Apteekki http://ollikarkkainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/150889/all Sat, 05 May 2018 16:54:09 +0300 fi Kokoomus liittyy Alkon monopolia vastustaviin puolueisiin http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254889-kokoomus-liittyy-alkon-monopolia-vastustaviin-puolueisiin <p><a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005668811.html">Kokoomuksen puoluehallitus esittää Alkon monopolin purkamista</a>&nbsp;(HS&nbsp;5.5.2018) ja hyvä niin: &quot;Alkon monopoli on kuin tunkkainen tuoksahdus 70-luvulta, jolle ei enää nykypäivänä löydy asiallisia perusteita.&quot;</p><p>Päätöksen taustalla saattaa kummitella <a href="https://www.verkkouutiset.fi/ilkka-suominen-eu-saattaa-kyseenalaistaa-alkon-monopolin/">EU, joka saattaa viedä Alkon monopolin joka tapauksessa saunan taakse</a>&nbsp;(Verkkouutiset 20.1.2018, <strong>lähdekritiikkivaroitus</strong>), jolloin kokoomuksen kannattaa ottaa asiasta mahdolliset irtopisteet kotiin jo seuraavissa vaaleissa.&nbsp;</p><p>Oli miten oli, kehitys on mielestäni oikeansuuntaista, mutta samaan junaan mahtuisi toki enemmänkin: asiallisia perusteita ei Suomessa löydy myöskään apteekkimonopolille eikä rahapelimonopolille, ja kannustaisin kaikkia puolueita ottamaan kantaa myös niiden asemaan Suomessa.</p><p>Toki poliittisesti on helpompaa tappaa yksi haitallinen monopoli kerrallaan, mutta silti mielelläni näkisin kaikkien kolmen kaatuvan seuraavan hallituskauden aikana.</p><p>Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja ja varavaltuutettu, joka uskoo että vain kilpailun kautta voidaan saavuttaa sekä laatu, saatavuus että edullisuus.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kokoomuksen puoluehallitus esittää Alkon monopolin purkamista (HS 5.5.2018) ja hyvä niin: "Alkon monopoli on kuin tunkkainen tuoksahdus 70-luvulta, jolle ei enää nykypäivänä löydy asiallisia perusteita."

Päätöksen taustalla saattaa kummitella EU, joka saattaa viedä Alkon monopolin joka tapauksessa saunan taakse (Verkkouutiset 20.1.2018, lähdekritiikkivaroitus), jolloin kokoomuksen kannattaa ottaa asiasta mahdolliset irtopisteet kotiin jo seuraavissa vaaleissa. 

Oli miten oli, kehitys on mielestäni oikeansuuntaista, mutta samaan junaan mahtuisi toki enemmänkin: asiallisia perusteita ei Suomessa löydy myöskään apteekkimonopolille eikä rahapelimonopolille, ja kannustaisin kaikkia puolueita ottamaan kantaa myös niiden asemaan Suomessa.

Toki poliittisesti on helpompaa tappaa yksi haitallinen monopoli kerrallaan, mutta silti mielelläni näkisin kaikkien kolmen kaatuvan seuraavan hallituskauden aikana.

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja ja varavaltuutettu, joka uskoo että vain kilpailun kautta voidaan saavuttaa sekä laatu, saatavuus että edullisuus.

]]>
9 http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254889-kokoomus-liittyy-alkon-monopolia-vastustaviin-puolueisiin#comments Alko Apteekki Monopolit Rahapelit Sat, 05 May 2018 13:54:09 +0000 Amos Ahola http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254889-kokoomus-liittyy-alkon-monopolia-vastustaviin-puolueisiin
Apteekkien kilpailun salliminen laskisi hintoja http://mikkokiesilainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250053-apteekkien-kilpailun-salliminen-laskisi-hintoja <p>&nbsp;</p> <p>Apteekkariliiton viestintäjohtaja Erkki Kostiainen kirjoitti Helsgin Sanomissa (HS Mielipide 25.1.), että lääkkeiden hintavertailut ovat haastavia eivätkä ne kerro apteekkijärjestelmän tehokkuudesta.</p> <p>Apteekkariliiton oman esimerkkilaskelman mukaan 50 euroa maksavasta reseptilääkkeestä jää apteekille verojen jälkeen 11,1 euroa. Ruotsissa apteekille vastaavasta lääkkeestä jää 5,5 euroa. Kyse ei ole siitä, että lääkkeiden hintavertailuja olisi vaikea tehdä vaan siitä, että Apteekkariliiton on vaikea hyväksyä niiden tuloksia.</p> <p>Kilpailu on kuluttajan etu. Koska valtio maksaa suurimman osan lääkemenoista, apteekkien kohdalla se on myös veronmaksajien etu.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Mikko Kiesiläinen<br />toiminnanjohtaja,&nbsp;Libera</p> <p>Kirjoitus on alunperin julkaistu Helsingin Sanomissa (28.1.2018)</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Apteekkariliiton viestintäjohtaja Erkki Kostiainen kirjoitti Helsgin Sanomissa (HS Mielipide 25.1.), että lääkkeiden hintavertailut ovat haastavia eivätkä ne kerro apteekkijärjestelmän tehokkuudesta.

Apteekkariliiton oman esimerkkilaskelman mukaan 50 euroa maksavasta reseptilääkkeestä jää apteekille verojen jälkeen 11,1 euroa. Ruotsissa apteekille vastaavasta lääkkeestä jää 5,5 euroa. Kyse ei ole siitä, että lääkkeiden hintavertailuja olisi vaikea tehdä vaan siitä, että Apteekkariliiton on vaikea hyväksyä niiden tuloksia.

Kilpailu on kuluttajan etu. Koska valtio maksaa suurimman osan lääkemenoista, apteekkien kohdalla se on myös veronmaksajien etu.

 

Mikko Kiesiläinen
toiminnanjohtaja, Libera

Kirjoitus on alunperin julkaistu Helsingin Sanomissa (28.1.2018)

]]>
4 http://mikkokiesilainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250053-apteekkien-kilpailun-salliminen-laskisi-hintoja#comments Apteekki kilpailu Mon, 29 Jan 2018 17:10:00 +0000 Mikko Kiesiläinen http://mikkokiesilainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250053-apteekkien-kilpailun-salliminen-laskisi-hintoja
Apteekkimaksun korottamisesta http://jorikostiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248914-apteekkimaksun-korottamisesta <p>Olen miettinyt sellaista kuriositeettia, kuin apteekkimaksun (omavastuu) korottamista Suomessa. Miksi tähän oikeastaan päädyttiin? Päätöshän oli sellainen, että se sattui kaikista eniten juuri pienituloisiin.</p><p>En kristittynä usko karmaan, eikä Raamatun sananlaskuissakaan ole sellaista kohtaa, että &ldquo;minkä taakseen jättää sen edestään löytää&rdquo;. Jäljittäisin apteekkimaksun korotuksen syitä kuitenkin edellisiin hallituksiin. Totuushan on se, että näimme Suomessa kaiken värisiä hallituksia 1990- ja 2000-luvuilla, ja ne kaikki ottivat enemmän tai vähemmän velkaa suomalaisten piikkiin.</p><p>Sitten tuli Sipilän hallitus, joka pyrkii hallitsemaan Suomen velkaantumista ja raapimaan säästöjä kasaan. Katson näin, että nyt äänestäjät maksavat niistä päätöksistään, joita he tekivät aiemmin. Toisin sanoen, että he äänestivät puolueita ja ehdokkaita, jotka velkaannuttivat Suomea.</p><p>Oliko näin, että näihin nykyisiin säästöihin osallistuvat nyt sitten kaikki suomalaiset enemmän tai vähemmän tuloluokkaan katsomatta? Mielestäni näiden asioiden välillä on yhteys, haluttiinpa sitä nähdä tai ei.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olen miettinyt sellaista kuriositeettia, kuin apteekkimaksun (omavastuu) korottamista Suomessa. Miksi tähän oikeastaan päädyttiin? Päätöshän oli sellainen, että se sattui kaikista eniten juuri pienituloisiin.

En kristittynä usko karmaan, eikä Raamatun sananlaskuissakaan ole sellaista kohtaa, että “minkä taakseen jättää sen edestään löytää”. Jäljittäisin apteekkimaksun korotuksen syitä kuitenkin edellisiin hallituksiin. Totuushan on se, että näimme Suomessa kaiken värisiä hallituksia 1990- ja 2000-luvuilla, ja ne kaikki ottivat enemmän tai vähemmän velkaa suomalaisten piikkiin.

Sitten tuli Sipilän hallitus, joka pyrkii hallitsemaan Suomen velkaantumista ja raapimaan säästöjä kasaan. Katson näin, että nyt äänestäjät maksavat niistä päätöksistään, joita he tekivät aiemmin. Toisin sanoen, että he äänestivät puolueita ja ehdokkaita, jotka velkaannuttivat Suomea.

Oliko näin, että näihin nykyisiin säästöihin osallistuvat nyt sitten kaikki suomalaiset enemmän tai vähemmän tuloluokkaan katsomatta? Mielestäni näiden asioiden välillä on yhteys, haluttiinpa sitä nähdä tai ei.

]]>
2 http://jorikostiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248914-apteekkimaksun-korottamisesta#comments Apteekki Apteekkilääkkeiden omavastuu Säästötalkoot Sipilän hallitus Wed, 10 Jan 2018 08:17:00 +0000 Jori Kostiainen http://jorikostiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248914-apteekkimaksun-korottamisesta
Apteekkimiljoonien sietämätön keveys http://petteripietikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236320-apteekkimiljoonien-sietamaton-keveys <p>Hallituksen puoliväliriihen päätökset &quot;kehittää&quot; (hyvää on enää vaikeaa kehittää) suomalaista apteekkijärjestelmää varsin maltillisesti, on saanut jotkut tahot kommentoimaan varsin myrkyllisesti pitäen tätä kehitystä epäonnistuneena. Apteekkeja kun pitäisi saada lähes joka kadunkulmaan &quot;hetimulletännekaikkinyt&quot;-periaatteella.</p><p>Silmiinpistävää on, ettei kyseisessä keskustelussa kovinkaan usein ole ollut esillä potilasjärjestöt tai monisairaat apteekin &quot;suurkuluttajat&quot;. Varsin hyvinvoivilta näyttävät kansanedustajat ja toimittajat ovat yllättäen kiinnostuneet niistä miljoonista, joita kuluttajat kuulemma lapioivat kukkaroistaan lääkekustannusten kattamiseksi.</p><p>Ovatko he todella kiinnostuneet näistä ihmisistä - vai heidän rahoistaan? Ja jos heitä kiinnostaa vain raha, olisiko silloin luonnollista, että bisneksen laajentaminen on heidän puheenvuorojensa fokus - ei se, miten kansanterveyttä voitaisiin edistää - ja sitä kautta myös tarvetta vähentää lääkkeiden käyttöä?</p><p>Samaa keskustelua tosin käydään alkoholinkin suhteen: alkoholibisnes pitäisi laajentaa maitokauppoihin - on sivuseikka, miten se vaikuttaisi kansanterveyteemme.</p><p><strong>Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea</strong> päätyi jo varsin selväsanaiseen lopputulemaan apteekkisääntelyn purkamisen vaikutuksista lääkkeiden hintoihin:<br /><br /><strong><a href="http://www.fimea.fi/-/fimea-selvitti-apteekkijarjestelman-saantelyn-purkamisen-toimenpiteita-ja-vaikutuksia-euroopassa">&quot;Apteekkijärjestelmän sääntelyn purkamisen vaikutusta lääkkeiden hintoja alentavasti ei voida osoittaa julkaistun tutkimustiedon perusteella.&quot;</a></strong></p><p>Suomalaisia apteekkeja johtavat ja pyörittävät lääkealan asiantuntijat eli farmasistit, joiden fokus apteekkitoiminnassa on turvallinen, tehokas, taloudellinen ja tarkoituksenmukainen lääkehuolto.</p><p>Apteekin asiakas voi helposti valita apteekin hyllyltä lääkkeen ja mennä kassalle, mutta hänellä ei välttämättä ole enää kompetenssia tietää, miten kyseinen lääke vaikuttaa toisten hänen käyttämiensä lääkkeiden kanssa tai miten hänen elimistönsä geneettiset tekijät tulevat vaikuttamaan hänen valitsemansa lääkkeen tehokkuuteen.</p><p>Suomalainen apteekki on menestystarina, joka lukuisten potilaskohtaamisten kautta kykenee hieman helpottamaan niitä ongelmia, joista sote-puoli tällä hetkellä kärsii. Mutta potilas-lääkäri-suhdetta ei apteekissa pystytä korvaamaan - soisin siis kansanedustajien ja muiden vaikuttajien keskittyvän sote-uudistuksen saamiseen kunnialla maaliin. Suomalaisten suuresta luottamuksesta apteekkeja kohtaan saa lukea aina silloin tällöin <a href="http://www.is.fi/tyoelama/art-2000000776813.html?nomobile=4">tehdyistä tutkimuksista.</a>&nbsp;Apteekkien menestystarinaa voisi - peruskoulujen ohella - vallan hyvin viedä maailmalle: &quot;turvallinen, tehokas, taloudellinen ja tarkoituksenmukainen...&quot;.</p><p>Suutarit siis pysyköön lestissään.</p><p>LIITTEET:<br /><br /><a href="http://www.is.fi/kotimaa/art-2000005186746.html" title="http://www.is.fi/kotimaa/art-2000005186746.html">http://www.is.fi/kotimaa/art-2000005186746.html</a></p><p><a href="http://www.is.fi/kotimaa/art-2000005185266.html" title="http://www.is.fi/kotimaa/art-2000005185266.html">http://www.is.fi/kotimaa/art-2000005185266.html</a></p><p><a href="http://www.is.fi/kotimaa/art-2000005183865.html" title="http://www.is.fi/kotimaa/art-2000005183865.html">http://www.is.fi/kotimaa/art-2000005183865.html</a></p><p><a href="http://www.is.fi/paakirjoitus/art-2000005184576.html" title="http://www.is.fi/paakirjoitus/art-2000005184576.html">http://www.is.fi/paakirjoitus/art-2000005184576.html</a></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hallituksen puoliväliriihen päätökset "kehittää" (hyvää on enää vaikeaa kehittää) suomalaista apteekkijärjestelmää varsin maltillisesti, on saanut jotkut tahot kommentoimaan varsin myrkyllisesti pitäen tätä kehitystä epäonnistuneena. Apteekkeja kun pitäisi saada lähes joka kadunkulmaan "hetimulletännekaikkinyt"-periaatteella.

Silmiinpistävää on, ettei kyseisessä keskustelussa kovinkaan usein ole ollut esillä potilasjärjestöt tai monisairaat apteekin "suurkuluttajat". Varsin hyvinvoivilta näyttävät kansanedustajat ja toimittajat ovat yllättäen kiinnostuneet niistä miljoonista, joita kuluttajat kuulemma lapioivat kukkaroistaan lääkekustannusten kattamiseksi.

Ovatko he todella kiinnostuneet näistä ihmisistä - vai heidän rahoistaan? Ja jos heitä kiinnostaa vain raha, olisiko silloin luonnollista, että bisneksen laajentaminen on heidän puheenvuorojensa fokus - ei se, miten kansanterveyttä voitaisiin edistää - ja sitä kautta myös tarvetta vähentää lääkkeiden käyttöä?

Samaa keskustelua tosin käydään alkoholinkin suhteen: alkoholibisnes pitäisi laajentaa maitokauppoihin - on sivuseikka, miten se vaikuttaisi kansanterveyteemme.

