja Äyripolku 1 asemakaavan muutoksen äänin JAA: 2, EI: 7, Tyhjiä: 1, Poissa: 3 uudelleenvalmisteltavaksi sellaisen vaihtoehdon valmistelemiseksi, jossa rakennuksia saa korottaa kahdella kerroksella siten, että autopaikkojen lukumäärä määrä pysyy nykyisen ehdotuksen mukaisena.

Jostain käsittämättömästä syystä kaavoituksen toimintamalli Helsingissä on ollut pitkälti tiivistettävissä siihen, että katsotaan, paljonko tietylle tontille saadaan toteutettua edes etäisesti järjellisin kustannuksin autopaikkoja, ja sen jälkeen lasketaan, montako asuntoa tontille voidaan toteuttaa autopaikkanormin mukaisesti. Jostain vielä käsittämättömämmästä syystä taustalla tuntuu olevan ajattelu, että autottomia kohteita ei voi rakentaa, koska asukas saattaa jossain kohtaa elämässään tarvita auton.

Vastaavalla logiikalla yksiöitä tai edes kaksioita ei pitäisi rakentaa lainkaan, koska asukas saattaa jossain kohtaa perustaa perheen, hankkia lapsia ja tarvita enemmän tilaa. Tällöin kuitenkin asukas yleensä tajuaa joko ostaa tai vuokrata muuttuneeseen elämäntilanteeseensa soveltuvan asunnon, eikä oleteta, että kaavoitus pitäisi tehdä sen mukaan, että henkilö voisi asua koko elämänsä samassa asunnossa täysin kulloisestakin elämäntilanteestaan riippumatta.

Helsingin kaavoituksessa käytetyn autopaikkanormin taustalla oleva ajatusmalli on järjetön, koska auto on yksi kulkuväline muiden joukossa, ja jos tontti sattuu olemaan aivan aseman vieressä, kuten tämä kyseessä oleva kohde, on perusteltua, että erityisesti kyseiseen Hekan vuokrakohteeseen valikoidaan sellaisia henkilöitä, joilla ei ole omaa autoa ja jotka pystyvät hyödyntämään alueen hyviä joukkoliikenneyhteyksiä. Vastaavasti alueilla, joissa joukkoliikenneyhteydet eivät ole kelvolliset, autopaikkanormi voi olla perusteltu.

Tietyillä alueilla, kuten Jätkäsaaressa ja Hernesaaressa, jotka ovat pussinperiä, joista on vain yksi reitti ulos, liiallisen määrän autopaikkoja kaavoittaminen alueelle taas johtaa siihen, että kyseisille alueille hankitaan autopaikkojen mukainen määrä autoja, ja kaikki kärsivät, kun ruuhka-aikaan alueelta ei pääse ulos sen enempää joukkoliikenteellä kuin omalla autollakaan, koska raitiovaunu tai bussi jumittaa samassa ruuhkassa kuin henkilöautot. Paljon järkevämpää olisi suunnitella kyseisen kaltaisista kaupunginosista huomattavasti nykyistä pienemmällä autopaikkanormilla sellaisia, joissa liikkuminen perustuu pääasiallisesti joukkoliikenteen käyttöön, ja vastaavasti lähellä kehä- tai moottoriteitä olevilla alueilla painottaa autopaikallisten asuntojen määrää.

Toivottavasti tämäniltainen palautuspäätös nostaa nykyisen autopaikkanormin järkevyyden uuteen keskusteluun, jotta kaupunkia voitaisiin tulevaisuudessa suunnitella terveellä järjellä, ei autopaikkanormin ehdoilla. Autopaikkoja ei kannata kaavoittaa sinne, mihin ei voi kaavoittaa sellaisia liikenneväyliä, jotka mahdollistavat sujuvan autoliikenteen.

Tämäniltainen kaupunkiympäristölautakunnan kokous osoitti, että meillä on hieno lautakunta, joka kykenee itsenäiseen ajatteluun ja kyseenalaistamaan kangistuneita kaavoja sen sijaan, että hyväksyisi kaikki viraston esitykset kumileimasintyyliin. Kiitokset kollegoille lautakunnassa!

]]>
0 http://nuuttihyttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261170-terve-jarki-voitti-kerrankin-autopaikkanormin#comments Autopaikkanormi Helsinki Kaavoitus Kaavoitusvirheet Kaupunkisuunnittelu Tue, 18 Sep 2018 17:50:09 +0000 Nuutti Hyttinen http://nuuttihyttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261170-terve-jarki-voitti-kerrankin-autopaikkanormin
Helsingin kuntapolitiikan viikko 38/2018 http://pia1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261067-helsingin-kuntapolitiikan-viikko-382018 <p>Kaupunginhallituksessa jatketaan viimeksi pöydälle jääneen aloitepinon kanssa ja päätetään osallistuvasta budjetoinnista vuosiksi 2018&ndash;2019. Kasvatus- ja koulutuslautakunta käsittelee aloitteita ja ponsia. Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyy Helsingin vesihuollon kehittämissuunnitelman 2017&ndash;2026.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Maanantai 17.9.&nbsp; </strong></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/kaupunginhallitus/esityslistat/asiakirja?year=2018&amp;ls=11&amp;doc=Keha_2018-09-17_Khs_35_El">Kaupunginhallitus</a></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Tiistai 18.9.</strong></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/lautakunnat-ja-johtokunnat/kasvatus-ja-koulutus-asiakirja?year=2018&amp;ls=11&amp;doc=Kasko_2018-09-18_Kklku_11_El">Kasvatus- ja koulutuslautakunta</a></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/lautakunnat-ja-johtokunnat/kaupunkiymparisto-asiakirja?year=2018&amp;ls=11&amp;doc=Kymp_2018-09-18_Kylk_24_El">Kaupunkiympäristölautakunta</a></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Torstai 20.9.</strong></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/lautakunnat-ja-johtokunnat/kaupunkiymparistolautakunnan-rakennusten-ja-yleisten-alueiden-jaosto-poytakirjat">Kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaosto</a></p><p><a href="https://www.hel.fi/sote/fi/paatoksenteko/lautakunnan-paatosasiakirjat/sosiaali-ja-terveyslautakunnan-jaosto/esityslistat-ja-poytakirjat">Sosiaali- ja terveyslautakunnan sosiaali- ja terveysjaosto</a></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kaupunginhallitus </strong>jätti viimeksi pöydälle 35 valtuustoaloitteen setin, jossa aiheet vaihtelevat valvotuista huumeidenkäyttötiloista erilaisten liikuntapaikkatoiveiden kautta maksuttomiin opiskelun välineisiin toisen asteen opiskelijoille, ja kaikkea siltä väliltä.&nbsp; Nyt on tarkoitus tehdä aloitteista päätökset. Lisäksi listalla uusi uutuutena aloite YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisesta Helsingissä. Viime viikolla uutisoitiinkin, että Helsinki ryhtyy toisena kaupunkina maailmassa raportoimaan YK:n Agenda 2030 -tavoitteiden toteutumisesta.</p><p>&nbsp;</p><p>Kaupunkiympäristön toimiala muuttaa Kalasatamaan rakentuvaan uudisrakennukseen, jonka vuokraamisesta kaupungin päättöön päätetään tässä kokouksessa.</p><p>&nbsp;</p><p>Kaupunginhallitus päättää osallistuvan budjetoinnin toteuttamisen yksityiskohdista vuosikjsi 2018-2019. Esityksen mukaan osallistuvan budjetoinnin ehdotuksia voivat jättää yksityishenkilöt ja yhteisöt. Budjettiehdotukset jätetään julkiselle digitaaliselle osallistumispalvelulle osallistu.hel.fi. Osallistuvan budjetoinnin prosessi tapahtuu digitaalisessa palvelussa, jossa budjettiehdotuksia voidaan kommentoida, kannattaa ja äänestää. Äänestykseen etenevien budjettiehdotusten tulee olla vähintään 35 000 euron</p><p>arvoisia, ja jaettava potti on kokonaisuudessaan 4,4 miljoonaa euroa, josta kohdennetaan 80 %</p><p>suurpiirikohtaisesti niiden väestömäärän mukaan ja 20 %</p><p>kohdennetaan kaupunkiyhteisiin hankkeisiin.</p><p>&nbsp;</p><p>Riittävän suurilla budjettiehdotuksilla pyritään varmistamaan niiden vaikuttavuus ja kohdentamaan valmistelun resursseja suurempiin kokonaisuuksiin. Pormestari päättää yhteneväisin ja läpinäkyvin perustein äänestysvaiheeseen etenevät budjettiehdotukset yhteiskehittämisvaiheen, valmistelevan keskustelun ja toimialojen laatimien toteutusarviointien pohjalta. Äänestäminen tapahtuu digitaalisessa palvelussa osallistu.hel.fi. Äänioikeutettuja ovat kaikki äänestysvuoden aikana 12 vuotta täyttävät ja sitä vanhemmat henkilöt, jotka ovat kirjoilla Helsingissä.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kasvatus- ja koulutuslautakunta </strong>käsittelee mm. aloitteita/ponsia, jotka koskevat Puotilan ala-asteen väistötiloja (asia jäänee pöydälle), Postipuiston alkuvaiheen päiväkoti- ja koulutilojen riittävyyttä, maailman puhtainta sisäilmaa Helsinkiin sekä marjapensaiden ja hedelmäpuiden istutusta koulujen ja päiväkotien pihoille.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kaupunkiympäristölautakunnassa </strong>on esillä Lassilan Hopeatie 20/Äyripolku 1:n <a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkiymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2018/Kymp_2018-09-18_Kylk_24_El/33A42A2D-4A45-CC06-8D9E-65660AB00000/Liite.pdf">asemakaavan</a> muuttaminen ja Korkeasaaren/Mustikkamaan <a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkiymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2018/Kymp_2018-09-18_Kylk_24_El/6458EF0C-56DA-C66D-957F-656588D00000/Liite.pdf">asemakaava</a>n muuttaminen. Myös Karhusaaren eteläosassa muutetaan pientalotonttien <a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkiymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2018/Kymp_2018-09-18_Kylk_24_El/B1BBEC8C-A7F4-C99B-9A92-5EF129D00000/Liite.pdf">asemakaavaa</a>. Asemakaavan muutoksella edistetään pientalotonttien täydennysrakentamista ja rannan hyötykäyttöä, sillä nykyisille tonteille voidaan rakentaa nykyistä useampia pientaloja.</p><p>&nbsp;</p><p>Lautakunta hyväksyy myös Helsingin vesihuollon kehittämissuunnitelman. Ohjelmakaudella HSY:n ja kaupungin yhteistyönä selvitetään mahdollisuuksia siirtyä sekaviemäröinnistä erillisviemäröintiin ja laaditaan erilaisia hulevettä koskevia suunnitelmia.</p><p>&nbsp;</p><p>Erinomaista alkavaa viikkoa!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kaupunginhallituksessa jatketaan viimeksi pöydälle jääneen aloitepinon kanssa ja päätetään osallistuvasta budjetoinnista vuosiksi 2018–2019. Kasvatus- ja koulutuslautakunta käsittelee aloitteita ja ponsia. Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyy Helsingin vesihuollon kehittämissuunnitelman 2017–2026.