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea päätyi jo varsin selväsanaiseen lopputulemaan apteekkisääntelyn purkamisen vaikutuksista lääkkeiden hintoihin:

"Apteekkijärjestelmän sääntelyn purkamisen vaikutusta lääkkeiden hintoja alentavasti ei voida osoittaa julkaistun tutkimustiedon perusteella."

Suomalaisia apteekkeja johtavat ja pyörittävät lääkealan asiantuntijat eli farmasistit, joiden fokus apteekkitoiminnassa on turvallinen, tehokas, taloudellinen ja tarkoituksenmukainen lääkehuolto.

Apteekin asiakas voi helposti valita apteekin hyllyltä lääkkeen ja mennä kassalle, mutta hänellä ei välttämättä ole enää kompetenssia tietää, miten kyseinen lääke vaikuttaa toisten hänen käyttämiensä lääkkeiden kanssa tai miten hänen elimistönsä geneettiset tekijät tulevat vaikuttamaan hänen valitsemansa lääkkeen tehokkuuteen.

Suomalainen apteekki on menestystarina, joka lukuisten potilaskohtaamisten kautta kykenee hieman helpottamaan niitä ongelmia, joista sote-puoli tällä hetkellä kärsii. Mutta potilas-lääkäri-suhdetta ei apteekissa pystytä korvaamaan - soisin siis kansanedustajien ja muiden vaikuttajien keskittyvän sote-uudistuksen saamiseen kunnialla maaliin. Suomalaisten suuresta luottamuksesta apteekkeja kohtaan saa lukea aina silloin tällöin tehdyistä tutkimuksista. Apteekkien menestystarinaa voisi - peruskoulujen ohella - vallan hyvin viedä maailmalle: "turvallinen, tehokas, taloudellinen ja tarkoituksenmukainen...".

Suutarit siis pysyköön lestissään.

LIITTEET:

http://www.is.fi/kotimaa/art-2000005186746.html

http://www.is.fi/kotimaa/art-2000005185266.html

http://www.is.fi/kotimaa/art-2000005183865.html

http://www.is.fi/paakirjoitus/art-2000005184576.html

 

 

 

 

 

 

 

 

]]>
14 http://petteripietikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236320-apteekkimiljoonien-sietamaton-keveys#comments Kotimaa Apteekki Bisnes Motiivi Sote Terveydenhuolto Sat, 29 Apr 2017 09:02:45 +0000 Petteri Pietikäinen http://petteripietikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236320-apteekkimiljoonien-sietamaton-keveys
Lääkkeitä tonnilla, lähihoitajan palkalla. http://hannajokinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233390-laakkeita-tonnilla-lahihoitajan-palkalla <p>Hallitusohjelmassa päätettiin, että Kelan lääkekorvausmenoja leikataan 150 miljoonalla eurolla vuodesta 2017 lukien. Yhdeksi uudeksi säästökeinoksi on otettu lääkejätteen vähentäminen. Muutokset tulivat voimaan vuoden 2017 alussa.</p><p>Korvattavien lääkevalmisteiden toimitusvälien seurantaan kiinnitetään aiempaa tarkempaa huomiota. Muutosten tavoitteena on vähentää kotiin kertyvien lääkkeiden ja lääkehävikin määrää.</p><p>Iso muutos koskee erityisen kalliita lääkehoitoja, joissa yksi lääkepakkaus maksaa yli 1 000 euroa. Näitä valmisteita saa vuoden 2017 alusta alkaen kerralla korvattuna vain kuukauden tarvetta vastaavan määrän.</p><p>Toki kuulostaa hienolta että lääkehävikkiä pienennetään ja samalla säästetään valtion rahaa. Mutta menikö vähän överiksi esimerkiksi näiden hiton kalliiden lääkkeiden kanssa joilla hoidetaan ihmiselle merkittävästi haittaa tuottavia, jopa vaarallisia sairauksia. Puhumme esimerkiksi kroonisista suolistosairauksista ja reumoista joiden tulee olla melkoisen vakavia ja muille hoidoille reagoimattomia jotta kalliita lääkkeitä edes harkitaan otettavaksi käyttöön. Ihminen ei siis todellakaan siinä vaiheessa enää vähemmällä pärjää. Tai ole vähän vaan kipeähkö.</p><p>Miten lääkemuutos näyttäytyy ihan tavalliselle ihmiselle? Tässä käytän esimerkkinä itseäni, 36vuotiasta selkärankareumaa ja hyvin vakavin oirein 2010 puhjennutta Crohnin tautia sairastavaa työssä käyvää ja tunnollisesti veronsa maksavaa naista.</p><p>Kävin eilen ostamassa noin 540eurolla lääkkeitä. Yksi niistä on tällainen &quot;kalliiksi laskettava&quot; yli 1200e/kk hintainen biologinen lääke nimeltä Humira. Itselleni kyseinen lääke on taannut edelliset 6 vuotta lähes täydellisen työkyvyn ja osallisuuden elämään. Ennen lääkettä pahimpina aamuina matka sängystä kylpyhuoneeseen (eli viereiseen huoneeseen) vei useita minuutteja. Pitelin kii seinistä, itkin ja kiroilin koska selkä ja molemmat lonkat olivat niin kipeät, etten tiennyt uskallanko astua kummallekaan jalalle. Samoin vuotta aiemmin puhjennut Crohnin tauti oli vienyt minut jo kahteen kertaan leikkauspöydälle ja hengenlähtö oli komplikaatioiden takia todella lähellä.</p><p><br />Lääkemaksukatto 605,13 eur ei siis tullut eilen täyteen.&nbsp;Aiempina vuosina kun tätä kallistakin lääkettä on saanut 3kk satsin on kertaostoksen oma osuus ollut noin 1200e (3kk lääkkeet), tällöin apteekki on laskuttanut multa sen vähän reilu 600e, maksukatto täyteen, he hakee kelalta loput suoraan, kiitos ja näkemiin.&nbsp;<br />Mutta nyt... kun maksukatto ei kertaostolla täyty, kiitos sen muutoksen ettei kalliita lääkkeitä saa enää 3kk satsia, multa täytyy ensi kuussa löytyä TAAS se noin 400euroa joka on sen kalliin lääkkeen omavastuu osuus.</p><p>Ja ei apteekki ei voi laskuttaa multa vain tätä lääkekatosta puuttuvaa noin 65euroa vaan mun on maksettava koko 400eur josta kela mulle palauttaa sitten yli 300eur.&nbsp;</p><p>Tilanne on täysin kamala. Olen ammatiltani Lähihoitaja, jonka peruspalkka on nipin napin yli 2000 euroa kuussa. Etenkin nyt kun teen töitä virastoajassa ei lisiä kerry yhtään. Käteen minulle jää noin 1600euroa kuukaudessa. On asuntolaina ja normaalit omakotitaloon &amp; elämiseen liittyvät kulut. Nyt Kela ja päättäjät olettavat, että minulta löytyy kahdessa kuukaudessa melkein 950 euroa ylimääräistä rahaa sairauksiini joita en itse ole aiheuttanut enkä halunnut elämääni?</p><p>Pystyykö Suomessa lähihoitaja, kaupan kassatyöntekijä, siivooja tai lastenhoitaja ostamaan itselleen etelänmatkan kaksi kertaa vuodessa? Vieläpä peräkkäisinä kuukausina? Tai vaikka designer käsilaukun? Pesukoneen tai kuivausrummun? Veikkaan että ei pysty. Näihin lääkkeisiin minulta kuitenkin pitää löytyä sama raha. Jo aiemmin kerran vuodessa maksettu noin 600 euroa (maksukaton täyttymiseen vaadittava summa) on ollut melkoisen ponnistuksen ja lainailun takana. Hyvinä vuosina olen saanut veronpalautuksista osan syrjään, silloinkin olen joka kuukausi tuntenut selkänahassani kireämmän verotuksen vaikutukset. Eli mitään ilmaista rahaa eivät veronpalautuksetkaan ole! Nyt summa kohdallani nousi yli 300 euroa tämän muutos-kikkailun takia. Sitten odotan kelalta paperisodan jälkeen tuota yli 300euroa takaisin. Maksavat kun ehtivät kaikilta ruuhkiltaan. Minulla vaan kun ei olisi varaa lainata Kelalle yhtään omistani, valitettavasti. Lisäksi tässä aiheutuu aivan turhaa rahan edes takaisin veivaamista ja paperityötä. No ehkä sillä joku jossain työllistyy?</p><p>Mietin kauhulla miten pienellä eläkkeellä elävä vanhus pärjää tässä kohdassa? Pitkäaikaistyötön? Sairaan lapsen pieni palkkainen yksinhuoltaja? Kutsun itseäni kuitenkin vielä onnekkaaksi koska minun on osa summasta mahdollista lainata vanhemmiltani, mutta entäs ne joilla ei ole tukiverkkoa? Onko ihan oikeasti kohtuullista olettaa, että ihmisen ylipäätään pitää LAINATA rahaa tai ottaa vaikkapa pikavippiä jotta saa elintärkeät lääkkeensä ostettua?</p><p>Toki sekin vaihtoehto on että jätän Humiran vain ostamatta. Todennäköisesti olen muutamassa kuukaudessa taas lähtöpisteessä. Eli äärettömän kipeä, työkyvytön ja pahimmillaan sairaalassa. Kumpi tulee yhteiskunnalle kalliimmaksi lopulta. Uudet suolistoleikkaukset kohdallani? Työkyvyttömyys joka voi olla jopa niin paha, että saisin alkaa taistella itseäni alle nelikymppisenä sairaseläkkeelle?</p><p>Ymmärrän lääkehävikin vähentämisen tärkeyden totta kai. Mutta tässäkin jos olisi mietitty pienen ihmisen hyvinvointia olisi melkoinen säästö saatu aikaan jo sillä että kalliita lääkkeitä olisi saanut kahdeksi kuukaudeksi kolmen kuukauden sijaan. Miksi piti heti kiristää äärimmilleen vain kuukauteen kerralla? Jo kahden kuukauden satsi olisi oikeuttanut minunkin tapauksessani aivan kirkkaasti maksukaton täyttymiseen kerta ostolla ja näin ollen olisin asioinut kerran apteekissa 605,13eur mukanani. Apteekki olisi hoitanut loppusumman kelalta ja minä olisin saanut tyytyväisenä asiakkaana taas kiittää kädet kyynärpäitä myöden ristissä hyvinvointivaltiota.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hallitusohjelmassa päätettiin, että Kelan lääkekorvausmenoja leikataan 150 miljoonalla eurolla vuodesta 2017 lukien. Yhdeksi uudeksi säästökeinoksi on otettu lääkejätteen vähentäminen. Muutokset tulivat voimaan vuoden 2017 alussa.

Korvattavien lääkevalmisteiden toimitusvälien seurantaan kiinnitetään aiempaa tarkempaa huomiota. Muutosten tavoitteena on vähentää kotiin kertyvien lääkkeiden ja lääkehävikin määrää.

Iso muutos koskee erityisen kalliita lääkehoitoja, joissa yksi lääkepakkaus maksaa yli 1 000 euroa. Näitä valmisteita saa vuoden 2017 alusta alkaen kerralla korvattuna vain kuukauden tarvetta vastaavan määrän.

Toki kuulostaa hienolta että lääkehävikkiä pienennetään ja samalla säästetään valtion rahaa. Mutta menikö vähän överiksi esimerkiksi näiden hiton kalliiden lääkkeiden kanssa joilla hoidetaan ihmiselle merkittävästi haittaa tuottavia, jopa vaarallisia sairauksia. Puhumme esimerkiksi kroonisista suolistosairauksista ja reumoista joiden tulee olla melkoisen vakavia ja muille hoidoille reagoimattomia jotta kalliita lääkkeitä edes harkitaan otettavaksi käyttöön. Ihminen ei siis todellakaan siinä vaiheessa enää vähemmällä pärjää. Tai ole vähän vaan kipeähkö.

Miten lääkemuutos näyttäytyy ihan tavalliselle ihmiselle? Tässä käytän esimerkkinä itseäni, 36vuotiasta selkärankareumaa ja hyvin vakavin oirein 2010 puhjennutta Crohnin tautia sairastavaa työssä käyvää ja tunnollisesti veronsa maksavaa naista.

Kävin eilen ostamassa noin 540eurolla lääkkeitä. Yksi niistä on tällainen "kalliiksi laskettava" yli 1200e/kk hintainen biologinen lääke nimeltä Humira. Itselleni kyseinen lääke on taannut edelliset 6 vuotta lähes täydellisen työkyvyn ja osallisuuden elämään. Ennen lääkettä pahimpina aamuina matka sängystä kylpyhuoneeseen (eli viereiseen huoneeseen) vei useita minuutteja. Pitelin kii seinistä, itkin ja kiroilin koska selkä ja molemmat lonkat olivat niin kipeät, etten tiennyt uskallanko astua kummallekaan jalalle. Samoin vuotta aiemmin puhjennut Crohnin tauti oli vienyt minut jo kahteen kertaan leikkauspöydälle ja hengenlähtö oli komplikaatioiden takia todella lähellä.


Lääkemaksukatto 605,13 eur ei siis tullut eilen täyteen. Aiempina vuosina kun tätä kallistakin lääkettä on saanut 3kk satsin on kertaostoksen oma osuus ollut noin 1200e (3kk lääkkeet), tällöin apteekki on laskuttanut multa sen vähän reilu 600e, maksukatto täyteen, he hakee kelalta loput suoraan, kiitos ja näkemiin. 
Mutta nyt... kun maksukatto ei kertaostolla täyty, kiitos sen muutoksen ettei kalliita lääkkeitä saa enää 3kk satsia, multa täytyy ensi kuussa löytyä TAAS se noin 400euroa joka on sen kalliin lääkkeen omavastuu osuus.

Ja ei apteekki ei voi laskuttaa multa vain tätä lääkekatosta puuttuvaa noin 65euroa vaan mun on maksettava koko 400eur josta kela mulle palauttaa sitten yli 300eur. 

Tilanne on täysin kamala. Olen ammatiltani Lähihoitaja, jonka peruspalkka on nipin napin yli 2000 euroa kuussa. Etenkin nyt kun teen töitä virastoajassa ei lisiä kerry yhtään. Käteen minulle jää noin 1600euroa kuukaudessa. On asuntolaina ja normaalit omakotitaloon & elämiseen liittyvät kulut. Nyt Kela ja päättäjät olettavat, että minulta löytyy kahdessa kuukaudessa melkein 950 euroa ylimääräistä rahaa sairauksiini joita en itse ole aiheuttanut enkä halunnut elämääni?

Pystyykö Suomessa lähihoitaja, kaupan kassatyöntekijä, siivooja tai lastenhoitaja ostamaan itselleen etelänmatkan kaksi kertaa vuodessa? Vieläpä peräkkäisinä kuukausina? Tai vaikka designer käsilaukun? Pesukoneen tai kuivausrummun? Veikkaan että ei pysty. Näihin lääkkeisiin minulta kuitenkin pitää löytyä sama raha. Jo aiemmin kerran vuodessa maksettu noin 600 euroa (maksukaton täyttymiseen vaadittava summa) on ollut melkoisen ponnistuksen ja lainailun takana. Hyvinä vuosina olen saanut veronpalautuksista osan syrjään, silloinkin olen joka kuukausi tuntenut selkänahassani kireämmän verotuksen vaikutukset. Eli mitään ilmaista rahaa eivät veronpalautuksetkaan ole! Nyt summa kohdallani nousi yli 300 euroa tämän muutos-kikkailun takia. Sitten odotan kelalta paperisodan jälkeen tuota yli 300euroa takaisin. Maksavat kun ehtivät kaikilta ruuhkiltaan. Minulla vaan kun ei olisi varaa lainata Kelalle yhtään omistani, valitettavasti. Lisäksi tässä aiheutuu aivan turhaa rahan edes takaisin veivaamista ja paperityötä. No ehkä sillä joku jossain työllistyy?

Mietin kauhulla miten pienellä eläkkeellä elävä vanhus pärjää tässä kohdassa? Pitkäaikaistyötön? Sairaan lapsen pieni palkkainen yksinhuoltaja? Kutsun itseäni kuitenkin vielä onnekkaaksi koska minun on osa summasta mahdollista lainata vanhemmiltani, mutta entäs ne joilla ei ole tukiverkkoa? Onko ihan oikeasti kohtuullista olettaa, että ihmisen ylipäätään pitää LAINATA rahaa tai ottaa vaikkapa pikavippiä jotta saa elintärkeät lääkkeensä ostettua?

Toki sekin vaihtoehto on että jätän Humiran vain ostamatta. Todennäköisesti olen muutamassa kuukaudessa taas lähtöpisteessä. Eli äärettömän kipeä, työkyvytön ja pahimmillaan sairaalassa. Kumpi tulee yhteiskunnalle kalliimmaksi lopulta. Uudet suolistoleikkaukset kohdallani? Työkyvyttömyys joka voi olla jopa niin paha, että saisin alkaa taistella itseäni alle nelikymppisenä sairaseläkkeelle?

Ymmärrän lääkehävikin vähentämisen tärkeyden totta kai. Mutta tässäkin jos olisi mietitty pienen ihmisen hyvinvointia olisi melkoinen säästö saatu aikaan jo sillä että kalliita lääkkeitä olisi saanut kahdeksi kuukaudeksi kolmen kuukauden sijaan. Miksi piti heti kiristää äärimmilleen vain kuukauteen kerralla? Jo kahden kuukauden satsi olisi oikeuttanut minunkin tapauksessani aivan kirkkaasti maksukaton täyttymiseen kerta ostolla ja näin ollen olisin asioinut kerran apteekissa 605,13eur mukanani. Apteekki olisi hoitanut loppusumman kelalta ja minä olisin saanut tyytyväisenä asiakkaana taas kiittää kädet kyynärpäitä myöden ristissä hyvinvointivaltiota.

]]>
3 http://hannajokinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233390-laakkeita-tonnilla-lahihoitajan-palkalla#comments Apteekki KELA Lääkehävikki Lääkekorvaukset Matalapalkka-alat Tue, 14 Mar 2017 09:43:26 +0000 Hanna Jokinen http://hannajokinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233390-laakkeita-tonnilla-lahihoitajan-palkalla
Farmakogenetiikan kehitys mullistaa apteekkien lääkeneuvonnan tulevaisuudessa? http://petteripietikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233077-farmakogenetiikan-kehitys-mullistaa-apteekkien-laakeneuvonnan-tulevaisuudessa <p>Ihmisen geenikartan määrittelyn kehittyminen viime vuosikymmeninä on tuonut laajoja mahdollisuuksia potilaiden &quot;täsmälääkityksen&quot; suhteen. Täsmälääkityksellä tarkoitan sitä, että jokaisen ihmisen perimän vaikutus suhteessa lääkkeen tehoon ja turvallisuuteen voidaan jatkossa ottaa huomioon entistä paremmin.<br /><br /><a href="http://yle.fi/uutiset/3-9452752">Ylen Aamu-tv:ssa vieraillut</a> farmakogenetiikan professori Mikko Niemi käsitteli tv-haastattelussa kodeiini-nimistä lääkeainetta. Jos aivan tarkkaan muistan, hän sanoi, ettei 2%:lle potilaista lääkkeellä ole kipua lievittävää vaikutusta. Toisaalta 8%:lle vaikutus on - myös geneettisistä syistä - liiankin voimakas, joten tällaisissa tapauksissa lääkäreiden olisi hyvä ottaa huomioon yliannostuksen vaara - ja sovittaa annos potilaan yksilöllisen metabolian mukaan eli huomioida, miten potilaan keho yksilöllisesti käsittelee lääkettä.<br /><br />Ohjelmassa arvioitiin, että seuraavien 10 vuoden kuluessa voidaan siirtyä potilaille yksilöllisesti räätälöidyn täsmälääkityksen suuntaan jolloin todella huomioidaan potilaan yksilöllinen tapa hyötyä - olla hyötymättä tai olla ehdottomasti käyttämättä - tiettyä lääkettä.<br /><br />Tällainen tuleva kehitys lisää potilaan, lääkärin ja apteekin vastuuta tehokkaan, tarkoituksenmukaisen ja turvallisen lääkehoidon toteuttamisesta. Potilaan sikäli, että hänen on hyvä olla tietoinen geneettisestä taustastaan lääkehoitoa toteutettaessa. Jos hänen sukulaisillaan on ollut ongelmia lääkkeiden tai rokotteiden kanssa, geneettisten taustojen selvittely saattaa olla erityisen perusteltua lääkitysvahinkojen välttämiseksi.<br /><br />Apteekkien ja lääkäreiden yhteistyö terveydenhuollon toimijoina, asiantuntijaorganisaatioina ja lääkeneuvontaa antavina tahoina vaatii entistä enemmän yhteistä näkemystä, jotta potilaan geneettinen todellisuus tulisi huomioitua - olipa kysymys sitten resepti- tai itsehoitoon käytettävästä lääkkeestä.</p><p>Tässä tulevaisuuden herkässä tilanteessa näen erittäin vaarallisena kehityksenä apteekkialan vapauttamisen vastavalmistuneille proviisoreille (joille suosittelen &quot;korkoa kasvamisen&quot; lääkealan moninaisissa tehtävissä ensin) tahi kaupan alan kassoille &quot;kassatiski-diagnosointiin&quot;.<br /><br />Suutari pysyköön lestissään. - Lääkekustannusten säästöt saadaan sieltä, mistä ne oikeasti saadaan - eikä organisaatiokikkailulla.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ihmisen geenikartan määrittelyn kehittyminen viime vuosikymmeninä on tuonut laajoja mahdollisuuksia potilaiden "täsmälääkityksen" suhteen. Täsmälääkityksellä tarkoitan sitä, että jokaisen ihmisen perimän vaikutus suhteessa lääkkeen tehoon ja turvallisuuteen voidaan jatkossa ottaa huomioon entistä paremmin.

Ylen Aamu-tv:ssa vieraillut farmakogenetiikan professori Mikko Niemi käsitteli tv-haastattelussa kodeiini-nimistä lääkeainetta. Jos aivan tarkkaan muistan, hän sanoi, ettei 2%:lle potilaista lääkkeellä ole kipua lievittävää vaikutusta. Toisaalta 8%:lle vaikutus on - myös geneettisistä syistä - liiankin voimakas, joten tällaisissa tapauksissa lääkäreiden olisi hyvä ottaa huomioon yliannostuksen vaara - ja sovittaa annos potilaan yksilöllisen metabolian mukaan eli huomioida, miten potilaan keho yksilöllisesti käsittelee lääkettä.

Ohjelmassa arvioitiin, että seuraavien 10 vuoden kuluessa voidaan siirtyä potilaille yksilöllisesti räätälöidyn täsmälääkityksen suuntaan jolloin todella huomioidaan potilaan yksilöllinen tapa hyötyä - olla hyötymättä tai olla ehdottomasti käyttämättä - tiettyä lääkettä.

Tällainen tuleva kehitys lisää potilaan, lääkärin ja apteekin vastuuta tehokkaan, tarkoituksenmukaisen ja turvallisen lääkehoidon toteuttamisesta. Potilaan sikäli, että hänen on hyvä olla tietoinen geneettisestä taustastaan lääkehoitoa toteutettaessa. Jos hänen sukulaisillaan on ollut ongelmia lääkkeiden tai rokotteiden kanssa, geneettisten taustojen selvittely saattaa olla erityisen perusteltua lääkitysvahinkojen välttämiseksi.

Apteekkien ja lääkäreiden yhteistyö terveydenhuollon toimijoina, asiantuntijaorganisaatioina ja lääkeneuvontaa antavina tahoina vaatii entistä enemmän yhteistä näkemystä, jotta potilaan geneettinen todellisuus tulisi huomioitua - olipa kysymys sitten resepti- tai itsehoitoon käytettävästä lääkkeestä.

Tässä tulevaisuuden herkässä tilanteessa näen erittäin vaarallisena kehityksenä apteekkialan vapauttamisen vastavalmistuneille proviisoreille (joille suosittelen "korkoa kasvamisen" lääkealan moninaisissa tehtävissä ensin) tahi kaupan alan kassoille "kassatiski-diagnosointiin".

Suutari pysyköön lestissään. - Lääkekustannusten säästöt saadaan sieltä, mistä ne oikeasti saadaan - eikä organisaatiokikkailulla.

 

]]>
2 http://petteripietikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233077-farmakogenetiikan-kehitys-mullistaa-apteekkien-laakeneuvonnan-tulevaisuudessa#comments Apteekki Farmakogenetiikka Geenikartta Lääkeneuvonta Tulevaisuus Fri, 10 Mar 2017 07:53:14 +0000 Petteri Pietikäinen http://petteripietikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233077-farmakogenetiikan-kehitys-mullistaa-apteekkien-laakeneuvonnan-tulevaisuudessa
Apteekkiuudistus saa tukea SDP:n puheenjohtajaehdokkailta http://mikkokiesilainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/230551-apteekkiuudistus-saa-tukea-sdpn-puheenjohtajaehdokkailta <p>Kesällä 2015 aloitimme Antero Vartian kanssa kampanjan Suomen apteekkilupajärjestelmän uudistamiseksi. Totesimme tuolloin että Suomen apteekkijärjestelmä on kallis kuluttajille, tuottaa kohtuutonta etua muutamille apteekkiluvan haltijoille ja on epäreilu alalle haluavia kohtaan. Nykyjärjestelmän vuoksi suomalaiset maksavat liian paljon lääkkeistään, mikä rankaisee erityisesti pienituloisia ja sairaita.</p><p>Tällä viikolla Helsingin Sanomien järjestämässä SDP:n puheenjohtajatentissä kaikki kolme SDP:n puheenjohtajaehdokasta ilmoittivat haluavansa uudistaa apteekkialan sääntelyä. Kun kilpailua lisäävällä uudistuksella on näin vahva tuki perinteisesti markkinoihin epäilevästi suhtautuvan SDP:n johdossa, on hämmästyttävää että porvarihallitus ei saa uudistusta aikaiseksi.</p><p>Puolentoista vuoden ajan olemme Anteron kanssa puhuneet ja kirjoittaneet aiheesta kerta toisensa perään ja tietoisuus nykyjärjestelmän epäkohdista on kasvanut huimasti. Asian nouseminen esille SDP:n puheenjohtajatentissä keräten kannatusta ehdokkailta kertoo kuinka pitkälle ollaan tultu. Meidän kampanjamme tulee jatkumaan kunnes laki saadaan uudistettua.</p><p>&nbsp;</p><p>Mikko Kiesiläinen</p><p>kuntavaaliehdokas</p><p>Vihreät</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kesällä 2015 aloitimme Antero Vartian kanssa kampanjan Suomen apteekkilupajärjestelmän uudistamiseksi. Totesimme tuolloin että Suomen apteekkijärjestelmä on kallis kuluttajille, tuottaa kohtuutonta etua muutamille apteekkiluvan haltijoille ja on epäreilu alalle haluavia kohtaan. Nykyjärjestelmän vuoksi suomalaiset maksavat liian paljon lääkkeistään, mikä rankaisee erityisesti pienituloisia ja sairaita.

Tällä viikolla Helsingin Sanomien järjestämässä SDP:n puheenjohtajatentissä kaikki kolme SDP:n puheenjohtajaehdokasta ilmoittivat haluavansa uudistaa apteekkialan sääntelyä. Kun kilpailua lisäävällä uudistuksella on näin vahva tuki perinteisesti markkinoihin epäilevästi suhtautuvan SDP:n johdossa, on hämmästyttävää että porvarihallitus ei saa uudistusta aikaiseksi.

Puolentoista vuoden ajan olemme Anteron kanssa puhuneet ja kirjoittaneet aiheesta kerta toisensa perään ja tietoisuus nykyjärjestelmän epäkohdista on kasvanut huimasti. Asian nouseminen esille SDP:n puheenjohtajatentissä keräten kannatusta ehdokkailta kertoo kuinka pitkälle ollaan tultu. Meidän kampanjamme tulee jatkumaan kunnes laki saadaan uudistettua.

 