 

Maanantai 17.9. 

Kaupunginhallitus

 

Tiistai 18.9.

Kasvatus- ja koulutuslautakunta

Kaupunkiympäristölautakunta

 

Torstai 20.9.

Kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaosto

Sosiaali- ja terveyslautakunnan sosiaali- ja terveysjaosto

 

Kaupunginhallitus jätti viimeksi pöydälle 35 valtuustoaloitteen setin, jossa aiheet vaihtelevat valvotuista huumeidenkäyttötiloista erilaisten liikuntapaikkatoiveiden kautta maksuttomiin opiskelun välineisiin toisen asteen opiskelijoille, ja kaikkea siltä väliltä.  Nyt on tarkoitus tehdä aloitteista päätökset. Lisäksi listalla uusi uutuutena aloite YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisesta Helsingissä. Viime viikolla uutisoitiinkin, että Helsinki ryhtyy toisena kaupunkina maailmassa raportoimaan YK:n Agenda 2030 -tavoitteiden toteutumisesta.

 

Kaupunkiympäristön toimiala muuttaa Kalasatamaan rakentuvaan uudisrakennukseen, jonka vuokraamisesta kaupungin päättöön päätetään tässä kokouksessa.

 

Kaupunginhallitus päättää osallistuvan budjetoinnin toteuttamisen yksityiskohdista vuosikjsi 2018-2019. Esityksen mukaan osallistuvan budjetoinnin ehdotuksia voivat jättää yksityishenkilöt ja yhteisöt. Budjettiehdotukset jätetään julkiselle digitaaliselle osallistumispalvelulle osallistu.hel.fi. Osallistuvan budjetoinnin prosessi tapahtuu digitaalisessa palvelussa, jossa budjettiehdotuksia voidaan kommentoida, kannattaa ja äänestää. Äänestykseen etenevien budjettiehdotusten tulee olla vähintään 35 000 euron

arvoisia, ja jaettava potti on kokonaisuudessaan 4,4 miljoonaa euroa, josta kohdennetaan 80 %

suurpiirikohtaisesti niiden väestömäärän mukaan ja 20 %

kohdennetaan kaupunkiyhteisiin hankkeisiin.

 

Riittävän suurilla budjettiehdotuksilla pyritään varmistamaan niiden vaikuttavuus ja kohdentamaan valmistelun resursseja suurempiin kokonaisuuksiin. Pormestari päättää yhteneväisin ja läpinäkyvin perustein äänestysvaiheeseen etenevät budjettiehdotukset yhteiskehittämisvaiheen, valmistelevan keskustelun ja toimialojen laatimien toteutusarviointien pohjalta. Äänestäminen tapahtuu digitaalisessa palvelussa osallistu.hel.fi. Äänioikeutettuja ovat kaikki äänestysvuoden aikana 12 vuotta täyttävät ja sitä vanhemmat henkilöt, jotka ovat kirjoilla Helsingissä.

 

Kasvatus- ja koulutuslautakunta käsittelee mm. aloitteita/ponsia, jotka koskevat Puotilan ala-asteen väistötiloja (asia jäänee pöydälle), Postipuiston alkuvaiheen päiväkoti- ja koulutilojen riittävyyttä, maailman puhtainta sisäilmaa Helsinkiin sekä marjapensaiden ja hedelmäpuiden istutusta koulujen ja päiväkotien pihoille.

 

Kaupunkiympäristölautakunnassa on esillä Lassilan Hopeatie 20/Äyripolku 1:n asemakaavan muuttaminen ja Korkeasaaren/Mustikkamaan asemakaavan muuttaminen. Myös Karhusaaren eteläosassa muutetaan pientalotonttien asemakaavaa. Asemakaavan muutoksella edistetään pientalotonttien täydennysrakentamista ja rannan hyötykäyttöä, sillä nykyisille tonteille voidaan rakentaa nykyistä useampia pientaloja.

 

Lautakunta hyväksyy myös Helsingin vesihuollon kehittämissuunnitelman. Ohjelmakaudella HSY:n ja kaupungin yhteistyönä selvitetään mahdollisuuksia siirtyä sekaviemäröinnistä erillisviemäröintiin ja laaditaan erilaisia hulevettä koskevia suunnitelmia.

 

Erinomaista alkavaa viikkoa!