Mikko Kiesiläinen

kuntavaaliehdokas

Vihreät

]]>
3 http://mikkokiesilainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/230551-apteekkiuudistus-saa-tukea-sdpn-puheenjohtajaehdokkailta#comments Apteekki Apteekkimonopoli Tue, 31 Jan 2017 20:51:37 +0000 Mikko Kiesiläinen http://mikkokiesilainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/230551-apteekkiuudistus-saa-tukea-sdpn-puheenjohtajaehdokkailta
Ennuste Antero Vartian apteekkialoitteen kohtalosta http://teroweckroth.puheenvuoro.uusisuomi.fi/224993-ennuste-antero-vartian-apteekkialoitteen-kohtalosta <p>Kirjoitin elokuussa blogin jossa vaadin parempaa jäsentelyä apteekkien vapauttamisesta käytävään keskusteluun. Vihreiden kansanedustaja Antero Vartia on nyt tehnyt lakialoitteen joka ehdottaa apteekkien määräsäätelystä luopumista mutta jättää alan rakenteet suurilta osin muutoin ennalleen. Ehdotus on hyvin paljon linjassa sen kanssa mitä itse ehdotin aikaisemman blogini kommentointiosassa eikä se itse asiassa ole&nbsp;kovinkaan radikaali. Ennustan sille menestystä.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Mitä ehdotetaan muutettavaksi ja mitä ei?</strong></p><p>1 Apteekkitoiminnan luvallisuus</p><p>Apteekkitoimintaa saa harjoittaa vain Fimean myöntämän apteekkiluvan turvin. Lakiehdotus ei johtaisi tältä osin muutoksiin nykykäytäntöön.</p><p>&nbsp;</p><p>2 Apteekkien yksinoikeus lääkkeiden vähittäismyyntiin</p><p>Yleisesti käytetty termi &ldquo;apteekkimonopoli&rdquo; viittaa useimmin apteekkien yksinoikeuteen harjoittaa lääkkeiden vähittäiskauppaa.&nbsp;Lakiehdotus ei johtaisi tältä osin muutoksiin nykykäytäntöön.</p><p>&nbsp;</p><p>3 Apteekkien yhtiömuoto</p><p>Nykyisin apteekit ovat henkilöyhtiöitä joissa kaikki omaisuus, varasto ja velat ovat apteekkarin henkilökohtaisessa omistuksessa ja vastuulla. Osakeyhtiö tai muu juridinen henkilö ei voisi saada apteekkilupaa.&nbsp;Lakiehdotus ei johtaisi tältä osin muutoksiin nykykäytäntöön.</p><p>&nbsp;</p><p>4 Apteekkien omistuspohja</p><p>Osakeyhtiömuotoisten apteekkien omistuspohja voitaisiin avata kaikille tai esimerkiksi vain lääketukkukaupoille, kaupan keskusliikkeille tai pääomasijoitusrahastoille. Mutta koska lakialoite ei muuttaisi yhtiömuotoa, ei se&nbsp;johtaisi tältä osin muutoksiin nykykäytäntöön.</p><p>&nbsp;</p><p>5 Apteekkien lukumäärän ja sijaintien säätely</p><p>Määräsäätelyn poistaminen on ensimmäinen lakialoitteen ehdottamista tärkeistä muutoksista. Ehdotuksen mukaan apteekkilupa pitäisi myöntää proviisorille joka täyttää laissa jo nykyisin olevat vaatimukset, ilman viranomaisen tarveharkintaa uudelle apteekille.&nbsp;</p><p>Päällisin puolin lakiehdotus on hyvin odotetun kaltainen. Mutta on huomattava, että aloitteessa ei rajata mitenkään yksittäisen proviisorin omistamien apteekkitoimipisteiden määrää. Tämä johtaa, hieman yllättäen, apteekkiketjujen sallimiseen mutta vain nykyisellä omistuspohjalla. Toisin sanoen lakiehdotus saattaisi johtaa yksittäisen proviisorin nousuun varsin laajan apteekkiketjun omistajaksi nykyisellä yhtiömuodolla. Tätä osaa kohtaan on helppo ennustaa tulevan jonkin verran kritiikkiä.</p><p>&nbsp;</p><p>6 Lääketaksan sitovuus ja alennukset</p><p>Lääketaksan sitovuudesta luopuminen on toinen aloitteen ehdottamista muutoksista. Nykyisin valtioneuvoston määräämä läääketaksa määrää tarkkaan sen, kuinka paljon vähittäisportaassa laitetaan katetta tukkuhintojen päälle. Lakialoite muuttaisi lääketaksan hinnan enimmäishinnaksi jonka alapuolelle yrittäjä saa mennä.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>7 Apteekkimaksu&nbsp;</p><p>Apteekkimaksulla tasataan eri kokoisten apteekkien kannattavuutta. Lakiehdotus ei johtaisi tältä osin muutoksiin nykykäytäntöön.</p><p>&nbsp;</p><p>8 Lääkkeiden tukkuhintojen säätely</p><p>Lääketaksan lisäksi lääkkeiden hintoja säädellään tukkutasolla. Lääkettä valmistava lääketehdas anoo lääkkeiden hintalautakunnalta (Hila) &ldquo;kohtuullista tukkuhintaa&rdquo; jonka perusteella lääketaksajärjestelmä sitten laskee vähittäishinnan jonka Kela puolestaan korvaa.</p><p>Lakiehdotus ei johtaisi tältä osin muutoksiin nykykäytäntöön.</p><p>&nbsp;</p><p>9 Lääketukkukaupan yksikanavajärjestelmä</p><p>Lakiehdotus ei johtaisi tältä osin muutoksiin nykykäytäntöön.</p><p>&nbsp;</p><p>10. Muut parametrit</p><p>Muita aiemman jäsentelyn ulkopuolisia ehdotuksia lakialoitteessa ei ole.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Mitä on odotettavissa?</strong></p><p>Ennustaminen on vaikeaa. Mutta ehdotuksen yllättävin seuraus olisi laajojen proviisoriomisteisteen ketjujen syntyminen. Tätä en usko alan pystyvän sulattamaan, joten uskoisin lakivalmistelussa tulevan eteen proviisorikohtaisen määräsäätelyn pysyvän voimassa. Toisin sanoen, yksittäinen proviisori voisi omistaa esim. enintään neljä apteekkia. Tällä vältettäsiin &quot;apteekkipamppujen&quot; tai &quot;kummisetien&quot; syntyminen.&nbsp;</p><p>Lisäksi huomioitavaa on, että aloite ei mitenkään sallisi lääketukkujen tai ulkomaisten ketjujen pääsyä suomalaiseen apteekkikauppaan. Tämä on poliittisesti hyvin fiksu veto ja tulee varmasti helpottamaan nimien keruuta aloitteen taakse.&nbsp;</p><p>Tästä johtuen uskoisin tämän aloitteen johtavan lakimuutokseen ja jäävän historiaan yhtenä menestyneimmistä ensimmäisen kauden oppositiokansanedustajan tekemistä aloitteista.&nbsp;</p> Kirjoitin elokuussa blogin jossa vaadin parempaa jäsentelyä apteekkien vapauttamisesta käytävään keskusteluun. Vihreiden kansanedustaja Antero Vartia on nyt tehnyt lakialoitteen joka ehdottaa apteekkien määräsäätelystä luopumista mutta jättää alan rakenteet suurilta osin muutoin ennalleen. Ehdotus on hyvin paljon linjassa sen kanssa mitä itse ehdotin aikaisemman blogini kommentointiosassa eikä se itse asiassa ole kovinkaan radikaali. Ennustan sille menestystä. 

 

Mitä ehdotetaan muutettavaksi ja mitä ei?

1 Apteekkitoiminnan luvallisuus

Apteekkitoimintaa saa harjoittaa vain Fimean myöntämän apteekkiluvan turvin. Lakiehdotus ei johtaisi tältä osin muutoksiin nykykäytäntöön.

 

2 Apteekkien yksinoikeus lääkkeiden vähittäismyyntiin

Yleisesti käytetty termi “apteekkimonopoli” viittaa useimmin apteekkien yksinoikeuteen harjoittaa lääkkeiden vähittäiskauppaa. Lakiehdotus ei johtaisi tältä osin muutoksiin nykykäytäntöön.

 

3 Apteekkien yhtiömuoto

Nykyisin apteekit ovat henkilöyhtiöitä joissa kaikki omaisuus, varasto ja velat ovat apteekkarin henkilökohtaisessa omistuksessa ja vastuulla. Osakeyhtiö tai muu juridinen henkilö ei voisi saada apteekkilupaa. Lakiehdotus ei johtaisi tältä osin muutoksiin nykykäytäntöön.

 

4 Apteekkien omistuspohja

Osakeyhtiömuotoisten apteekkien omistuspohja voitaisiin avata kaikille tai esimerkiksi vain lääketukkukaupoille, kaupan keskusliikkeille tai pääomasijoitusrahastoille. Mutta koska lakialoite ei muuttaisi yhtiömuotoa, ei se johtaisi tältä osin muutoksiin nykykäytäntöön.

 

5 Apteekkien lukumäärän ja sijaintien säätely

Määräsäätelyn poistaminen on ensimmäinen lakialoitteen ehdottamista tärkeistä muutoksista. Ehdotuksen mukaan apteekkilupa pitäisi myöntää proviisorille joka täyttää laissa jo nykyisin olevat vaatimukset, ilman viranomaisen tarveharkintaa uudelle apteekille. 

Päällisin puolin lakiehdotus on hyvin odotetun kaltainen. Mutta on huomattava, että aloitteessa ei rajata mitenkään yksittäisen proviisorin omistamien apteekkitoimipisteiden määrää. Tämä johtaa, hieman yllättäen, apteekkiketjujen sallimiseen mutta vain nykyisellä omistuspohjalla. Toisin sanoen lakiehdotus saattaisi johtaa yksittäisen proviisorin nousuun varsin laajan apteekkiketjun omistajaksi nykyisellä yhtiömuodolla. Tätä osaa kohtaan on helppo ennustaa tulevan jonkin verran kritiikkiä.

 

6 Lääketaksan sitovuus ja alennukset

Lääketaksan sitovuudesta luopuminen on toinen aloitteen ehdottamista muutoksista. Nykyisin valtioneuvoston määräämä läääketaksa määrää tarkkaan sen, kuinka paljon vähittäisportaassa laitetaan katetta tukkuhintojen päälle. Lakialoite muuttaisi lääketaksan hinnan enimmäishinnaksi jonka alapuolelle yrittäjä saa mennä. 

 

7 Apteekkimaksu 

Apteekkimaksulla tasataan eri kokoisten apteekkien kannattavuutta. Lakiehdotus ei johtaisi tältä osin muutoksiin nykykäytäntöön.

 

8 Lääkkeiden tukkuhintojen säätely

Lääketaksan lisäksi lääkkeiden hintoja säädellään tukkutasolla. Lääkettä valmistava lääketehdas anoo lääkkeiden hintalautakunnalta (Hila) “kohtuullista tukkuhintaa” jonka perusteella lääketaksajärjestelmä sitten laskee vähittäishinnan jonka Kela puolestaan korvaa.

Lakiehdotus ei johtaisi tältä osin muutoksiin nykykäytäntöön.

 

9 Lääketukkukaupan yksikanavajärjestelmä

Lakiehdotus ei johtaisi tältä osin muutoksiin nykykäytäntöön.

 

10. Muut parametrit

Muita aiemman jäsentelyn ulkopuolisia ehdotuksia lakialoitteessa ei ole. 

 

Mitä on odotettavissa?

Ennustaminen on vaikeaa. Mutta ehdotuksen yllättävin seuraus olisi laajojen proviisoriomisteisteen ketjujen syntyminen. Tätä en usko alan pystyvän sulattamaan, joten uskoisin lakivalmistelussa tulevan eteen proviisorikohtaisen määräsäätelyn pysyvän voimassa. Toisin sanoen, yksittäinen proviisori voisi omistaa esim. enintään neljä apteekkia. Tällä vältettäsiin "apteekkipamppujen" tai "kummisetien" syntyminen. 

Lisäksi huomioitavaa on, että aloite ei mitenkään sallisi lääketukkujen tai ulkomaisten ketjujen pääsyä suomalaiseen apteekkikauppaan. Tämä on poliittisesti hyvin fiksu veto ja tulee varmasti helpottamaan nimien keruuta aloitteen taakse. 

Tästä johtuen uskoisin tämän aloitteen johtavan lakimuutokseen ja jäävän historiaan yhtenä menestyneimmistä ensimmäisen kauden oppositiokansanedustajan tekemistä aloitteista. 

]]>
8 http://teroweckroth.puheenvuoro.uusisuomi.fi/224993-ennuste-antero-vartian-apteekkialoitteen-kohtalosta#comments Kotimaa Antero Vartia Apteekit Apteekki Apteekkien vapautus Norminpurkutalkoot Tue, 25 Oct 2016 14:08:09 +0000 Tero Weckroth http://teroweckroth.puheenvuoro.uusisuomi.fi/224993-ennuste-antero-vartian-apteekkialoitteen-kohtalosta
Ennuste Antero Vartian apteekkialoitteen kohtalosta http://teroweckroth1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/224781-ennuste-antero-vartian-apteekkialoitteen-kohtalosta <p>&nbsp;</p><p>Kirjoitin elokuussa blogin jossa vaadin parempaa jäsentelyä apteekkien vapauttamisesta käytävään keskusteluun. Vihreiden kansanedustaja Antero Vartia on nyt tehnyt lakialoitteen joka ehdottaa apteekkien määräsäätelystä luopumista mutta jättää alan rakenteet suurilta osin muutoin ennalleen. Ehdotus on hyvin paljon linjassa sen kanssa mitä itse ehdotin blogini kommentointiosassa eikä se itse asiassa ole&nbsp;kovinkaan radikaali. Ennustan sille menestystä.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Mitä ehdotetaan muutettavaksi ja mitä ei?</strong></p><p>1 Apteekkitoiminnan luvallisuus</p><p>Apteekkitoimintaa saa harjoittaa vain Fimean myöntämän apteekkiluvan turvin. Lakiehdotus ei johtaisi tältä osin muutoksiin nykykäytäntöön.</p><p>&nbsp;</p><p>2 Apteekkien yksinoikeus lääkkeiden vähittäismyyntiin</p><p>Yleisesti käytetty termi &ldquo;apteekkimonopoli&rdquo; viittaa useimmin apteekkien yksinoikeuteen harjoittaa lääkkeiden vähittäiskauppaa.&nbsp;Lakiehdotus ei johtaisi tältä osin muutoksiin nykykäytäntöön.</p><p>&nbsp;</p><p>3 Apteekkien yhtiömuoto</p><p>Nykyisin apteekit ovat henkilöyhtiöitä joissa kaikki omaisuus, varasto ja velat ovat apteekkarin henkilökohtaisessa omistuksessa ja vastuulla. Osakeyhtiö tai muu juridinen henkilö ei voisi saada apteekkilupaa.&nbsp;Lakiehdotus ei johtaisi tältä osin muutoksiin nykykäytäntöön.</p><p>&nbsp;</p><p>4 Apteekkien omistuspohja</p><p>Osakeyhtiömuotoisten apteekkien omistuspohja voitaisiin avata kaikille tai esimerkiksi vain lääketukkukaupoille, kaupan keskusliikkeille tai pääomasijoitusrahastoille. Mutta koska lakialoite ei muuttaisi yhtiömuotoa, ei se&nbsp;johtaisi tältä osin muutoksiin nykykäytäntöön.</p><p>&nbsp;</p><p>5 Apteekkien lukumäärän ja sijaintien säätely</p><p>Määräsäätelyn poistaminen on ensimmäinen lakialoitteen ehdottamista tärkeistä muutoksista. Ehdotuksen mukaan apteekkilupa pitäisi myöntää proviisorille joka täyttää laissa jo nykyisin olevat vaatimukset, ilman viranomaisen tarveharkintaa uudelle apteekille.&nbsp;</p><p>Päällisin puolin lakiehdotus on hyvin odotetun kaltainen. Mutta on huomattava, että aloitteessa ei rajata mitenkään yksittäisen proviisorin omistamien apteekkitoimipisteiden määrää. Tämä johtaa, hieman yllättäen, apteekkiketjujen sallimiseen mutta vain nykyisellä omistuspohjalla. Toisin sanoen lakiehdotus saattaisi johtaa yksittäisen proviisorin nousuun varsin laajan apteekkiketjun omistajaksi nykyisellä yhtiömuodolla. Tätä osaa kohtaan on helppo ennustaa tulevan jonkin verran kritiikkiä.</p><p>&nbsp;</p><p>6 Lääketaksan sitovuus ja alennukset</p><p>Lääketaksan sitovuudesta luopuminen on toinen aloitteen ehdottamista muutoksista. Nykyisin valtioneuvoston määräämä läääketaksa määrää tarkkaan sen, kuinka paljon vähittäisportaassa laitetaan katetta tukkuhintojen päälle. Lakialoite muuttaisi lääketaksan hinnan enimmäishinnaksi jonka alapuolelle yrittäjä saa mennä.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>7 Apteekkimaksu&nbsp;</p><p>Apteekkimaksulla tasataan eri kokoisten apteekkien kannattavuutta. Lakiehdotus ei johtaisi tältä osin muutoksiin nykykäytäntöön.</p><p>&nbsp;</p><p>8 Lääkkeiden tukkuhintojen säätely</p><p>Lääketaksan lisäksi lääkkeiden hintoja säädellään tukkutasolla. Lääkettä valmistava lääketehdas anoo lääkkeiden hintalautakunnalta (Hila) &ldquo;kohtuullista tukkuhintaa&rdquo; jonka perusteella lääketaksajärjestelmä sitten laskee vähittäishinnan jonka Kela puolestaan korvaa.</p><p>Lakiehdotus ei johtaisi tältä osin muutoksiin nykykäytäntöön.</p><p>&nbsp;</p><p>9 Lääketukkukaupan yksikanavajärjestelmä</p><p>Lakiehdotus ei johtaisi tältä osin muutoksiin nykykäytäntöön.</p><p>&nbsp;</p><p>10. Muut parametrit</p><p>Muita aiemman jäsentelyn ulkopuolisia ehdotuksia lakialoitteessa ei ole.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Mitä on odotettavissa?</strong></p><p>Ennustaminen on vaikeaa. Mutta ehdotuksen yllättävin seuraus olisi laajojen proviisoriomisteisteen ketjujen syntyminen. Tätä en usko alan pystyvän sulattamaan, joten uskoisin lakivalmistelussa tulevan eteen proviisorikohtaisen määräsäätelyn pysyvän voimassa. Toisin sanoen, yksittäinen proviisori voisi omistaa esim. enintään neljä apteekkia. Tällä vältettäsiin &quot;apteekkipamppujen&quot; tai &quot;kummisetien&quot; syntyminen.&nbsp;</p><p>Lisäksi huomioitavaa on, että aloite ei mitenkään sallisi lääketukkujen tai ulkomaisten ketjujen pääsyä suomalaiseen apteekkikauppaan. Tämä on poliittisesti hyvin fiksu veto ja tulee varmasti helpottamaan nimien keruuta aloitteen taakse.&nbsp;</p><p>Tästä johtuen uskoisin tämän aloitteen johtavan lakimuutokseen ja jäävän historiaan yhtenä menestyneimmistä ensimmäisen kauden oppositiokansanedustajan tekemistä aloitteista.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Kirjoitin elokuussa blogin jossa vaadin parempaa jäsentelyä apteekkien vapauttamisesta käytävään keskusteluun. Vihreiden kansanedustaja Antero Vartia on nyt tehnyt lakialoitteen joka ehdottaa apteekkien määräsäätelystä luopumista mutta jättää alan rakenteet suurilta osin muutoin ennalleen. Ehdotus on hyvin paljon linjassa sen kanssa mitä itse ehdotin blogini kommentointiosassa eikä se itse asiassa ole kovinkaan radikaali. Ennustan sille menestystä. 

 

Mitä ehdotetaan muutettavaksi ja mitä ei?

1 Apteekkitoiminnan luvallisuus

Apteekkitoimintaa saa harjoittaa vain Fimean myöntämän apteekkiluvan turvin. Lakiehdotus ei johtaisi tältä osin muutoksiin nykykäytäntöön.

 

2 Apteekkien yksinoikeus lääkkeiden vähittäismyyntiin

Yleisesti käytetty termi “apteekkimonopoli” viittaa useimmin apteekkien yksinoikeuteen harjoittaa lääkkeiden vähittäiskauppaa. Lakiehdotus ei johtaisi tältä osin muutoksiin nykykäytäntöön.

 

3 Apteekkien yhtiömuoto

Nykyisin apteekit ovat henkilöyhtiöitä joissa kaikki omaisuus, varasto ja velat ovat apteekkarin henkilökohtaisessa omistuksessa ja vastuulla. Osakeyhtiö tai muu juridinen henkilö ei voisi saada apteekkilupaa. Lakiehdotus ei johtaisi tältä osin muutoksiin nykykäytäntöön.

 

4 Apteekkien omistuspohja

Osakeyhtiömuotoisten apteekkien omistuspohja voitaisiin avata kaikille tai esimerkiksi vain lääketukkukaupoille, kaupan keskusliikkeille tai pääomasijoitusrahastoille. Mutta koska lakialoite ei muuttaisi yhtiömuotoa, ei se johtaisi tältä osin muutoksiin nykykäytäntöön.

 

5 Apteekkien lukumäärän ja sijaintien säätely

Määräsäätelyn poistaminen on ensimmäinen lakialoitteen ehdottamista tärkeistä muutoksista. Ehdotuksen mukaan apteekkilupa pitäisi myöntää proviisorille joka täyttää laissa jo nykyisin olevat vaatimukset, ilman viranomaisen tarveharkintaa uudelle apteekille. 

Päällisin puolin lakiehdotus on hyvin odotetun kaltainen. Mutta on huomattava, että aloitteessa ei rajata mitenkään yksittäisen proviisorin omistamien apteekkitoimipisteiden määrää. Tämä johtaa, hieman yllättäen, apteekkiketjujen sallimiseen mutta vain nykyisellä omistuspohjalla. Toisin sanoen lakiehdotus saattaisi johtaa yksittäisen proviisorin nousuun varsin laajan apteekkiketjun omistajaksi nykyisellä yhtiömuodolla. Tätä osaa kohtaan on helppo ennustaa tulevan jonkin verran kritiikkiä.

 

6 Lääketaksan sitovuus ja alennukset

Lääketaksan sitovuudesta luopuminen on toinen aloitteen ehdottamista muutoksista. Nykyisin valtioneuvoston määräämä läääketaksa määrää tarkkaan sen, kuinka paljon vähittäisportaassa laitetaan katetta tukkuhintojen päälle. Lakialoite muuttaisi lääketaksan hinnan enimmäishinnaksi jonka alapuolelle yrittäjä saa mennä. 

 

7 Apteekkimaksu 

Apteekkimaksulla tasataan eri kokoisten apteekkien kannattavuutta. Lakiehdotus ei johtaisi tältä osin muutoksiin nykykäytäntöön.

 

8 Lääkkeiden tukkuhintojen säätely

Lääketaksan lisäksi lääkkeiden hintoja säädellään tukkutasolla. Lääkettä valmistava lääketehdas anoo lääkkeiden hintalautakunnalta (Hila) “kohtuullista tukkuhintaa” jonka perusteella lääketaksajärjestelmä sitten laskee vähittäishinnan jonka Kela puolestaan korvaa.

Lakiehdotus ei johtaisi tältä osin muutoksiin nykykäytäntöön.

 

9 Lääketukkukaupan yksikanavajärjestelmä

Lakiehdotus ei johtaisi tältä osin muutoksiin nykykäytäntöön.

 

10. Muut parametrit

Muita aiemman jäsentelyn ulkopuolisia ehdotuksia lakialoitteessa ei ole. 

 

Mitä on odotettavissa?

Ennustaminen on vaikeaa. Mutta ehdotuksen yllättävin seuraus olisi laajojen proviisoriomisteisteen ketjujen syntyminen. Tätä en usko alan pystyvän sulattamaan, joten uskoisin lakivalmistelussa tulevan eteen proviisorikohtaisen määräsäätelyn pysyvän voimassa. Toisin sanoen, yksittäinen proviisori voisi omistaa esim. enintään neljä apteekkia. Tällä vältettäsiin "apteekkipamppujen" tai "kummisetien" syntyminen. 

Lisäksi huomioitavaa on, että aloite ei mitenkään sallisi lääketukkujen tai ulkomaisten ketjujen pääsyä suomalaiseen apteekkikauppaan. Tämä on poliittisesti hyvin fiksu veto ja tulee varmasti helpottamaan nimien keruuta aloitteen taakse. 

Tästä johtuen uskoisin tämän aloitteen johtavan lakimuutokseen ja jäävän historiaan yhtenä menestyneimmistä ensimmäisen kauden oppositiokansanedustajan tekemistä aloitteista. 

 

]]>
1 http://teroweckroth1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/224781-ennuste-antero-vartian-apteekkialoitteen-kohtalosta#comments Antero Vartia Apteekit Apteekki Apteekkien vapautus Norminpurkutalkoot Fri, 21 Oct 2016 11:50:43 +0000 Tero Weckroth http://teroweckroth1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/224781-ennuste-antero-vartian-apteekkialoitteen-kohtalosta
Markkinaliberaalien suuri puhallus http://petteripietikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/223953-markkinaliberaalien-suuri-puhallus <p>1970-luvun vasemmistolainen eduskunta sääti meille 1973 kansanterveyslain, joka lakkautti toimivan kunnanlääkärijärjestelmän (lue: ainakin yksi kokenut lääkäri kunnassa) Tuolloin apteekkeja yritettiin kovasti myös sosialisoida (muttei tuolloinkaan - onneksi - &quot;toimivaa korjattu&quot;).</p><p>Seuraus: Sote-soppa, josta Anterokaan ei ota selvää; toimiva apteekki, joka kelpaisi vientituotteeksi peruskoulun ohella.</p><p>Kun kukaan (kansanedustaja) ei ymmärrä, miten sote:n miljardit voisi saada toimivaksi kokonaisuudeksi, on houkuttelevaa yrittää repiä joitakin satoja miljoonia euroja täysin toimivasta apteekkilaitoksesta. Ruotsin apteekkiuudistus lähti liikkeelle valtion omistamasta apteekkilaitoksesta. Suomessa - yksityisomisteisissa apteekeissa - samaan aikaan lääkkeiden hintoja laskettiin geneerisellä substituutiolla ja viitehintajärjestelmällä.</p><p>Jokainen voi verrata, mitä lääkkeet maksavat nyt Suomessa, jossa lääkkeiden hintoja säädellään lääketaksalla - ja mitä USA:ssa - vapaan markkinatalouden kehdossa - jossa hintoja ei säädellä. Jos apteekkilaitosta nyt yritettäisiin liberalisoida antamalla kenen tahansa laillistetun proviisorin perustaa oma apteekki, olisi rehellistä kertoa määrältään enentyvien, mutta todennäköisesti liikevaihdoltaan pienempien apteekkien kyvystä maksaa apteekkiveroa.</p><p>Voi olla, että satojen miljoonien säästöt muuttuvatkin satojen miljoonien tappioiksi valtiolle.</p><p>Montako &quot;kruununjalokiveä&quot; valtio on jo tähän mennessä hukannut vapaan kilpailun nimessä?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> 1970-luvun vasemmistolainen eduskunta sääti meille 1973 kansanterveyslain, joka lakkautti toimivan kunnanlääkärijärjestelmän (lue: ainakin yksi kokenut lääkäri kunnassa) Tuolloin apteekkeja yritettiin kovasti myös sosialisoida (muttei tuolloinkaan - onneksi - "toimivaa korjattu").

Seuraus: Sote-soppa, josta Anterokaan ei ota selvää; toimiva apteekki, joka kelpaisi vientituotteeksi peruskoulun ohella.

Kun kukaan (kansanedustaja) ei ymmärrä, miten sote:n miljardit voisi saada toimivaksi kokonaisuudeksi, on houkuttelevaa yrittää repiä joitakin satoja miljoonia euroja täysin toimivasta apteekkilaitoksesta. Ruotsin apteekkiuudistus lähti liikkeelle valtion omistamasta apteekkilaitoksesta. Suomessa - yksityisomisteisissa apteekeissa - samaan aikaan lääkkeiden hintoja laskettiin geneerisellä substituutiolla ja viitehintajärjestelmällä.

Jokainen voi verrata, mitä lääkkeet maksavat nyt Suomessa, jossa lääkkeiden hintoja säädellään lääketaksalla - ja mitä USA:ssa - vapaan markkinatalouden kehdossa - jossa hintoja ei säädellä. Jos apteekkilaitosta nyt yritettäisiin liberalisoida antamalla kenen tahansa laillistetun proviisorin perustaa oma apteekki, olisi rehellistä kertoa määrältään enentyvien, mutta todennäköisesti liikevaihdoltaan pienempien apteekkien kyvystä maksaa apteekkiveroa.

Voi olla, että satojen miljoonien säästöt muuttuvatkin satojen miljoonien tappioiksi valtiolle.

Montako "kruununjalokiveä" valtio on jo tähän mennessä hukannut vapaan kilpailun nimessä?