]]>
0 http://pia1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261067-helsingin-kuntapolitiikan-viikko-382018#comments Helsingin kaupunginhallitus Helsinki Kaupunkipolitiikka Kunnallispolitiikka Sun, 16 Sep 2018 12:41:58 +0000 Pia Pakarinen http://pia1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261067-helsingin-kuntapolitiikan-viikko-382018
Prosentti ylijäämästä vapaa-ajan palveluihin http://jpvaisanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261063-prosentti-ylijaamasta-vapaa-ajan-palveluihin Kulttuuri ei kukoista kurjistamalla ja määrärahoja jäädyttämällä. Helsingin kaupunki teki viime vuonna voittoa 461 miljoonaa euroa ja koko kaupunkikonserni 648 miljoonaa euroa. Kaupungin tehtävä ei ole lähtökohtaisesti bisnes ja voittojen tavoittelu vaan kaupunkilaisten palvelujen tuottaminen ja toimivan kaupungin tekeminen. Vapaa-aika on työläisille tärkeää. Teemme työtä niska limassa, jotta voisimme nauttia ystävien ja perheen kanssa vapaa-ajasta, harrastaa, opiskella jotain uutta, kehittää itseämme ja sivistyä. Vapaa-ajan sektorilta ollaan taas kerran leikkaamassa rahoitusta. Jotta me työläiset jaksamme, on vapaa-ajan palveluita kehitettävä ja palvelujen saavutettavuutta lisättävä. Myös kaupungin vetovoimaisuus hyötyy paremmista kulttuuripalveluista. Esitän, että kaupungin ylijäämästä käytetään prosentti vapaa-ajan tarpeisiin; kirjastolle, liikunnalle, taiteelle ja kulttuurille. Tällä kulttuurivitosella voidaan estää esitetyt palvelujen heikennykset, leikkaukset ja väärä kulttuuripoliittinen kehitys, voidaan kehittää kulttuuritaloja, pitää liikuntapaikat kunnossa kaikille sekä lisätä taiteilija-apurahoja, kaupunkikulttuuriavustuksia ja lähikirjastopalveluja.<div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> 3 http://jpvaisanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261063-prosentti-ylijaamasta-vapaa-ajan-palveluihin#comments Budjetti Helsinki kulttuuri Vapaa-aika Ylijäämä Sun, 16 Sep 2018 10:31:24 +0000 Juha-Pekka Väisänen http://jpvaisanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261063-prosentti-ylijaamasta-vapaa-ajan-palveluihin Liikkuminen on perusoikeus: sujuvan liikenteen puolesta. http://mianygrd.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260974-liikkuminen-on-perusoikeus-sujuvan-liikenteen-puolesta <p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Viime viikkoina on noussut uutisiin useammassa jutussa Helsingin liikenteen surullinen tila. Esimerkiksi kiskoremontin halvaannuttama Mannerheimintie (HS 7.9.2018), Jätkäsaaren tukkoisuus (HS 4.9.2018) ja Mechelininkadun hermoja repivä ruuhkasumppu (HS 31.8.2018) sekä oikeutetusti vaade Hämeentien remontin lykkäämisestä (HS 12.9.2018).</p><p>Olin eilen puhumassa sujuvan liikenteen puolesta Helsingissä.&nbsp;</p><p>Kaikki liikkuminen kasvaa, ja kaikki liikkumismuodot kasvavat. Liikkuminen on perusoikeus. Kaikkia liikkumismuotoja tulisi kehittää rinnakkain.&nbsp;</p><p>Puhuin kokeilun kulttuurin puolesta. Tällä tavalla voisimme varmistua ratkaisujen vaikutuksista, esimerkiksi Lauttasaaren sillan remontin yhteydessä tai keskustan alueen valituissa valoristeyksissä.&nbsp;</p><p>Katutyöt on saatava nopeammin valmiiksi. Ratkaisuehdotuksia ovat esimerkiksi parempi koordinointi, selkeämpi jaksottaminen sekä taloudellinen kannustin nopeasta valmistumisesta.</p><p>Liikennesuunnittelussa ja hankkeissa on otettava aiempaa paremmin huomioon kokonaisuus: liikenteen kokonaisvaikutukset kaupungissa/-sta/-kiin sekä suunnittelussa on käytettävä dataa, joka katsoo eteenpäin, ei taaksepäin.&nbsp;</p><p>Liikenteessä on monta näkökulmaa.&nbsp;</p><p>Digitalisoitumisen tuomat ratkaisut, puhtaampi liikkuminen sähköisten ratkaisujen myötä. Näiden uusien ratkaisujen myötä on varmaa, että autojen määrä ei vähene. Useita ajankohtaisia isoja projektia eri vaiheissaan mm. Kokoojakatu/keskustatunneli, lentorata, Pisararata, Tallinnatunneli. Asukkaitamme on kuunneltava huolella. Kaupunkibulevardeja en kannata, ja Kruununsillat tulisi olla myös autoliikenteen käytettävissä.&nbsp;</p><p>Näitä asioita ja paljon muuta #sujuvaliikenne puolesta eilen, tänään ja huomenna.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

 

Viime viikkoina on noussut uutisiin useammassa jutussa Helsingin liikenteen surullinen tila. Esimerkiksi kiskoremontin halvaannuttama Mannerheimintie (HS 7.9.2018), Jätkäsaaren tukkoisuus (HS 4.9.2018) ja Mechelininkadun hermoja repivä ruuhkasumppu (HS 31.8.2018) sekä oikeutetusti vaade Hämeentien remontin lykkäämisestä (HS 12.9.2018).

Olin eilen puhumassa sujuvan liikenteen puolesta Helsingissä. 

Kaikki liikkuminen kasvaa, ja kaikki liikkumismuodot kasvavat. Liikkuminen on perusoikeus. Kaikkia liikkumismuotoja tulisi kehittää rinnakkain. 

Puhuin kokeilun kulttuurin puolesta. Tällä tavalla voisimme varmistua ratkaisujen vaikutuksista, esimerkiksi Lauttasaaren sillan remontin yhteydessä tai keskustan alueen valituissa valoristeyksissä. 

Katutyöt on saatava nopeammin valmiiksi. Ratkaisuehdotuksia ovat esimerkiksi parempi koordinointi, selkeämpi jaksottaminen sekä taloudellinen kannustin nopeasta valmistumisesta.

Liikennesuunnittelussa ja hankkeissa on otettava aiempaa paremmin huomioon kokonaisuus: liikenteen kokonaisvaikutukset kaupungissa/-sta/-kiin sekä suunnittelussa on käytettävä dataa, joka katsoo eteenpäin, ei taaksepäin. 

Liikenteessä on monta näkökulmaa. 

Digitalisoitumisen tuomat ratkaisut, puhtaampi liikkuminen sähköisten ratkaisujen myötä. Näiden uusien ratkaisujen myötä on varmaa, että autojen määrä ei vähene. Useita ajankohtaisia isoja projektia eri vaiheissaan mm. Kokoojakatu/keskustatunneli, lentorata, Pisararata, Tallinnatunneli. Asukkaitamme on kuunneltava huolella. Kaupunkibulevardeja en kannata, ja Kruununsillat tulisi olla myös autoliikenteen käytettävissä. 

Näitä asioita ja paljon muuta #sujuvaliikenne puolesta eilen, tänään ja huomenna.

 

]]>
2 http://mianygrd.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260974-liikkuminen-on-perusoikeus-sujuvan-liikenteen-puolesta#comments Helsinki Helvaltuusto Liikenne Liikkuminen Sujuva liikenne Fri, 14 Sep 2018 08:52:46 +0000 Mia Nygård http://mianygrd.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260974-liikkuminen-on-perusoikeus-sujuvan-liikenteen-puolesta
Liikkuminen on perusoikeus: sujuvan liikenteen puolesta. http://mianygrd.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260972-liikkuminen-on-perusoikeus-sujuvan-liikenteen-puolesta <p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Viime viikkoina on noussut uutisiin useammassa jutussa Helsingin liikenteen surullinen tila. Esimerkiksi kiskoremontin halvaannuttama Mannerheimintie (HS 7.9.2018), Jätkäsaaren tukkoisuus (HS 4.9.2018) ja Mechelininkadun hermoja repivä ruuhkasumppu (HS 31.8.2018) sekä oikeutetusti vaade Hämeentien remontin lykkäämisestä (HS 12.9.2018).</p><p>Olin eilen puhumassa sujuvan liikenteen puolesta Helsingissä.&nbsp;</p><p>Kaikki liikkuminen kasvaa, ja kaikki liikkumismuodot kasvavat. Liikkuminen on perusoikeus. Kaikkia liikkumismuotoja tulisi kehittää rinnakkain.&nbsp;</p><p>Puhuin kokeilun kulttuurin puolesta. Tällä tavalla voisimme varmistua ratkaisujen vaikutuksista, esimerkiksi Lauttasaaren sillan remontin yhteydessä tai keskustan alueen valituissa valoristeyksissä.&nbsp;</p><p>Katutyöt on saatava nopeammin valmiiksi. Ratkaisuehdotuksia ovat esimerkiksi parempi koordinointi, selkeämpi jaksottaminen sekä taloudellinen kannustin nopeasta valmistumisesta.</p><p>Liikennesuunnittelussa ja hankkeissa on otettava aiempaa paremmin huomioon kokonaisuus: liikenteen kokonaisvaikutukset metropolialueella sekä suunnittelussa on käytettävä dataa, joka katsoo eteenpäin, ei taaksepäin.&nbsp;</p><p>Liikenteessä on monta näkökulmaa.&nbsp;</p><p>Digitalisoitumisen tuomat ratkaisut, puhtaampi liikkuminen sähköisten ratkaisujen myötä. Näiden uusien ratkaisujen myötä on varmaa, että autojen määrä ei vähene. Useita ajankohtaisia isoja projektia eri vaiheissaan mm. Kokoojakatu/keskustatunneli, lentorata, Pisararata, Tallinnatunneli. Asukkaitamme on kuunneltava huolella. Kaupunkibulevardeja en kannata, ja Kruununsillat tulisi olla myös autoliikenteen käytettävissä.&nbsp;</p><p>Näitä asioita ja paljon muuta #sujuvaliikenne puolesta eilen, tänään ja huomenna.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

 

Viime viikkoina on noussut uutisiin useammassa jutussa Helsingin liikenteen surullinen tila. Esimerkiksi kiskoremontin halvaannuttama Mannerheimintie (HS 7.9.2018), Jätkäsaaren tukkoisuus (HS 4.9.2018) ja Mechelininkadun hermoja repivä ruuhkasumppu (HS 31.8.2018) sekä oikeutetusti vaade Hämeentien remontin lykkäämisestä (HS 12.9.2018).

Olin eilen puhumassa sujuvan liikenteen puolesta Helsingissä. 

Kaikki liikkuminen kasvaa, ja kaikki liikkumismuodot kasvavat. Liikkuminen on perusoikeus. Kaikkia liikkumismuotoja tulisi kehittää rinnakkain. 

Puhuin kokeilun kulttuurin puolesta. Tällä tavalla voisimme varmistua ratkaisujen vaikutuksista, esimerkiksi Lauttasaaren sillan remontin yhteydessä tai keskustan alueen valituissa valoristeyksissä. 

Katutyöt on saatava nopeammin valmiiksi. Ratkaisuehdotuksia ovat esimerkiksi parempi koordinointi, selkeämpi jaksottaminen sekä taloudellinen kannustin nopeasta valmistumisesta.

Liikennesuunnittelussa ja hankkeissa on otettava aiempaa paremmin huomioon kokonaisuus: liikenteen kokonaisvaikutukset metropolialueella sekä suunnittelussa on käytettävä dataa, joka katsoo eteenpäin, ei taaksepäin. 

Liikenteessä on monta näkökulmaa. 

Digitalisoitumisen tuomat ratkaisut, puhtaampi liikkuminen sähköisten ratkaisujen myötä. Näiden uusien ratkaisujen myötä on varmaa, että autojen määrä ei vähene. Useita ajankohtaisia isoja projektia eri vaiheissaan mm. Kokoojakatu/keskustatunneli, lentorata, Pisararata, Tallinnatunneli. Asukkaitamme on kuunneltava huolella. Kaupunkibulevardeja en kannata, ja Kruununsillat tulisi olla myös autoliikenteen käytettävissä. 

Näitä asioita ja paljon muuta #sujuvaliikenne puolesta eilen, tänään ja huomenna.

 

]]>
0 http://mianygrd.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260972-liikkuminen-on-perusoikeus-sujuvan-liikenteen-puolesta#comments Helsinki Helvaltuusto Liikenne Liikkuminen Sujuva liikenne Fri, 14 Sep 2018 08:50:01 +0000 Mia Nygård http://mianygrd.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260972-liikkuminen-on-perusoikeus-sujuvan-liikenteen-puolesta
Katutöihin vauhtia Staran yksityistämisellä http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260833-katutoihin-vauhtia-staran-yksityistamisella <p>Itse olen päässyt nauttimaan Mannerheimintien, Tukholmankadun ja Nordenskjöldinkadun tietöistä tämä kesän, mutta olin missannut pari viikkoa sitten tämän tietöitä sivuavan artikkelin:&nbsp;<a href="https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005809964.html">Mechelininkadun ruuhkasumppu repii Helsingissä liikkuvien hermoja: Jonot Espoosta Mannerheimintielle &ndash; Miten tämä voi kestää näin kauan?</a>&nbsp;(HS 31.8.2018).&nbsp;</p><p>Koska yhdelläkään Helsingin työmaista ei vaikuta olevan täysmiehitystä, niin Hesarin artikkelin toteamus&nbsp;<em>&rdquo;Ammatinvalintakysymys. Palautteesta huolimatta täällä painetaan töitä joka päivä, jotta päästään marraskuun lopulla maaliin&rdquo;, sanoo Nurmi.&quot;</em>&nbsp;särähtää korvaan.</p><p>Vertailun vuoksi, Tokion Shibuyan asemalla painettiin töitä yhtenä yönä kolme tuntia 1200 tekijän voimin, jotta junarata saatiin korvattua metrolla ilman keskeytyksiä aseman toiminnassa: <object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/_BYW4YYqG5A?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/_BYW4YYqG5A?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></p><p>On tietysti olemassa maksimi montako ihmistä kykenee samanaikaisesti työmaalla työskentelemään, mutta on päivänselvää että lähelläkään tätä maksimia ei päästä yhdelläkään Helsingin tietyömaista. Työkoneet voisivat myös olla pullonkaula, mutta niitäkin näyttää olevan käyttämättöminä tasaisin väliajoin.</p><p>Juurisyy on mielestäni selvä - Helsinki repii auki liian monta katua auki samankaisesti, jolloin tekijöitä ei riitä jokaiselle työmaalle sen vertaa kuin työmaalle kerralla mahtuisi. Asian havainnoillistamiseksi voi tämän esittää niin, että koska Mechelininkadun remontti on niin haastava, niin myös Tukholmankatu, Mannerheimintie ja Nordensköldinkatu ovat auki koko kesän.</p><p>Toinen ongelma on kaupungin liikelaitos <a href="https://www.hel.fi/stara/fi">Stara</a>. Ei ole mitään hyvää syytä miksi kaupunki omistaa rakennusyrityksen. Vaikka työn tuottavuuden kasvun mittaaminen julkisella sektorilla on yleisesti haastavaa, mittaaminen ei ole haastavaa töiden osalta, joita tehdään yhtälailla yksityisellä sektorilla. Esitän hypoteesin, että Staran työn tuottavuuden kasvu on seurannut tarkemmin kuvaliitteen mustaa viivaa kuin vihreää, eli lapioon nojaillaan enemmän kuin yksityisellä sektorilla.</p><p>Jos näin on, ratkaisu on Staran yksityistäminen, sekä kaikkien urakoiden kilpailuttaminen. Lisäpuhtia tietöiden ripeydelle saisi myös&nbsp;<a href="http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258427-sakottakaamme-tietoita-tienkayttajien-sijaan">sakottamalla tietöitä tienkäyttäjien sijaan</a>&nbsp;(AA 19.07.2018), eli asettamalla haittavero tienkäyttäjille aiheutetulle haitalle.</p><p>&nbsp;</p><p>Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin varapuheenjohtaja ja varavaltuutettu, jonka mielestä elämä on liian lyhyt liikenneruuhkiin. Tämän lisäksi tietyöt lisäävät onnettomuusriskiä.</p><p>&nbsp;</p><p>PS.</p><p>Kaupungin infrayksikön vetäjä väittää myös, että:</p><p><em>&quot;&rdquo;Ympäristölainsäädäntö määrittää, ettei kello 18 jälkeen voi tehdä kivi- tai louhintatöitä. Kaikki mitä tässä tehdään aiheuttaa melua&rdquo;, Nurmi sanoo.&quot;</em></p><p><a href="https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2010/20100800">Valtioneuvoston asetuskivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta</a>&nbsp;(Finlex) kertoo seuraavaa:</p><p>***</p><p><strong>8 &sect;</strong></p><p><strong>Melua aiheuttavien työvaiheiden aikarajat</strong></p><p>Jos toiminnan etäisyys melulle alttisiin kohteista on alle 500 metriä, ei murskaamista, poraamista, rikotusta tai räjäytyksiä eikä kuormauksia tai kuljetuksia saa tehdä viikonloppuisin eikä arkipyhinä, vaan:</p><p>1) murskaaminen on tehtävä arkipäivisin kello 7.00 ja 22.00 välisenä aikana;</p><p>2) poraaminen on tehtävä arkipäivisin kello 7.00 ja 21.00 välisenä aikana;</p><p>3) rikotus on tehtävä arkipäivisin kello 8.00 ja 18.00 välisenä aikana;</p><p>4) räjäytykset on tehtävä arkipäivisin kello 8.00 ja 18.00 välisenä aikana; ja</p><p>5) kuormaaminen ja kuljetus on tehtävä arkipäivisin kello 6.00 ja 22.00 välisenä aikana.</p><p>Jos maasto-olosuhteet ovat erityisen suojaavat ja toiminnanharjoittaja voi sijoittamalla murskaamo rakennukseen tai muita melua tehokkaasti vähentäviä teknisiä keinoja käyttäen luotettavasti ja ympäristölupaviranomaisen hyväksymällä tavalla osoittaa, että toiminta täyttää häiriöille alttiissa kohteessa 7 &sect;:n vaatimukset melutason arvoista, voidaan ympäristöluvassa sallia murskaus myös lauantaisin kello 7.00―18.00 välisenä aikana. Ympäristöluvassa voidaan lisäksi erityisistä syistä sallia kuormaus ja kuljetus lauantaisin kello 7.00―18.00 välisenä aikana.</p><p>Ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ympäristöluvassa voidaan erityisestä syystä antaa toiminta-ajoista 1 ja 2 momentissa säädettyä ankarampia määräyksiä.</p><p>***</p><p>Tässä on mielestäni eduskunnalla hieman korjaamisen varaa, eli kymmeneen saakka voisi meluta tarvittavilla tavoilla arki-iltoina, ja iltapäivästä iltaan myös sunnuntaisin ja arkipyhinä. Silti, jopa nykylain puitteissa iltaisin voisi työmailla aivan hyvin tehdä muuta kuin räjäyttelyä ja rikotuksia.</p><p>PPS.</p><p>Työn tuottavuuden kasvu rakennusalalla on ollut surkeaa sekä julkisella että yksityisellä sektorilla Suomessa:</p><p><a href="https://www.rakennuslehti.fi/2017/09/rakennusalalla-tyon-tuottavuus-ei-ole-kasvanut-40-vuodessa-onko-allianssista-tai-leanista-apua/" title="https://www.rakennuslehti.fi/2017/09/rakennusalalla-tyon-tuottavuus-ei-ole-kasvanut-40-vuodessa-onko-allianssista-tai-leanista-apua/">https://www.rakennuslehti.fi/2017/09/rakennusalalla-tyon-tuottavuus-ei-o...</a></p><p>Vikaa löytyy varmasti sekä tilaajista että toteuttajista.</p><p>PPPS.</p><p>Olen tietoinen siitä, että mitä enemmän käsipareja työmailla on, sen huonompi on työn tuottavuus (varsinkin jos ylimääräiset käsiparit eivät tee mitään). Tämä kirjoitus on myös kriittinen sitä kohtaan miten työn tuottavuutta rakennusalalla mitataan.</p> Itse olen päässyt nauttimaan Mannerheimintien, Tukholmankadun ja Nordenskjöldinkadun tietöistä tämä kesän, mutta olin missannut pari viikkoa sitten tämän tietöitä sivuavan artikkelin: Mechelininkadun ruuhkasumppu repii Helsingissä liikkuvien hermoja: Jonot Espoosta Mannerheimintielle – Miten tämä voi kestää näin kauan? (HS 31.8.2018). 