]]>
5 http://petteripietikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/223953-markkinaliberaalien-suuri-puhallus#comments Apteekki Apteekkivero Liberalisointi Sosialisointi Sote -uudistus Wed, 05 Oct 2016 22:46:17 +0000 Petteri Pietikäinen http://petteripietikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/223953-markkinaliberaalien-suuri-puhallus
Yksityisten apteekkien monopoli kuuluu tähän päivään http://teroweckroth.puheenvuoro.uusisuomi.fi/222087-yksityisten-apteekkien-monopoli-kuuluu-tahan-paivaan <p><strong>Apteekkialan uudiskeskustelu kaipaa parempaa jäsentelyä.</strong></p><p>Pitkään hiljaiselosta nauttineen apteekkialan rauha häiriintyi kesällä kun vihreiden kansanedustajan Antero Vartian aloittama kampanja taksi- ja apteekkilupien uudistamiseksi kuohahti yli Porin SuomiAreenassa. Apteekkariliiton varapuheenjohtajan Sirpa Peuran epäasialliset ja henkilöön menevät kommentit saattoivat viedä alan uudistamista eteenpäin enemmän kuin mikään ulkopuolinen painostus. Mutta sekä Peuran kategoriset kommentit kilpailun vaaroista ja toisaalta Vartian puheet apteekkimonopoleista kärsivät samasta ongelmasta: keskustelun huonosta jäsentelystä. Todennäköisesti osittain kyse on haluttomuudesta eritellä eri muutosehdotuksia taktisen edun saamiseksi julkisuudessa. Samasta syystä uudistusehdotukset ja niiden väitetyt seuraukset menevät iloisesti sekaisin. Apteekkialan edustajien refleksinomainen vasta-argumentointi veroparatiiseilla mihin tahansa aloitteeseen on älyllisessä epärehellisyydessään varmasti ennätys, mutta myös Vartia syyllistyy vastaavaan. Kommentoidessaan Facebook-sivullaan Kelan pääjohtajan Liisa Hyssälän näkemyksiä Vartia kirjoitti mm. että &ldquo;Yksityisten apteekkien monopoli ei kuulu tähän päivään.&rdquo; Kuitenkin myös hänen omien ehdotustensa toteuttamisen jälkeen maassa olisi edelleen yksityisomisteinen apteekkisektori jolla on monopoli lääkkeiden myymiseen.&nbsp;</p><p>Olen laillistettu proviisori, vaikka olenkin tehnyt koko työurani apteekkialan ulkopuolella lääketeollisuudessa sekä rahoitusalalla Suomessa ja ulkomailla. Uskon, että minulla on jonkinmoiset edellytykset tulkita keskustelua ennakkoluulottomasti ja pyrkiä jäsentämään sitä asiallisesti niin että alan ulkopuolisetkin ymmärtävät. Pitkään minulla ei ollut mielipidettä esitettyihin uudistuksiin, mutta loppukesästä olen asioita pohdittuani muodostanut näkemykseni siitä, miten alaa olisi paras uudistaa. Tämän kirjoituksen lopussa esitetty mielipide on vain yksi muiden joukossa. Mutta kirjoitukseni alkuosassa yritän jäsentää alan rakenteita ja sen uudistamiseksi tehtyjä ehdotuksia aiempaa selvemmin ja osaltani viemään keskustelua rakentavampaan ja asiallisempaan suuntaan.&nbsp;</p><p><br /><strong>Säätelyn nykytila ja parametrit</strong></p><p>Apteekkien suomalainen säätely on sumppu erilaisia ja eri aikoina syntyneitä säädöksiä ja tapoja. Ne liittyvät kiinteästi toisiinsa ja jokaisen parametrin tai tavan muuttaminen vaikuttaa väistämättä muihin ja mahdollisesti muuttaa näiden vaikutuksia ennalta arvaamattomasti. Mutta apteekkitoiminnan luvallisuutta lukuunottamatta parametrit ovat kuitenkin lähes poikkeuksetta erillisiä ja niitä voidaan muuttaa yksitellen ilman että yhden muutos väistämättä pakottaa muuttamaan muitakin. Käsittelen aluksi parametrit ja ilmaisen lopuksi kantani uudistuksiin valitsemalla oman koosteeni eri parametreista.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>1 Apteekkitoiminnan luvallisuus</p><p>Apteekkitoimintaa saa harjoittaa vain Fimean myöntämän apteekkiluvan turvin. Kukaan ei kai ole vakavissaan ehdottanut apteekkiluvasta luopumista sen enempää kun esimerkiksi lääkäritoimen luvanvaraisuudesta luopumista. Apteekkiluvasta luopuminen romuttaisi kerralla koko lääkejakelujärjestelmän joten tämä on ainoa parametri jonka muuttaminen vaikuttaisi laajalti kaikkiin muihinkin. Koska luvallisuus varmasti säilyy näköpiirissä olevaan tulevaisuuteen, en puutu tähän sen enempää.</p><p>&nbsp;</p><p>2 Apteekkien yksinoikeus lääkkeiden vähittäismyyntiin</p><p>Yleisesti käytetty termi &ldquo;apteekkimonopoli&rdquo; viittaa useimmin apteekkien yksinoikeuteen harjoittaa lääkkeiden vähittäiskauppaa. Tämä tarkoittaa siis sitä, että lääkkeenä myyntiluvan saanutta tuotetta ei saa yleisölle myydä muutoin kuin apteekeista. Suomessa monopoli koskee sekä reseptilääkkeitä että reseptivapaita lääkkeitä. Apteekkimonopolin ulkopuolella ovat sairaala-apteekit sekä muutamat poikkeukset kuten nikotiinipurukumit, mutta lähes poikkeuksetta kansalainen joutuu noutamaan lääkkeensä apteekista. Aika ajoin Päivittäistavarakaupan Liitto vaatii ainakin joidenkin reseptivapaiden lääkkeiden kuten Buranan tai allergialääkkeiden vapauttamista myyntiin myös ruokakaupoissa ja huoltoasemilla, mutta toistaiseksi asiaa ei ole vakavasti harkittu. Näin voitaisiin kuitenkin periaatteessa ainakin Kela-korvausten ulkopuolella olevien lääkkeiden osalta tehdä koskematta lääkejakelujärjestelmän muihin osiin.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>3 Apteekkien yhtiömuoto</p><p>Nykyisin apteekit ovat henkilöyhtiöitä joissa kaikki omaisuus, varasto ja velat ovat apteekkarin henkilökohtaisessa omistuksessa ja vastuulla. Näin ollen apteekin voitto (ja joskus harvoin jopa tappio) on apteekkarin henkilökohtaista verotettavaa tuloa. Apteekki voitaisiin hyvin säätää osake- tai kommandiittiyhtiöksi koskematta alan muihin rakenteisiin esimerkiksi siten, että apteekkiluvan saaneen yrityksen omistuksen pitäisi olla kokonaan apteekkiluvan saaneen laillistetun proviisorin hallussa.</p><p>&nbsp;</p><p>4 Apteekkien omistuspohja</p><p>Yhtiömuodon vapauttaminen kuitenkin mahdollistaisi omistuspohjankin vapauttamisen vaikka se ei olisikaan välttämätöntä yhtiömuodon muuttuessa. Osakeyhtiömuotoisten apteekkien omistuspohja voitaisiin avata kaikille tai esimerkiksi vain lääketukkukaupoille, kaupan keskusliikkeille tai pääomasijoitusrahastoille, tai voitaisiin jättää avaamatta. Olisi myös mahdollista vaatia, että apteekkitoimintaa harjoittavan yhtiön osakkeista tai määräysvallasta tietty määräosuus olisi laillistetun proviisorin hallussa taikka määritellä että ainoa sallittu omistaja on Suomen valtio. Mutta omistuspohjan muuttaminen taikka vapauttaminen ei väistämättä pakottaisi poistamaan lääkkeiden myyntimonopolia tai apteekkilupien määräsäätelyä. &nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>5 Apteekkien lukumäärän ja sijaintien säätely</p><p>Apteekkien yhtiömuodosta ja omistuspohjasta erillinen parametri on niiden lukumäärän säätely. Tämä on melkein sama asia kuin apteekkilupien määrä, mutta ei ihan. Verkkokauppa ja sivuapteekit saavat aikaan sen, että apteekkilupien ja -toimipisteiden määrä eivät aina ole sama luku. Mutta olisi täysin mahdollista luopua viranomaisten tarveharkinnasta ja muuttaa lakia esimerkiksi siten, että apteekkilupa on myönnettävä jokaiselle joka täyttää lain vaatimukset. Esimerkiksi yksityisillä lääkäreillä ei ole tarveharkintaa. Haluttaessa omistuksen tai yhtiömuodon säätely ja henkilöstön laatuvaatimukset voisivat jäädä nykyiselleen vaikka määräsäätelystä luovuttaisiinkin. Samoin on mahdollista vapauttaa apteekkiluvat sijaintirajoituksista ja antaa apteekkien muuttaa liiketilansa sijaintia vapaasti kunnan sisällä tai jopa koko maassa.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>6 Lääketaksan sitovuus ja alennukset</p><p>Lääketaksaa on vaikea selittää useimmille markkinatalouteen positiivisesti suhtautuville tahoille. Mutta kyllä se vain niin on, että valtioneuvoston määräämä läääketaksa määrää tarkkaan sen, kuinka paljon vähittäisportaassa laitetaan katetta tukkuhintojen päälle. Tähän menettelyyn on toisaalta vahvat perusteet. Julkinen sektori eli veronmaksajat vastaavat valtaosasta lääkekustannuksia. Toisin kun useimmissa muissa tuotteissa, on lääkekaupassa maksajan (veronmaksaja), tuotteen valitsijan (lääkäri) ja käyttäjän (potilas) rooleissa eri tahot. Koska normaali markkinapohjainen hintakontrolli ei Kela-korvattavissa reseptilääkkeissä toimi, on luonnollista että vähittäishinnan muodostumiselle asetetaan yläraja. Nykymuotoinen lääketaksa ei kuitenkaan ole yläraja vaan kaikkien apteekkien on tarkkaan noudatettava taksan määräämää katerakennetta. Toisin sanoen apteekki ei saa antaa alennuksia tai hinnoitella lääkkeitä eri tavalla kuin naapuriapteekki. Lääketaksan rakenne on läheisesti sidoksissa muutamaan muuhun seikkaan (esim. &ldquo;geneerinen substituutio&rdquo; eli lääkevaihto ja &ldquo;hintaputki&rdquo; jotka mahdollistavat lääkkeen vaihdon vastaavaan apteekissa) mutta lääketaksan olemassaoloa tai rakennetta voi muuttaa riippumatta esimerkiksi apteekkilupien määrästä tai apteekkien yhtiömuodosta.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>7 Apteekkimaksu&nbsp;</p><p>Nykyään kaupunkien isot apteekit maksavat erityistä apteekkimaksua joka asteittain laskee apteekin koon pienetessä ja etäisyyden kasvukeskuksista kasvaessa. Alan ulkopuolisten on varmasti vaikea ymmärtää, miksi joku kannattaa lisää veroja, mutta apteekkimaksuilla on apteekkialan keskuudessa varsin laaja tuki. Usein käytetty argumentti on myös lääkkeiden alueellisen saatavuuden takaaminen. Kun hyvät yleiskatteet taataan lääketaksalla ja apteekkareiden tuloja tasataan apteekkimaksulla, on lopputuloksena järjestelmä jossa pienellekin paikkakunnalle löytyy apteekkari korkoa kasvamaan ja apteekkilupaa isommalla paikkakunnalla odottamaan. Toisin sanoen, apteekki on enemmän positiivista kuin mitä vaikkapa Kuhmossa asuminen on negatiivista. Apteekkimaksun poistaminen tai muuttaminen toki vaikuttaisi apteekkien liiketaloudelliseen kannattavuuteen ja apteekkilupaa hakevien proviisoreiden käyttäytymiseen mutta ei pakottaisi välttämättä muihin lakimuutoksiin.</p><p>&nbsp;</p><p>8 Lääkkeiden tukkuhintojen säätely</p><p>Lääketaksan lisäksi lääkkeiden hintoja säädellään tukkutasolla. Lääkettä valmistava lääketehdas anoo lääkkeiden hintalautakunnalta (Hila) &ldquo;kohtuullista tukkuhintaa&rdquo; jonka perusteella lääketaksajärjestelmä sitten laskee vähittäishinnan jonka Kela puolestaan korvaa. Perusteet tukkuhintojen säätelylle ovat samat kuin lääketaksankin olemassaololle: Veronmaksaja maksaa joten veronmaksajalla on oltava valtaa tuotteiden valintaan ja hintaan.&nbsp;</p><p>Mainittakoon kuitenkin, että historiallisista syistä Suomessa viranomaiset määrittelevät lääkkeiden tukkuhinnan (hinta jolla apteekki ostaa lääkkeen tukusta) eikä ns ex-factory hintaa (hinta jolla tukkukauppa ostaa lääkkeen tehtaalta). Tukkuhintojen säätelyä voisi muokata monella tavalla, esimerkiksi siirtymällä viitehintajärjestelmään tai kiinteän prosenttiyksikön mukaisiin Kela-korvauksiin. Tässä esimerkissä hintapaine syntyisi potilaan maksaman omakustannusosuuden mukaan. Toisaalta lääkärit ovat haluttomia ottamaan lääkkeen hintaa huomioon lääkkeen valinnassa joten hintapaineen synty voisi jäädä vähäiseksi tai sitten liian kalliit lääkkeet voisivat jäädä ostamatta ja näinollen myös ottamatta, millä olisi negatiivisia kansanterveydellisiä vaikutuksia. Mutta niin tärkeitä kun nämä seuraamusanalyysit ovatkin, niitä voi tarkastella erillisinä kysymyksinä muista parametreista kuten myyntimonopolista.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>9 Lääketukkukaupan yksikanavajärjestelmä</p><p>Suomen ja Ruotsin erikoisuus on, että yhtä lääkettä saa apteekki ostaa vain yhdestä tukusta. Lääketehtaat kilpailuttavat tukut (käytännössä Oriolan ja Tamron) muutaman vuoden välein ja käyttävät sitten valittua tukkua koko valikoimansa jakeluun apteekkeihin. Toisin kun muut parametrit, tämä järjestelmä ei suoraan johdu lainsäädännöstä vaan kyseessä on ajan myötä syntynyt &ldquo;maan tapa&rdquo;, joka tosin on syvästi kytkeytynyt maan lääkealan järjestelmiin. Jos apteekkialaa halutaan uudistaa, olisi yksikanavajärjestelmän murtaminen yksi mielenkiintoinen muuttuja muiden joukossa vaikka siitä onkin puhuttu julkisuudessa yllättävän vähän.</p><p>&nbsp;</p><p>10. Muut parametrit</p><p>Ylläoleva lista ei varmasti ole tyhjentävä. Alan rakenteissa on varmasti monta muutakin seikkaa joka ansaitsisi nousta erillisten parametrien luetteloon vaikka on jäänyt minulta huomaamatta. Jäsentelyni on kuitenkin minusta hyvä alku sille, että keskustelua päästään käymään paremmin informoidulta ja eritellyltä pohjalta.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Mitä sitten pitäisi tehdä?</strong></p><p>Oma näkemykseni on, että lyhyellä aikavälillä pitäisi edetä suurin piirtein Antero Vartian esittämällä tavalla. Hänen kannanottonsa ovat värikkäitä ja osin kärjistettyjä, mutta varsinaisia ehdotuksia on nähdäkseni kaksi. Hän esittää apteekkien määräsäätelystä luopumista ja lääketaksan muuttamista maksimihinnoiksi siten, että apteekki voisi halutessaan antaa lääkkeestä alennusta. Tämä tarkoittaisi sitä, että oman jäsentelyni parametreja 5 ja 6 muutettaisiin. Kuka tahansa laillistettu proviisori voisi perustaa apteekin hakemalla itselleen apteekkiluvan ja toisaalta yksittäiset apteekit voisivat hinnoitella lääkkeet miten haluavat kunhan eivät laita katetta enemmän kuin mitä lääketaksa määrää.</p><p>Todennäköisesti ylläolevien lisäksi olisi vielä hyvä tehdä nopealla aikavälillä muutos, jossa apteekki voisi olla myös proviisorin kokonaan omistama osakeyhtiö (ylläolevan listan kohta 3). Näin päästäisiin eroon lukuisista verotuksellisista kummallisuuksista sekä apteekkien yhteydessä toimivista erillisistä vitamiineja myyvistä osakeyhtiöistä.</p><p>Nyt tehtävillä päätöksillä olisi ennakoimattomia ja mahdollisesti myös negatiivisia seurannaisvaikutuksia. Olisi hyvinkin mahdollista, että ainakin väliaikaisesti apteekkeja poistuisi pieniltä paikkakunnilta tai syrjäkyliltä. On myös mahdollista että hintakilpailu saisi aikaan sen, että joitakin kalliimpia lääkkeitä ei aina pidettäisi varastossa kun jopa apteekkialalla alettaisiin miettiä sijoitetun pääoman tuottoa eikä pelkästään liikevoittoprosenttia.&nbsp;</p><p>Joka tapauksessa vaikutuksia pitäisi seurata tarkasti ja korjausliikkeitä apteekkien kannattavuuteen ja palveluiden saatavuuteen voisi tehdä muilla parametreillä. Ainakin toistaiseksi pitäisin apteekkiluvat kuntakohtaisina ja määräisin että sama proviisori ei voisi toimia apteekkarina kuin yhdessä kunnassa. Korjausliikkeiden mahdollistamiseksi pitäisin myös apteekkimaksun voimassa ainakin toistaiseksi: apteekkimaksua säätämällä voidaan tasoittaa apteekkien mahdollista kasautumista keskuksiin. Yhtiömuodon muutos laskisi apteekkareiden verotusta mutta fiskaalivaikutukset voitaisiin kompensoida lääketaksan ja apteekkimaksun muutoksilla. Apteekkilupaan liitettävillä velvoitevarastointisäädöksillä voidaan määrätä, että esimerkiksi tärkeimpiä insuliinituotteita on aina saatavilla.&nbsp;</p><p>Tässä vaiheessa en lähtisi koskemaan apteekkien omistuspohjaan, lääkkeiden tukkuhintojen määräytymiseen tai apteekkien lääkemyyntimonopoliin. Viimeksimainittu on todennäköisesti tärkeää ylläpitää jatkossakin koska Apteekkariliiton lobbauksessa on kyllä ihan vakavastikin otettavia argumentteja ja näistä tärkeimpänä se, etteivät lääkkeet ole mitään lakritsapatuikoita. Huolimaton ja liiallinen käyttö voi johtaa pahoihin haittavaikutuksiin ja toisaalta esimerkiksi yhteisvaikutuksista varottaminen ei koskaan onnistuisi K-Kaupan kassalla yhtä luotettavasti kuin apteekissa.&nbsp;</p><p>Mutta kannattamieni kahden pienen uudistusten seurauksena kilpailu lisääntyisi, jonkin verran kustannussäästöjä tulisi varmasti ja reaktioita seuraamalla saadun datan voimin voisimme paremmin valmistautua tekemään lääkealan kokonaisuudistuksen joka jossain vaiheessa on väistämättä edessä. Tähän pakottaa esimerkiksi yhä lisääntyvä nettikauppa, joka ei noudata valtakunnanrajoja kuntarajoista puhumattakaan. Samalla pitää ratkaista ketjuuntumisen epäselvä nykytilanne - ainoastaan julkisomisteinen Yliopiston Apteekki on oikea ketju, muut ovat yksittäisten apteekkien yhteisiä brändi- ja viestintätyökaluja. En tunne kovin hyvin laillisuuden rajoja yksityisten yritysten välisten vapaaehtoisten rinkien toiminnassa mutta väitän, ettei apteekkiketjujen toiminnan rajoitteita osaa yksiselitteisesti tulkita kukaan muukaan.&nbsp;</p><p>Kun järjestelmään päästetään hieman markkinaehtoisuutta ja hintakilpailua, saamme väistämättä paljon arvokasta dataa jota voidaan rauhassa ja kiihkotta käyttää alan uudistamisessa. Apteekkien monopoli säilynee voimassa ainakin reseptilääkkeiden osalta hamaan tulevaisuuteen. Mutta muutoin minulla ei ole tällä hetkellä aavistustakaan siitä, millainen tuon kokonaisuudistuksen pitäisi olla. Mutta pyrin muodostamaan näkemykseni asia-argumenttien pohjalta. Toivon sitä muiltakin.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Apteekkialan uudiskeskustelu kaipaa parempaa jäsentelyä.