Koska yhdelläkään Helsingin työmaista ei vaikuta olevan täysmiehitystä, niin Hesarin artikkelin toteamus ”Ammatinvalintakysymys. Palautteesta huolimatta täällä painetaan töitä joka päivä, jotta päästään marraskuun lopulla maaliin”, sanoo Nurmi." särähtää korvaan.

Vertailun vuoksi, Tokion Shibuyan asemalla painettiin töitä yhtenä yönä kolme tuntia 1200 tekijän voimin, jotta junarata saatiin korvattua metrolla ilman keskeytyksiä aseman toiminnassa: www.youtube.com/watch?v=_BYW4YYqG5A 

On tietysti olemassa maksimi montako ihmistä kykenee samanaikaisesti työmaalla työskentelemään, mutta on päivänselvää että lähelläkään tätä maksimia ei päästä yhdelläkään Helsingin tietyömaista. Työkoneet voisivat myös olla pullonkaula, mutta niitäkin näyttää olevan käyttämättöminä tasaisin väliajoin.

Juurisyy on mielestäni selvä - Helsinki repii auki liian monta katua auki samankaisesti, jolloin tekijöitä ei riitä jokaiselle työmaalle sen vertaa kuin työmaalle kerralla mahtuisi. Asian havainnoillistamiseksi voi tämän esittää niin, että koska Mechelininkadun remontti on niin haastava, niin myös Tukholmankatu, Mannerheimintie ja Nordensköldinkatu ovat auki koko kesän.

Toinen ongelma on kaupungin liikelaitos Stara. Ei ole mitään hyvää syytä miksi kaupunki omistaa rakennusyrityksen. Vaikka työn tuottavuuden kasvun mittaaminen julkisella sektorilla on yleisesti haastavaa, mittaaminen ei ole haastavaa töiden osalta, joita tehdään yhtälailla yksityisellä sektorilla. Esitän hypoteesin, että Staran työn tuottavuuden kasvu on seurannut tarkemmin kuvaliitteen mustaa viivaa kuin vihreää, eli lapioon nojaillaan enemmän kuin yksityisellä sektorilla.

Jos näin on, ratkaisu on Staran yksityistäminen, sekä kaikkien urakoiden kilpailuttaminen. Lisäpuhtia tietöiden ripeydelle saisi myös sakottamalla tietöitä tienkäyttäjien sijaan (AA 19.07.2018), eli asettamalla haittavero tienkäyttäjille aiheutetulle haitalle.

 

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin varapuheenjohtaja ja varavaltuutettu, jonka mielestä elämä on liian lyhyt liikenneruuhkiin. Tämän lisäksi tietyöt lisäävät onnettomuusriskiä.

 

PS.

Kaupungin infrayksikön vetäjä väittää myös, että:

"”Ympäristölainsäädäntö määrittää, ettei kello 18 jälkeen voi tehdä kivi- tai louhintatöitä. Kaikki mitä tässä tehdään aiheuttaa melua”, Nurmi sanoo."

Valtioneuvoston asetuskivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (Finlex) kertoo seuraavaa:

***

8 §

Melua aiheuttavien työvaiheiden aikarajat

Jos toiminnan etäisyys melulle alttisiin kohteista on alle 500 metriä, ei murskaamista, poraamista, rikotusta tai räjäytyksiä eikä kuormauksia tai kuljetuksia saa tehdä viikonloppuisin eikä arkipyhinä, vaan:

1) murskaaminen on tehtävä arkipäivisin kello 7.00 ja 22.00 välisenä aikana;

2) poraaminen on tehtävä arkipäivisin kello 7.00 ja 21.00 välisenä aikana;

3) rikotus on tehtävä arkipäivisin kello 8.00 ja 18.00 välisenä aikana;

4) räjäytykset on tehtävä arkipäivisin kello 8.00 ja 18.00 välisenä aikana; ja

5) kuormaaminen ja kuljetus on tehtävä arkipäivisin kello 6.00 ja 22.00 välisenä aikana.

Jos maasto-olosuhteet ovat erityisen suojaavat ja toiminnanharjoittaja voi sijoittamalla murskaamo rakennukseen tai muita melua tehokkaasti vähentäviä teknisiä keinoja käyttäen luotettavasti ja ympäristölupaviranomaisen hyväksymällä tavalla osoittaa, että toiminta täyttää häiriöille alttiissa kohteessa 7 §:n vaatimukset melutason arvoista, voidaan ympäristöluvassa sallia murskaus myös lauantaisin kello 7.00―18.00 välisenä aikana. Ympäristöluvassa voidaan lisäksi erityisistä syistä sallia kuormaus ja kuljetus lauantaisin kello 7.00―18.00 välisenä aikana.

Ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ympäristöluvassa voidaan erityisestä syystä antaa toiminta-ajoista 1 ja 2 momentissa säädettyä ankarampia määräyksiä.

***

Tässä on mielestäni eduskunnalla hieman korjaamisen varaa, eli kymmeneen saakka voisi meluta tarvittavilla tavoilla arki-iltoina, ja iltapäivästä iltaan myös sunnuntaisin ja arkipyhinä. Silti, jopa nykylain puitteissa iltaisin voisi työmailla aivan hyvin tehdä muuta kuin räjäyttelyä ja rikotuksia.

PPS.

Työn tuottavuuden kasvu rakennusalalla on ollut surkeaa sekä julkisella että yksityisellä sektorilla Suomessa:

https://www.rakennuslehti.fi/2017/09/rakennusalalla-tyon-tuottavuus-ei-ole-kasvanut-40-vuodessa-onko-allianssista-tai-leanista-apua/

Vikaa löytyy varmasti sekä tilaajista että toteuttajista.

PPPS.

Olen tietoinen siitä, että mitä enemmän käsipareja työmailla on, sen huonompi on työn tuottavuus (varsinkin jos ylimääräiset käsiparit eivät tee mitään). Tämä kirjoitus on myös kriittinen sitä kohtaan miten työn tuottavuutta rakennusalalla mitataan.

]]>
11 http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260833-katutoihin-vauhtia-staran-yksityistamisella#comments Helsinki Tietyöt Yksityistäminen Tue, 11 Sep 2018 16:41:59 +0000 Amos Ahola http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260833-katutoihin-vauhtia-staran-yksityistamisella
Helsingin kuntapolitiikan viikko 37/2018 http://pia1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260712-helsingin-kuntapolitiikan-viikko-372018 <p>Kaupunginhallituksessa on kasapäin aloitteita ja lausunto HSL:n toiminta- ja taloussuunnitelmasta. Kaupunginhallituksen aamukoulussa ovat aiheina johtamisuudistuksen toimivuus ja valtakunnallisesti merkittävät väylähankkeet. Kaupunginvaltuustossa kyselytunti ja Märskyn asemakaava. Sote-lautakunnassa käsitellään Helsingin kaupungin välinehuoltotoiminnan siirtymistä HUSsille. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta pohtii Herttoniemen hyppyrimäen kohtaloa.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Maanantai 10.9.&nbsp; </strong></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/kaupunginhallitus/esityslistat/asiakirja?year=2018&amp;ls=11&amp;doc=Keha_2018-09-10_Khs_33_El">Kaupunginhallitus</a></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/jaostot/konsernijaosto/paatosasiakirjat/asiakirja?year=2018&amp;ls=11&amp;doc=Keha_2018-09-10_Koja_11_El">Kaupunginhallituksen konsernijaosto</a></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Tiistai 11.9.</strong></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/lautakunnat-ja-johtokunnat/kaupunkiymparisto-asiakirja?year=2018&amp;ls=11&amp;doc=Kymp_2018-09-11_Kylk_23_El">Kaupunkiympäristölautakunta</a></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/lautakunnat-ja-johtokunnat/kulttuuri-ja-vapaa-aika-asiakirja?year=2018&amp;ls=11&amp;doc=KUVA_2018-09-11_Kuvalk_14_El">Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta</a></p><p><a href="https://www.hel.fi/sote/fi/paatoksenteko/lautakunnan-paatosasiakirjat/asiakirja?year=2018&amp;ls=11&amp;doc=Sote_2018-09-11_Sotelk_15_El">Sosiaali- ja terveyslautakunta</a></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/lautakunnat-ja-johtokunnat/kasvatus-ja-koulutus-suomenkielinen-jaosto-asiakirja?year=2018&amp;ls=11&amp;doc=Kasko_2018-09-11_Skju_6_El">Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto</a></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Keskiviikko 12.9.</strong></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/kaupunginvaltuusto/esityslistat/asiakirja?year=2018&amp;ls=11&amp;doc=Keha_2018-09-12_Kvsto_15_El">Kaupunginvaltuusto</a></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Torstai 13.9.</strong></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/kaupunginhallitus/esityslistat/asiakirja?year=2018&amp;ls=11&amp;doc=Keha_2018-09-13_Khs_34_El">Kaupunginhallituksen aamukoulu</a></p><p><a href="https://www.hel.fi/hkl/fi/paatoksenteko/paatosasiakirjat/asiakirja?year=2018&amp;ls=11&amp;doc=Kymp_2018-09-13_HKLjku_15_El">Liikenneliikelaitoksen (HKL) johtokunta</a></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Perjantai 14.9.</strong></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/lautakunnat-ja-johtokunnat/kaupunkiymparisto-ymparisto-ja-lupajaosto-asiakirja?year=2018&amp;ls=11&amp;doc=Kymp_2018-09-14_Ylja_12_El">Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto</a></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kaupunginhallituksen </strong>käsiteltävänä on hengästyttävä 35 valtuustoaloitteen setti, joiden aiheet vaihtelevat valvotuista huumeidenkäyttötiloista erilaisten liikuntapaikkatoiveiden kautta maksuttomiin opiskelun välineisiin toisen asteen opiskelijoille, ja kaikkea siltä väliltä. Suuri osa aloitteista jäänee pöydälle seuraavaan kokoukseen.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Selvitys Etelä-Suomen aluehallintovirastolle hoitoon pääsystä suun terveydenhuollossa herättää varmasti keskustelua. Selvityksen mukaan vastaanottoaikoja on käytettävissä asiakkaille kolme kuukautta eteenpäin, eikä yksikään potilas odottanut hoitoon pääsyä yli kuutta kuukautta helmikuussa tai heinäkuussa 2018.</p><p>&nbsp;</p><p>Keskustelemme varmasti myös lausunnosta, jonka kaupunginhallitus antaa HSL:n alustavasta toiminta- ja taloussuunnitelmasta. Ilahduttavaa on, että taloussuunnitelmaan on otettu koululaisten retkien maksuttomuus. Se mahdollistaa aivan uudella tavalla koululaisten pääsyn museoihin ja muihin kohteisiin tasapuolisesti kaikista Helsingin kouluista.</p><p>&nbsp;</p><p>Kaupunginhallitus pitää torstaina myös <strong>aamukoulun</strong>. Saamme selvityksen johtamisuudistuksen (pormestarimalli, toimialauudistus) toimivuudesta ja onnistumisesta valtuutetuille ja virkamiehille tehdyn kyselyn pohjalta.</p><p>&nbsp;</p><p>Saamme myös katsauksen valtakunnallisesti merkittävistä väylähankkeista eli Tunnin junasta ja Suomiradasta (lentorata) sekä Helsingin ja Tallinnan välisestä tunneliyhteydestä. Samoin saamme tilannekatsauksen sote- ja maakuntauudistuksesta.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Konsernijaostossa </strong>kuullaan Korkeasaaren eläintarhan säätiön ja Helsinki Stadion Oy:n ajankohtaiskatsaukset.</p><p><strong>Kaupunkiympäristölautakunnan </strong>esityslista on harvinaisen lyhyt. Lautakunta antaa lausunnon Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta 2019-2022. Lausuntoehdotuksen mukaan Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen rahoitus on hälyttävällä tasolla ja vähenee vuosi vuodelta (todellakin pitää paikkansa!). Korjausvelkaa on vähennetty tilapäisellä erillisrahoituksella, jonka jatkosta ei ole tietoa. Lausunnon mukaan tilanne on kestämättömällä pohjalla. ELY-keskuksen suunnitelmassa on Helsingin osalta suunnitelmia erittäin niukasti &ndash; oletuksena näyttää olevan, että parantamishankkeita rahoitetaan yhä enemmän kaupunkien verorahoista. Lausunnossa vaaditaan, että suunnitelmaan otettaisiin Kehä I:n ja Myllypurontien, Kuninkaantammen, Koivusaaren ja Malmin (Ilmasillan) eritasoliittymät, Hämeenlinnanväylän lisäkaistat välillä Kannelmäki-Kaivoksela sekä maanteiden meluntorjuntahankkeita.</p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkiymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2018/Kymp_2018-09-11_Kylk_23_El/8F683694-F707-CB47-8DEE-655621300000/Liite.pdf">Pitäjänmäestä</a> varataan tonttia hotellin suunnittelua varten. Tunnettu Marriott-hotellibrändi on tulossa Suomeen, ja tämä olisi ensimmäinen ketjun hotelli Helsinkiin.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta </strong>päättää toimialan kohteiden asiakaskäyntien, esitysten ja tapahtumien osallistumismaksujen hinnoitteluperiaatteista vuodelle 2019. Suuri osa toiminnasta on edelleen maksutonta ja vahvasti subventoitua.</p><p>&nbsp;</p><p>Esityslistalla on lisäksi runsaasti lausuntoja valtuutettujen toivomusponsista ja aloitteista sekä esitys Herttoniemen hyppyrimäen vauhdinottotornin purkamisesta. Torni on erittäin huonokuntoinen.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Sosiaali- ja terveyslautakunnassa </strong>käsitellään Helsingin kaupungin välinehuoltotoiminnan siirtymistä HUSsille. Välinehuoltojen yhdistämisen suuremmaksi yksiköksi katsotaan vahvistavan molempia toimijoita (kaupunki ja HUS) parantamalla toiminnan tehokkuutta sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.</p><p>&nbsp;</p><p>Lautakunta saa myös selvitykset toimenpiteistä maahanmuuttoyksikön sosiaalityöntekijöiden määrän lisäämiseksi sekä lastensuojelun jälkihuollon työntekijämitoituksesta.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto </strong>hyväksyy Stadin ammatti- ja aikuisopiston jatkuvan haun hakuajat ja -menettelytavat. Ammatillisessa koulutuksessa on 1.1.2018 alkaen otettu käyttöön jatkuva haku, joka korvaa aiemmat erillis- ja lisähaut. Valtakunnallinen yhteishaku toisen asteen opintoihin on edelleen käytössä. Yhteishaussa koulutuksiin hakevat ensisijaisesti peruskoulun päättävät nuoret. Jatkuva haku tarkoittaa, että tutkintoihin tai tutkinnon osiin ja koulutukseen voi hakeutua joustavasti ympäri vuoden. Jatkuvan haun toteutus perustuu henkilökohtaistamiseen. Henkilökohtaistamisella tarkoitetaan henkilön tavoitteiden, urasuunnitelmien ja aikaisemmin hankitun osaamisen perusteella käytävää keskustelua ja suunnitelmaa osaamisen hankkimiseksi (miten, missä ja milloin osaaminen hankintaan). Hyvä uudistus!</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kaupunginvaltuustossa </strong>vietetään kyselytuntia, jolloin pormestari ja/tai apulaispormestarit vastaavat toimialaansa koskeviin valtuutettujen kysymyksiin. Kysymyksiä valitaan 2-3, ja ne voivat koskea melkeinpä mitä tahansa. Valmistautumisaikaa jää hyvin vähän, joten pitää yrittää suurin piirtein arvata, mistä valtuutetut saattaisivat olla kiinnostuneita.</p><p>&nbsp;</p><p>Käsiteltävänä on myös Mäkelänrinteen urheilukampuksen asemakaava ja asemakaavan muuttaminen. Tärkeä kaava, joka mahdollistaa lukion ja urheilutoimintojen laajentamisen sekä uuden asuntolarakennuksen rakentamisen. Suunnitelmissa lukion tontille on sijoitettu urheiluhalli ja tontin alapuolinen ratatunneli on otettu käyttöön juoksuratana. Koulun laajennusosa käsittää uuden ruokalan sekä toimisto- ja opetustiloja. Opiskelija-asuntoja saadaan lisää, mikä edesauttaa urheilukeskuksen toimivuutta ja monipuolisuutta.</p><p>&nbsp;</p><p>Erinomaista viikkoa!</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kaupunginhallituksessa on kasapäin aloitteita ja lausunto HSL:n toiminta- ja taloussuunnitelmasta. Kaupunginhallituksen aamukoulussa ovat aiheina johtamisuudistuksen toimivuus ja valtakunnallisesti merkittävät väylähankkeet. Kaupunginvaltuustossa kyselytunti ja Märskyn asemakaava. Sote-lautakunnassa käsitellään Helsingin kaupungin välinehuoltotoiminnan siirtymistä HUSsille. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta pohtii Herttoniemen hyppyrimäen kohtaloa.