Pitkään hiljaiselosta nauttineen apteekkialan rauha häiriintyi kesällä kun vihreiden kansanedustajan Antero Vartian aloittama kampanja taksi- ja apteekkilupien uudistamiseksi kuohahti yli Porin SuomiAreenassa. Apteekkariliiton varapuheenjohtajan Sirpa Peuran epäasialliset ja henkilöön menevät kommentit saattoivat viedä alan uudistamista eteenpäin enemmän kuin mikään ulkopuolinen painostus. Mutta sekä Peuran kategoriset kommentit kilpailun vaaroista ja toisaalta Vartian puheet apteekkimonopoleista kärsivät samasta ongelmasta: keskustelun huonosta jäsentelystä. Todennäköisesti osittain kyse on haluttomuudesta eritellä eri muutosehdotuksia taktisen edun saamiseksi julkisuudessa. Samasta syystä uudistusehdotukset ja niiden väitetyt seuraukset menevät iloisesti sekaisin. Apteekkialan edustajien refleksinomainen vasta-argumentointi veroparatiiseilla mihin tahansa aloitteeseen on älyllisessä epärehellisyydessään varmasti ennätys, mutta myös Vartia syyllistyy vastaavaan. Kommentoidessaan Facebook-sivullaan Kelan pääjohtajan Liisa Hyssälän näkemyksiä Vartia kirjoitti mm. että “Yksityisten apteekkien monopoli ei kuulu tähän päivään.” Kuitenkin myös hänen omien ehdotustensa toteuttamisen jälkeen maassa olisi edelleen yksityisomisteinen apteekkisektori jolla on monopoli lääkkeiden myymiseen. 

Olen laillistettu proviisori, vaikka olenkin tehnyt koko työurani apteekkialan ulkopuolella lääketeollisuudessa sekä rahoitusalalla Suomessa ja ulkomailla. Uskon, että minulla on jonkinmoiset edellytykset tulkita keskustelua ennakkoluulottomasti ja pyrkiä jäsentämään sitä asiallisesti niin että alan ulkopuolisetkin ymmärtävät. Pitkään minulla ei ollut mielipidettä esitettyihin uudistuksiin, mutta loppukesästä olen asioita pohdittuani muodostanut näkemykseni siitä, miten alaa olisi paras uudistaa. Tämän kirjoituksen lopussa esitetty mielipide on vain yksi muiden joukossa. Mutta kirjoitukseni alkuosassa yritän jäsentää alan rakenteita ja sen uudistamiseksi tehtyjä ehdotuksia aiempaa selvemmin ja osaltani viemään keskustelua rakentavampaan ja asiallisempaan suuntaan. 


Säätelyn nykytila ja parametrit

Apteekkien suomalainen säätely on sumppu erilaisia ja eri aikoina syntyneitä säädöksiä ja tapoja. Ne liittyvät kiinteästi toisiinsa ja jokaisen parametrin tai tavan muuttaminen vaikuttaa väistämättä muihin ja mahdollisesti muuttaa näiden vaikutuksia ennalta arvaamattomasti. Mutta apteekkitoiminnan luvallisuutta lukuunottamatta parametrit ovat kuitenkin lähes poikkeuksetta erillisiä ja niitä voidaan muuttaa yksitellen ilman että yhden muutos väistämättä pakottaa muuttamaan muitakin. Käsittelen aluksi parametrit ja ilmaisen lopuksi kantani uudistuksiin valitsemalla oman koosteeni eri parametreista. 

 

1 Apteekkitoiminnan luvallisuus

Apteekkitoimintaa saa harjoittaa vain Fimean myöntämän apteekkiluvan turvin. Kukaan ei kai ole vakavissaan ehdottanut apteekkiluvasta luopumista sen enempää kun esimerkiksi lääkäritoimen luvanvaraisuudesta luopumista. Apteekkiluvasta luopuminen romuttaisi kerralla koko lääkejakelujärjestelmän joten tämä on ainoa parametri jonka muuttaminen vaikuttaisi laajalti kaikkiin muihinkin. Koska luvallisuus varmasti säilyy näköpiirissä olevaan tulevaisuuteen, en puutu tähän sen enempää.

 

2 Apteekkien yksinoikeus lääkkeiden vähittäismyyntiin

Yleisesti käytetty termi “apteekkimonopoli” viittaa useimmin apteekkien yksinoikeuteen harjoittaa lääkkeiden vähittäiskauppaa. Tämä tarkoittaa siis sitä, että lääkkeenä myyntiluvan saanutta tuotetta ei saa yleisölle myydä muutoin kuin apteekeista. Suomessa monopoli koskee sekä reseptilääkkeitä että reseptivapaita lääkkeitä. Apteekkimonopolin ulkopuolella ovat sairaala-apteekit sekä muutamat poikkeukset kuten nikotiinipurukumit, mutta lähes poikkeuksetta kansalainen joutuu noutamaan lääkkeensä apteekista. Aika ajoin Päivittäistavarakaupan Liitto vaatii ainakin joidenkin reseptivapaiden lääkkeiden kuten Buranan tai allergialääkkeiden vapauttamista myyntiin myös ruokakaupoissa ja huoltoasemilla, mutta toistaiseksi asiaa ei ole vakavasti harkittu. Näin voitaisiin kuitenkin periaatteessa ainakin Kela-korvausten ulkopuolella olevien lääkkeiden osalta tehdä koskematta lääkejakelujärjestelmän muihin osiin. 

 

3 Apteekkien yhtiömuoto

Nykyisin apteekit ovat henkilöyhtiöitä joissa kaikki omaisuus, varasto ja velat ovat apteekkarin henkilökohtaisessa omistuksessa ja vastuulla. Näin ollen apteekin voitto (ja joskus harvoin jopa tappio) on apteekkarin henkilökohtaista verotettavaa tuloa. Apteekki voitaisiin hyvin säätää osake- tai kommandiittiyhtiöksi koskematta alan muihin rakenteisiin esimerkiksi siten, että apteekkiluvan saaneen yrityksen omistuksen pitäisi olla kokonaan apteekkiluvan saaneen laillistetun proviisorin hallussa.

 

4 Apteekkien omistuspohja

Yhtiömuodon vapauttaminen kuitenkin mahdollistaisi omistuspohjankin vapauttamisen vaikka se ei olisikaan välttämätöntä yhtiömuodon muuttuessa. Osakeyhtiömuotoisten apteekkien omistuspohja voitaisiin avata kaikille tai esimerkiksi vain lääketukkukaupoille, kaupan keskusliikkeille tai pääomasijoitusrahastoille, tai voitaisiin jättää avaamatta. Olisi myös mahdollista vaatia, että apteekkitoimintaa harjoittavan yhtiön osakkeista tai määräysvallasta tietty määräosuus olisi laillistetun proviisorin hallussa taikka määritellä että ainoa sallittu omistaja on Suomen valtio. Mutta omistuspohjan muuttaminen taikka vapauttaminen ei väistämättä pakottaisi poistamaan lääkkeiden myyntimonopolia tai apteekkilupien määräsäätelyä.  

 

5 Apteekkien lukumäärän ja sijaintien säätely

Apteekkien yhtiömuodosta ja omistuspohjasta erillinen parametri on niiden lukumäärän säätely. Tämä on melkein sama asia kuin apteekkilupien määrä, mutta ei ihan. Verkkokauppa ja sivuapteekit saavat aikaan sen, että apteekkilupien ja -toimipisteiden määrä eivät aina ole sama luku. Mutta olisi täysin mahdollista luopua viranomaisten tarveharkinnasta ja muuttaa lakia esimerkiksi siten, että apteekkilupa on myönnettävä jokaiselle joka täyttää lain vaatimukset. Esimerkiksi yksityisillä lääkäreillä ei ole tarveharkintaa. Haluttaessa omistuksen tai yhtiömuodon säätely ja henkilöstön laatuvaatimukset voisivat jäädä nykyiselleen vaikka määräsäätelystä luovuttaisiinkin. Samoin on mahdollista vapauttaa apteekkiluvat sijaintirajoituksista ja antaa apteekkien muuttaa liiketilansa sijaintia vapaasti kunnan sisällä tai jopa koko maassa. 

 

6 Lääketaksan sitovuus ja alennukset

Lääketaksaa on vaikea selittää useimmille markkinatalouteen positiivisesti suhtautuville tahoille. Mutta kyllä se vain niin on, että valtioneuvoston määräämä läääketaksa määrää tarkkaan sen, kuinka paljon vähittäisportaassa laitetaan katetta tukkuhintojen päälle. Tähän menettelyyn on toisaalta vahvat perusteet. Julkinen sektori eli veronmaksajat vastaavat valtaosasta lääkekustannuksia. Toisin kun useimmissa muissa tuotteissa, on lääkekaupassa maksajan (veronmaksaja), tuotteen valitsijan (lääkäri) ja käyttäjän (potilas) rooleissa eri tahot. Koska normaali markkinapohjainen hintakontrolli ei Kela-korvattavissa reseptilääkkeissä toimi, on luonnollista että vähittäishinnan muodostumiselle asetetaan yläraja. Nykymuotoinen lääketaksa ei kuitenkaan ole yläraja vaan kaikkien apteekkien on tarkkaan noudatettava taksan määräämää katerakennetta. Toisin sanoen apteekki ei saa antaa alennuksia tai hinnoitella lääkkeitä eri tavalla kuin naapuriapteekki. Lääketaksan rakenne on läheisesti sidoksissa muutamaan muuhun seikkaan (esim. “geneerinen substituutio” eli lääkevaihto ja “hintaputki” jotka mahdollistavat lääkkeen vaihdon vastaavaan apteekissa) mutta lääketaksan olemassaoloa tai rakennetta voi muuttaa riippumatta esimerkiksi apteekkilupien määrästä tai apteekkien yhtiömuodosta. 

 

7 Apteekkimaksu 

Nykyään kaupunkien isot apteekit maksavat erityistä apteekkimaksua joka asteittain laskee apteekin koon pienetessä ja etäisyyden kasvukeskuksista kasvaessa. Alan ulkopuolisten on varmasti vaikea ymmärtää, miksi joku kannattaa lisää veroja, mutta apteekkimaksuilla on apteekkialan keskuudessa varsin laaja tuki. Usein käytetty argumentti on myös lääkkeiden alueellisen saatavuuden takaaminen. Kun hyvät yleiskatteet taataan lääketaksalla ja apteekkareiden tuloja tasataan apteekkimaksulla, on lopputuloksena järjestelmä jossa pienellekin paikkakunnalle löytyy apteekkari korkoa kasvamaan ja apteekkilupaa isommalla paikkakunnalla odottamaan. Toisin sanoen, apteekki on enemmän positiivista kuin mitä vaikkapa Kuhmossa asuminen on negatiivista. Apteekkimaksun poistaminen tai muuttaminen toki vaikuttaisi apteekkien liiketaloudelliseen kannattavuuteen ja apteekkilupaa hakevien proviisoreiden käyttäytymiseen mutta ei pakottaisi välttämättä muihin lakimuutoksiin.

 

8 Lääkkeiden tukkuhintojen säätely

Lääketaksan lisäksi lääkkeiden hintoja säädellään tukkutasolla. Lääkettä valmistava lääketehdas anoo lääkkeiden hintalautakunnalta (Hila) “kohtuullista tukkuhintaa” jonka perusteella lääketaksajärjestelmä sitten laskee vähittäishinnan jonka Kela puolestaan korvaa. Perusteet tukkuhintojen säätelylle ovat samat kuin lääketaksankin olemassaololle: Veronmaksaja maksaa joten veronmaksajalla on oltava valtaa tuotteiden valintaan ja hintaan. 

Mainittakoon kuitenkin, että historiallisista syistä Suomessa viranomaiset määrittelevät lääkkeiden tukkuhinnan (hinta jolla apteekki ostaa lääkkeen tukusta) eikä ns ex-factory hintaa (hinta jolla tukkukauppa ostaa lääkkeen tehtaalta). Tukkuhintojen säätelyä voisi muokata monella tavalla, esimerkiksi siirtymällä viitehintajärjestelmään tai kiinteän prosenttiyksikön mukaisiin Kela-korvauksiin. Tässä esimerkissä hintapaine syntyisi potilaan maksaman omakustannusosuuden mukaan. Toisaalta lääkärit ovat haluttomia ottamaan lääkkeen hintaa huomioon lääkkeen valinnassa joten hintapaineen synty voisi jäädä vähäiseksi tai sitten liian kalliit lääkkeet voisivat jäädä ostamatta ja näinollen myös ottamatta, millä olisi negatiivisia kansanterveydellisiä vaikutuksia. Mutta niin tärkeitä kun nämä seuraamusanalyysit ovatkin, niitä voi tarkastella erillisinä kysymyksinä muista parametreista kuten myyntimonopolista. 

 

9 Lääketukkukaupan yksikanavajärjestelmä

Suomen ja Ruotsin erikoisuus on, että yhtä lääkettä saa apteekki ostaa vain yhdestä tukusta. Lääketehtaat kilpailuttavat tukut (käytännössä Oriolan ja Tamron) muutaman vuoden välein ja käyttävät sitten valittua tukkua koko valikoimansa jakeluun apteekkeihin. Toisin kun muut parametrit, tämä järjestelmä ei suoraan johdu lainsäädännöstä vaan kyseessä on ajan myötä syntynyt “maan tapa”, joka tosin on syvästi kytkeytynyt maan lääkealan järjestelmiin. Jos apteekkialaa halutaan uudistaa, olisi yksikanavajärjestelmän murtaminen yksi mielenkiintoinen muuttuja muiden joukossa vaikka siitä onkin puhuttu julkisuudessa yllättävän vähän.

 

10. Muut parametrit

Ylläoleva lista ei varmasti ole tyhjentävä. Alan rakenteissa on varmasti monta muutakin seikkaa joka ansaitsisi nousta erillisten parametrien luetteloon vaikka on jäänyt minulta huomaamatta. Jäsentelyni on kuitenkin minusta hyvä alku sille, että keskustelua päästään käymään paremmin informoidulta ja eritellyltä pohjalta.

 

Mitä sitten pitäisi tehdä?

Oma näkemykseni on, että lyhyellä aikavälillä pitäisi edetä suurin piirtein Antero Vartian esittämällä tavalla. Hänen kannanottonsa ovat värikkäitä ja osin kärjistettyjä, mutta varsinaisia ehdotuksia on nähdäkseni kaksi. Hän esittää apteekkien määräsäätelystä luopumista ja lääketaksan muuttamista maksimihinnoiksi siten, että apteekki voisi halutessaan antaa lääkkeestä alennusta. Tämä tarkoittaisi sitä, että oman jäsentelyni parametreja 5 ja 6 muutettaisiin. Kuka tahansa laillistettu proviisori voisi perustaa apteekin hakemalla itselleen apteekkiluvan ja toisaalta yksittäiset apteekit voisivat hinnoitella lääkkeet miten haluavat kunhan eivät laita katetta enemmän kuin mitä lääketaksa määrää.

Todennäköisesti ylläolevien lisäksi olisi vielä hyvä tehdä nopealla aikavälillä muutos, jossa apteekki voisi olla myös proviisorin kokonaan omistama osakeyhtiö (ylläolevan listan kohta 3). Näin päästäisiin eroon lukuisista verotuksellisista kummallisuuksista sekä apteekkien yhteydessä toimivista erillisistä vitamiineja myyvistä osakeyhtiöistä.