 

Maanantai 10.9. 

Kaupunginhallitus

Kaupunginhallituksen konsernijaosto

 

Tiistai 11.9.

Kaupunkiympäristölautakunta

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta

Sosiaali- ja terveyslautakunta

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto

 

Keskiviikko 12.9.

Kaupunginvaltuusto

 

Torstai 13.9.

Kaupunginhallituksen aamukoulu

Liikenneliikelaitoksen (HKL) johtokunta

 

Perjantai 14.9.

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto

 

Kaupunginhallituksen käsiteltävänä on hengästyttävä 35 valtuustoaloitteen setti, joiden aiheet vaihtelevat valvotuista huumeidenkäyttötiloista erilaisten liikuntapaikkatoiveiden kautta maksuttomiin opiskelun välineisiin toisen asteen opiskelijoille, ja kaikkea siltä väliltä. Suuri osa aloitteista jäänee pöydälle seuraavaan kokoukseen. 

 

Selvitys Etelä-Suomen aluehallintovirastolle hoitoon pääsystä suun terveydenhuollossa herättää varmasti keskustelua. Selvityksen mukaan vastaanottoaikoja on käytettävissä asiakkaille kolme kuukautta eteenpäin, eikä yksikään potilas odottanut hoitoon pääsyä yli kuutta kuukautta helmikuussa tai heinäkuussa 2018.

 

Keskustelemme varmasti myös lausunnosta, jonka kaupunginhallitus antaa HSL:n alustavasta toiminta- ja taloussuunnitelmasta. Ilahduttavaa on, että taloussuunnitelmaan on otettu koululaisten retkien maksuttomuus. Se mahdollistaa aivan uudella tavalla koululaisten pääsyn museoihin ja muihin kohteisiin tasapuolisesti kaikista Helsingin kouluista.

 

Kaupunginhallitus pitää torstaina myös aamukoulun. Saamme selvityksen johtamisuudistuksen (pormestarimalli, toimialauudistus) toimivuudesta ja onnistumisesta valtuutetuille ja virkamiehille tehdyn kyselyn pohjalta.

 

Saamme myös katsauksen valtakunnallisesti merkittävistä väylähankkeista eli Tunnin junasta ja Suomiradasta (lentorata) sekä Helsingin ja Tallinnan välisestä tunneliyhteydestä. Samoin saamme tilannekatsauksen sote- ja maakuntauudistuksesta.

 

Konsernijaostossa kuullaan Korkeasaaren eläintarhan säätiön ja Helsinki Stadion Oy:n ajankohtaiskatsaukset.

Kaupunkiympäristölautakunnan esityslista on harvinaisen lyhyt. Lautakunta antaa lausunnon Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta 2019-2022. Lausuntoehdotuksen mukaan Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen rahoitus on hälyttävällä tasolla ja vähenee vuosi vuodelta (todellakin pitää paikkansa!). Korjausvelkaa on vähennetty tilapäisellä erillisrahoituksella, jonka jatkosta ei ole tietoa. Lausunnon mukaan tilanne on kestämättömällä pohjalla. ELY-keskuksen suunnitelmassa on Helsingin osalta suunnitelmia erittäin niukasti – oletuksena näyttää olevan, että parantamishankkeita rahoitetaan yhä enemmän kaupunkien verorahoista. Lausunnossa vaaditaan, että suunnitelmaan otettaisiin Kehä I:n ja Myllypurontien, Kuninkaantammen, Koivusaaren ja Malmin (Ilmasillan) eritasoliittymät, Hämeenlinnanväylän lisäkaistat välillä Kannelmäki-Kaivoksela sekä maanteiden meluntorjuntahankkeita.

 

Pitäjänmäestä varataan tonttia hotellin suunnittelua varten. Tunnettu Marriott-hotellibrändi on tulossa Suomeen, ja tämä olisi ensimmäinen ketjun hotelli Helsinkiin.

 

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta päättää toimialan kohteiden asiakaskäyntien, esitysten ja tapahtumien osallistumismaksujen hinnoitteluperiaatteista vuodelle 2019. Suuri osa toiminnasta on edelleen maksutonta ja vahvasti subventoitua.

 

Esityslistalla on lisäksi runsaasti lausuntoja valtuutettujen toivomusponsista ja aloitteista sekä esitys Herttoniemen hyppyrimäen vauhdinottotornin purkamisesta. Torni on erittäin huonokuntoinen.

 

Sosiaali- ja terveyslautakunnassa käsitellään Helsingin kaupungin välinehuoltotoiminnan siirtymistä HUSsille. Välinehuoltojen yhdistämisen suuremmaksi yksiköksi katsotaan vahvistavan molempia toimijoita (kaupunki ja HUS) parantamalla toiminnan tehokkuutta sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

 

Lautakunta saa myös selvitykset toimenpiteistä maahanmuuttoyksikön sosiaalityöntekijöiden määrän lisäämiseksi sekä lastensuojelun jälkihuollon työntekijämitoituksesta.

 

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto hyväksyy Stadin ammatti- ja aikuisopiston jatkuvan haun hakuajat ja -menettelytavat. Ammatillisessa koulutuksessa on 1.1.2018 alkaen otettu käyttöön jatkuva haku, joka korvaa aiemmat erillis- ja lisähaut. Valtakunnallinen yhteishaku toisen asteen opintoihin on edelleen käytössä. Yhteishaussa koulutuksiin hakevat ensisijaisesti peruskoulun päättävät nuoret. Jatkuva haku tarkoittaa, että tutkintoihin tai tutkinnon osiin ja koulutukseen voi hakeutua joustavasti ympäri vuoden. Jatkuvan haun toteutus perustuu henkilökohtaistamiseen. Henkilökohtaistamisella tarkoitetaan henkilön tavoitteiden, urasuunnitelmien ja aikaisemmin hankitun osaamisen perusteella käytävää keskustelua ja suunnitelmaa osaamisen hankkimiseksi (miten, missä ja milloin osaaminen hankintaan). Hyvä uudistus!

 

Kaupunginvaltuustossa vietetään kyselytuntia, jolloin pormestari ja/tai apulaispormestarit vastaavat toimialaansa koskeviin valtuutettujen kysymyksiin. Kysymyksiä valitaan 2-3, ja ne voivat koskea melkeinpä mitä tahansa. Valmistautumisaikaa jää hyvin vähän, joten pitää yrittää suurin piirtein arvata, mistä valtuutetut saattaisivat olla kiinnostuneita.

 

Käsiteltävänä on myös Mäkelänrinteen urheilukampuksen asemakaava ja asemakaavan muuttaminen. Tärkeä kaava, joka mahdollistaa lukion ja urheilutoimintojen laajentamisen sekä uuden asuntolarakennuksen rakentamisen. Suunnitelmissa lukion tontille on sijoitettu urheiluhalli ja tontin alapuolinen ratatunneli on otettu käyttöön juoksuratana. Koulun laajennusosa käsittää uuden ruokalan sekä toimisto- ja opetustiloja. Opiskelija-asuntoja saadaan lisää, mikä edesauttaa urheilukeskuksen toimivuutta ja monipuolisuutta.

 

Erinomaista viikkoa!

 

]]>
0 http://pia1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260712-helsingin-kuntapolitiikan-viikko-372018#comments Helsingin kaupunginvaltuusto Helsinki kaupunginhallitus Kaupunkipolitiikka Kunnalispolitiikka Sun, 09 Sep 2018 17:08:18 +0000 Pia Pakarinen http://pia1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260712-helsingin-kuntapolitiikan-viikko-372018
Ketkä sinne kasvukeskuksiin muuttavat? http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260668-ketka-sinne-kasvukeskuksiin-muuttavat <p><strong>Viime aikoina on usein toistettu, että muutto kasvukeskuksiin on kovaa, koska keskukset kasvavat luonnonlain mukaan. Tässä lyhyt tilastollinen tarkastelu Helsingistä, miten asia oikeasti on.</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Monet kerrat Suomen kaupunkien kasvua on rinnastettu globaaliin kaupungistumiseen mutta ilmiöillä on selkeät eronsa. Köyhissä ja kehittyvissä maissa muutetaan suurten kaupunkien slummeihin, eikä kaupunkiväestön osuus ole lähelläkään Suomen länsimaista yli 80 % tasoa.</p><p>&nbsp;</p><p>Tilastokeskuksen mukaan Helsingin seutukunta kärsi 2003-2010 maassamuutossa muuttotappiota kaikissa ikäluokissa paitsi parikymppisissä. Näissäkin ikäluokissa alle 25-vuotiaiden parhaat kaksinkertaisen muuttovoiton vuodet olivat 90-luvulla. 25-29-vuotiaiden muuttovoitto sen sijaan on noussut 90-luvun tasolle. Viime vuosina, 2013 alkaen, voittoa on tullut myös lapsista ja kolmekymppisistä, tosin määrässä on noustu vasta toiselle tuhannelle vuosittain.</p><p>&nbsp;</p><p>Toisin sanoen, menetetyn vuosikymmenen aikana Helsingin seutukuntaan ei muutettu mitenkään kiihtyvään tahtiin vaan hissukseen, 90-luvun lama-ajan tapaan. Muutto virkistyi vasta 2015. Nousukausi oli silloin oraalla, joten se selittänee muutosta.</p><p>&nbsp;</p><p>Mistä sinne muutetaan? Yli puolet tulijoista on muista suurista kaupungeista ja seutukunnan naapurista. Etenkin Lahdesta muutetaan. Vastaavasti Helsingistä muutetaan suurin määrin näihin samoihin kaupunkeihin. Muista pienemmistä seutukunnista on muutettu vuosittain 1990 alkaen hämmentävän tasaisesti, noin 14.500. Toiseen suuntaan muuttoa on ollut niin ikään tasaisesti, 13.000. Kahta viimeistä vuotta lukuunottamatta muuttovoitto niistä seutukunnista on siis ollut tavallisesti 1.500.</p><p>&nbsp;</p><p>Tiiviin Helsingin seutukunnan tarkastelun perusteella mitään maan sisäistä hullun myllyä ei ole maassamuuton suhteen ollut. Nyt nousukaudella on Helsinkiin menijöitä alkanut selkeästi olla mutta hekin pitkälti muista suurista kaupungeista ja lähinnä parikymppisiä, osa opiskelujen perässä. Suhdanteiden taittuessa trendi taas muuttunee ja muuttovoitto (7000 hlöä; 0,5 % väestöstä) pienenee maltilliseksi (2000 hlöä).</p><p>&nbsp;</p><p>Ei pidä unohtaa maahanmuuttoa, joka on ollut Uudellemaalle tällä vuosikymmenellä yleensä noin 8000 henkeä voitollinen. Helsingin seutukunta on siis saanut joinain vuosina jopa neljä kertaa enemmän nettona uusia asukkaita ulkomailta (erityisesti Virosta) kuin muualta Suomesta. Se selittää seudun kasvupaineet.</p><p>&nbsp;</p><p>-</p><p><em>Korjaus: viidennessä kappaleessa pienempien seutukuntien ja Helsingin lähtö- ja tulomuuttolukuja tarkistettu vertailukelpoisiksi.</em></p><p>&nbsp;</p><p>Lähteet:</p><p><a href="http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__muutl/statfin_muutl_pxt_003.px/?rxid=ac0702b0-e947-4f66-b476-17bf6c04efae">http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__muutl/statfin_muutl_pxt_003.px/?rxid=ac0702b0-e947-4f66-b476-17bf6c04efae</a></p><p><a href="http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__muutl/statfin_muutl_pxt_002_fi.px/?rxid=a0126aae-3efa-4a49-bdf8-95548ac16c52">http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__muutl/statfin_muutl_pxt_002_fi.px/?rxid=a0126aae-3efa-4a49-bdf8-95548ac16c52</a></p><p><a href="http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__muutl/statfin_muutl_pxt_012.px/table/tableViewLayout2/?rxid=ac0702b0-e947-4f66-b476-17bf6c04efae">http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__muutl/statfin_muutl_pxt_012.px/table/tableViewLayout2/?rxid=ac0702b0-e947-4f66-b476-17bf6c04efae</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Viime aikoina on usein toistettu, että muutto kasvukeskuksiin on kovaa, koska keskukset kasvavat luonnonlain mukaan. Tässä lyhyt tilastollinen tarkastelu Helsingistä, miten asia oikeasti on.

 

Monet kerrat Suomen kaupunkien kasvua on rinnastettu globaaliin kaupungistumiseen mutta ilmiöillä on selkeät eronsa. Köyhissä ja kehittyvissä maissa muutetaan suurten kaupunkien slummeihin, eikä kaupunkiväestön osuus ole lähelläkään Suomen länsimaista yli 80 % tasoa.

 

Tilastokeskuksen mukaan Helsingin seutukunta kärsi 2003-2010 maassamuutossa muuttotappiota kaikissa ikäluokissa paitsi parikymppisissä. Näissäkin ikäluokissa alle 25-vuotiaiden parhaat kaksinkertaisen muuttovoiton vuodet olivat 90-luvulla. 25-29-vuotiaiden muuttovoitto sen sijaan on noussut 90-luvun tasolle. Viime vuosina, 2013 alkaen, voittoa on tullut myös lapsista ja kolmekymppisistä, tosin määrässä on noustu vasta toiselle tuhannelle vuosittain.

 

Toisin sanoen, menetetyn vuosikymmenen aikana Helsingin seutukuntaan ei muutettu mitenkään kiihtyvään tahtiin vaan hissukseen, 90-luvun lama-ajan tapaan. Muutto virkistyi vasta 2015. Nousukausi oli silloin oraalla, joten se selittänee muutosta.

 

Mistä sinne muutetaan? Yli puolet tulijoista on muista suurista kaupungeista ja seutukunnan naapurista. Etenkin Lahdesta muutetaan. Vastaavasti Helsingistä muutetaan suurin määrin näihin samoihin kaupunkeihin. Muista pienemmistä seutukunnista on muutettu vuosittain 1990 alkaen hämmentävän tasaisesti, noin 14.500. Toiseen suuntaan muuttoa on ollut niin ikään tasaisesti, 13.000. Kahta viimeistä vuotta lukuunottamatta muuttovoitto niistä seutukunnista on siis ollut tavallisesti 1.500.

 

Tiiviin Helsingin seutukunnan tarkastelun perusteella mitään maan sisäistä hullun myllyä ei ole maassamuuton suhteen ollut. Nyt nousukaudella on Helsinkiin menijöitä alkanut selkeästi olla mutta hekin pitkälti muista suurista kaupungeista ja lähinnä parikymppisiä, osa opiskelujen perässä. Suhdanteiden taittuessa trendi taas muuttunee ja muuttovoitto (7000 hlöä; 0,5 % väestöstä) pienenee maltilliseksi (2000 hlöä).

 

Ei pidä unohtaa maahanmuuttoa, joka on ollut Uudellemaalle tällä vuosikymmenellä yleensä noin 8000 henkeä voitollinen. Helsingin seutukunta on siis saanut joinain vuosina jopa neljä kertaa enemmän nettona uusia asukkaita ulkomailta (erityisesti Virosta) kuin muualta Suomesta. Se selittää seudun kasvupaineet.

 

-

Korjaus: viidennessä kappaleessa pienempien seutukuntien ja Helsingin lähtö- ja tulomuuttolukuja tarkistettu vertailukelpoisiksi.

 

Lähteet:

http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__muutl/statfin_muutl_pxt_003.px/?rxid=ac0702b0-e947-4f66-b476-17bf6c04efae

http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__muutl/statfin_muutl_pxt_002_fi.px/?rxid=a0126aae-3efa-4a49-bdf8-95548ac16c52

http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__muutl/statfin_muutl_pxt_012.px/table/tableViewLayout2/?rxid=ac0702b0-e947-4f66-b476-17bf6c04efae

]]>
1 http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260668-ketka-sinne-kasvukeskuksiin-muuttavat#comments Helsinki Kasvukeskukset Kaupungistuminen Maahanmuutto Maassamuutto Sun, 09 Sep 2018 05:05:00 +0000 Mikko Kangasoja http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260668-ketka-sinne-kasvukeskuksiin-muuttavat