Nyt tehtävillä päätöksillä olisi ennakoimattomia ja mahdollisesti myös negatiivisia seurannaisvaikutuksia. Olisi hyvinkin mahdollista, että ainakin väliaikaisesti apteekkeja poistuisi pieniltä paikkakunnilta tai syrjäkyliltä. On myös mahdollista että hintakilpailu saisi aikaan sen, että joitakin kalliimpia lääkkeitä ei aina pidettäisi varastossa kun jopa apteekkialalla alettaisiin miettiä sijoitetun pääoman tuottoa eikä pelkästään liikevoittoprosenttia. 

Joka tapauksessa vaikutuksia pitäisi seurata tarkasti ja korjausliikkeitä apteekkien kannattavuuteen ja palveluiden saatavuuteen voisi tehdä muilla parametreillä. Ainakin toistaiseksi pitäisin apteekkiluvat kuntakohtaisina ja määräisin että sama proviisori ei voisi toimia apteekkarina kuin yhdessä kunnassa. Korjausliikkeiden mahdollistamiseksi pitäisin myös apteekkimaksun voimassa ainakin toistaiseksi: apteekkimaksua säätämällä voidaan tasoittaa apteekkien mahdollista kasautumista keskuksiin. Yhtiömuodon muutos laskisi apteekkareiden verotusta mutta fiskaalivaikutukset voitaisiin kompensoida lääketaksan ja apteekkimaksun muutoksilla. Apteekkilupaan liitettävillä velvoitevarastointisäädöksillä voidaan määrätä, että esimerkiksi tärkeimpiä insuliinituotteita on aina saatavilla. 

Tässä vaiheessa en lähtisi koskemaan apteekkien omistuspohjaan, lääkkeiden tukkuhintojen määräytymiseen tai apteekkien lääkemyyntimonopoliin. Viimeksimainittu on todennäköisesti tärkeää ylläpitää jatkossakin koska Apteekkariliiton lobbauksessa on kyllä ihan vakavastikin otettavia argumentteja ja näistä tärkeimpänä se, etteivät lääkkeet ole mitään lakritsapatuikoita. Huolimaton ja liiallinen käyttö voi johtaa pahoihin haittavaikutuksiin ja toisaalta esimerkiksi yhteisvaikutuksista varottaminen ei koskaan onnistuisi K-Kaupan kassalla yhtä luotettavasti kuin apteekissa. 

Mutta kannattamieni kahden pienen uudistusten seurauksena kilpailu lisääntyisi, jonkin verran kustannussäästöjä tulisi varmasti ja reaktioita seuraamalla saadun datan voimin voisimme paremmin valmistautua tekemään lääkealan kokonaisuudistuksen joka jossain vaiheessa on väistämättä edessä. Tähän pakottaa esimerkiksi yhä lisääntyvä nettikauppa, joka ei noudata valtakunnanrajoja kuntarajoista puhumattakaan. Samalla pitää ratkaista ketjuuntumisen epäselvä nykytilanne - ainoastaan julkisomisteinen Yliopiston Apteekki on oikea ketju, muut ovat yksittäisten apteekkien yhteisiä brändi- ja viestintätyökaluja. En tunne kovin hyvin laillisuuden rajoja yksityisten yritysten välisten vapaaehtoisten rinkien toiminnassa mutta väitän, ettei apteekkiketjujen toiminnan rajoitteita osaa yksiselitteisesti tulkita kukaan muukaan. 

Kun järjestelmään päästetään hieman markkinaehtoisuutta ja hintakilpailua, saamme väistämättä paljon arvokasta dataa jota voidaan rauhassa ja kiihkotta käyttää alan uudistamisessa. Apteekkien monopoli säilynee voimassa ainakin reseptilääkkeiden osalta hamaan tulevaisuuteen. Mutta muutoin minulla ei ole tällä hetkellä aavistustakaan siitä, millainen tuon kokonaisuudistuksen pitäisi olla. Mutta pyrin muodostamaan näkemykseni asia-argumenttien pohjalta. Toivon sitä muiltakin. 

]]>
10 http://teroweckroth.puheenvuoro.uusisuomi.fi/222087-yksityisten-apteekkien-monopoli-kuuluu-tahan-paivaan#comments Apteekit Apteekki Apteekkien vapautus Wed, 31 Aug 2016 12:08:15 +0000 Tero Weckroth http://teroweckroth.puheenvuoro.uusisuomi.fi/222087-yksityisten-apteekkien-monopoli-kuuluu-tahan-paivaan
Lääkitysturvallisuudesta http://hannuoskala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/222004-laakitysturvallisuudesta <p>Antero Vartia ja Mikko Kiesiläinen avasivat keväällä keskustelun apteekkimonopolin haitoista. Pähkinänkuoressa nykytilan voi tiivistää siten että me suomalaiset maksamme apteekkimonopolin vuoksi lääkkeistämme noin 100 miljoonaa euroa vuodessa liikaa.&nbsp;</p><p>Eräs apteekkarien perusteluista monopolille erityisesti itsehoitolääkkeiden osalta on lääkitysturvallisuus. Annetaan Apteekkariliiton varapuheenjohtaja Sirpa Peuran&nbsp;<a href="http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016071121890728_uu.shtml">kertoa</a>:</p><p><em>Peura pelkää apteekkien laadun heikkenemistä. Hän korostaa, että lääkkeiden käytön neuvonta on tärkeä turvallisuustekijä.</em></p><p><em>&ndash; Apteekki ei ole kuin vaatekauppa, jonne voi laittaa pari riepua roikkumaan. Apteekki on täyden palvelun organisaatio.</em></p><p><em>&ndash; Itsehoitolääkkeilläkin saa itseltään hengen pois. Apteekissa on tarkoitus varmistaa, että ihminen ei vahingossa vahingoita itseään.</em></p><p>Argumentti kuulostaa järkevältä, vaikka sen paikkansa pitävyydestä voi olla montaa mieltä &ndash; särkylääkkeitä kun saa päivittäistavarakaupoista suuressa osassa Eurooppaa.</p><p>Mutta toteuttaako edes nykyinen apteekkijärjestelmä lääkitysturvallisuutta tältä osin? Apteekitkin kun ovat siirtyneet internet-aikaan ja niistä on mahdollista tilata tuotteita kätevästi kotisohvalta näpytellen.&nbsp;</p><p>Bulvaanini päätti kokeeksi tilata viisi pakettia (10 tablettia per paketti) särkylääkettä Tampereelta Lielahden apteekista. Ja Lielahden apteekki toimi aivan oikein. He varmistivat että kai tiedämme itsehoitolääkkeiden vaarat.<br /><a href="http://hannuoskala.fi/wp-content/uploads/2016/08/Cursor_and_All_Mailboxes__Found_196_matches_for_search_3.jpg"><img alt="Cursor_and_All_Mailboxes__Found_196_matches_for_search_" height="331" src="http://hannuoskala.fi/wp-content/uploads/2016/08/Cursor_and_All_Mailboxes__Found_196_matches_for_search_3.jpg" width="574" /></a><br />Hiukan huvittavasti selitykseksi kelpaa esim. tällainen:<br /><a href="http://hannuoskala.fi/wp-content/uploads/2016/08/Cursor_and_All_Mailboxes__Found_196_matches_for_search_4.jpg"><img alt="Cursor_and_All_Mailboxes__Found_196_matches_for_search_" height="208" src="http://hannuoskala.fi/wp-content/uploads/2016/08/Cursor_and_All_Mailboxes__Found_196_matches_for_search_4.jpg" width="710" /></a><br />Ja paketti lähti liikkeelle!<br /><a href="http://hannuoskala.fi/wp-content/uploads/2016/08/Cursor_and_All_Mailboxes__Found_196_matches_for_search_5.jpg"><img alt="Cursor_and_All_Mailboxes__Found_196_matches_for_search_" height="306" src="http://hannuoskala.fi/wp-content/uploads/2016/08/Cursor_and_All_Mailboxes__Found_196_matches_for_search_5.jpg" width="666" /></a><br />Lielahden apteekin toimilupa on muuten&nbsp;<strong>alueellinen</strong>. Ilmeisesti toimiluvan alueen rajat ovat internetissä joustavammat, eli&nbsp;<strong>koko maa</strong>.</p><p>Kokemuksesta innostuneina päätimme tilata vähän isomman satsin Itäkeskuksen apteekista. Sieltä 100 tablettia särkylääkettä tuli postin kuskaamana ilman lisäkysymyksiä.<br /><a href="http://hannuoskala.fi/wp-content/uploads/2016/08/Cursor_and_VL__Tilauksesi_vastaanottoilmoitus_24536_%E2%80%94_hannu_oskala1.jpg"><img alt="Cursor_and_VL__Tilauksesi_vastaanottoilmoitus_24536_—_hannu_oskala" height="523" src="http://hannuoskala.fi/wp-content/uploads/2016/08/Cursor_and_VL__Tilauksesi_vastaanottoilmoitus_24536_%E2%80%94_hannu_oskala1.jpg" width="810" /></a><br />Ei turhia uteluja ja yli kolme kertaa sallittu määrä tabletteja kätevästi postin pakettiautomaattiin! Näin se käy!</p><p>Onko lääkitysturvallisuus hyvä argumentti apteekkimonopolin puolustamiseksi tai vasta-argumentti itsehoitolääkkeiden tuomiselle lähikauppoihin, jos järjestelmässä on jo nyt mm.&nbsp;<strong>internetin</strong>&nbsp;kokoinen reikä?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Antero Vartia ja Mikko Kiesiläinen avasivat keväällä keskustelun apteekkimonopolin haitoista. Pähkinänkuoressa nykytilan voi tiivistää siten että me suomalaiset maksamme apteekkimonopolin vuoksi lääkkeistämme noin 100 miljoonaa euroa vuodessa liikaa. 

Eräs apteekkarien perusteluista monopolille erityisesti itsehoitolääkkeiden osalta on lääkitysturvallisuus. Annetaan Apteekkariliiton varapuheenjohtaja Sirpa Peuran kertoa:

Peura pelkää apteekkien laadun heikkenemistä. Hän korostaa, että lääkkeiden käytön neuvonta on tärkeä turvallisuustekijä.

– Apteekki ei ole kuin vaatekauppa, jonne voi laittaa pari riepua roikkumaan. Apteekki on täyden palvelun organisaatio.

– Itsehoitolääkkeilläkin saa itseltään hengen pois. Apteekissa on tarkoitus varmistaa, että ihminen ei vahingossa vahingoita itseään.

Argumentti kuulostaa järkevältä, vaikka sen paikkansa pitävyydestä voi olla montaa mieltä – särkylääkkeitä kun saa päivittäistavarakaupoista suuressa osassa Eurooppaa.

Mutta toteuttaako edes nykyinen apteekkijärjestelmä lääkitysturvallisuutta tältä osin? Apteekitkin kun ovat siirtyneet internet-aikaan ja niistä on mahdollista tilata tuotteita kätevästi kotisohvalta näpytellen. 

Bulvaanini päätti kokeeksi tilata viisi pakettia (10 tablettia per paketti) särkylääkettä Tampereelta Lielahden apteekista. Ja Lielahden apteekki toimi aivan oikein. He varmistivat että kai tiedämme itsehoitolääkkeiden vaarat.
Cursor_and_All_Mailboxes__Found_196_matches_for_search_
Hiukan huvittavasti selitykseksi kelpaa esim. tällainen:
Cursor_and_All_Mailboxes__Found_196_matches_for_search_
Ja paketti lähti liikkeelle!
Cursor_and_All_Mailboxes__Found_196_matches_for_search_
Lielahden apteekin toimilupa on muuten alueellinen. Ilmeisesti toimiluvan alueen rajat ovat internetissä joustavammat, eli koko maa.

Kokemuksesta innostuneina päätimme tilata vähän isomman satsin Itäkeskuksen apteekista. Sieltä 100 tablettia särkylääkettä tuli postin kuskaamana ilman lisäkysymyksiä.
Cursor_and_VL__Tilauksesi_vastaanottoilmoitus_24536_—_hannu_oskala
Ei turhia uteluja ja yli kolme kertaa sallittu määrä tabletteja kätevästi postin pakettiautomaattiin! Näin se käy!

Onko lääkitysturvallisuus hyvä argumentti apteekkimonopolin puolustamiseksi tai vasta-argumentti itsehoitolääkkeiden tuomiselle lähikauppoihin, jos järjestelmässä on jo nyt mm. internetin kokoinen reikä?

]]>
19 http://hannuoskala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/222004-laakitysturvallisuudesta#comments Kotimaa Antero Vartia Apteekki Apteekkimonopoli Lääkitysturvallisuus Tue, 30 Aug 2016 06:37:55 +0000 Hannu Oskala http://hannuoskala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/222004-laakitysturvallisuudesta
Yliopistojen ahdinko - ja yhden yliopiston apteekki http://petteripietikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/219853-yliopistojen-ahdinko-ja-yhden-yliopiston-apteekki <p>Viime päivinä on taas kovasti väännetty kättä apteekkikaupan vapauttamisesta. Apteekkijärjestelmä toimii Suomessa hyvin: palvelut sujuvat, apteekki löytyy Suomen lähes joka kunnasta, monesta kunnasta useampikin.</p><p>Joitakin äänekkäitä tuntuu närästävän se, että yksityiset apteekit tienaavat liikaa, joten jonkinlainen sosialisointi olisi tarpeen. Kuitenkin heidän lähtöoletuksensa on, että apteekkien palvelut tulisivat säilymään yhtä edistyksellisinä kuin nytkin, mutta onko siihen mitään takeita? Samaa keskustelua käydään myös taksiluvista, hyvin samanlaisin äänenpainoin.<br /><br />Keskustelu jatkuu... ja keskusteluahan voidaan myös laajentaa.<br /><br />Kun nykyisessä keskustelussa apteekkien toimintaa pidetään tulonsiirtona &quot;köyhiltä ihmisiltä rikkaille apteekkareille&quot;, harvemmille on tullut mieleen tarkastella nykyistä suomalaista apteekkijärjestelmää. Yksityisten apteekkien lisäksi siellä on myös yksi erittäin suuri toimija: Helsingin Yliopiston apteekki pääkaupungissa sijaitsevine pääapteekkineen ja 16:sine sivuapteekeineen eri maakunnissa.<br /><br />Käydyssä apteekkikeskustelussa vähemmälle huomiolle on jäänyt millainen tulonsiirto muodostuu maakunnista pääkaupunkiseudulle, kun Yliopiston apteekin sivuapteekit tahkoavat rahaa Helsingin yliopistolle (HY). Yliopistojen rahoituksen järjestäminen oli - ja on edelleenkin - kuuma peruna: miten sen voi toteuttaa?<br /><br />Helsingin Yliopiston apteekin laajentuminen maakuntiin perusteltiin aikoinaan farmasian opiskelijoiden opetuksen turvaamisella. Tosiasiassa HY:n lisäksi farmasian opetusta järjestetään myös Itä-Suomen Yliopistossa ja Åbo Akademissa - viimeksi mainitussa ruotsinkielisten farmaseuttien osalta. Farmaseuttien ja proviisorien kouluttaminen silloisessa Kuopion Yliopistossa huomioitiin v. 1999, jolloin yksi Helsingin YA:n sivuapteekeista muutettiin Kuopion Yliopiston apteekiksi (nyk. Itä-Suomen Yliopiston apteekki). Oulun Yliopistossa on myös muuntokoulutettu farmaseutteja pohjoisen Suomen apteekkien tarpeisiin.<br /><br />Nyt kysymys kuuluu, eikö Åbo Akademilla ja Oulun Yliopistolla olisi oikeus omaan yliopistolliseen pääapteekkiin? Ihmettelen maakunnallisia kansanedustajia, että heiltä on jäänyt huomaamatta tällainen mahdollisuus rahoittaa oman alueensa yliopistoja.<br /><br />Vai onko niin, että valta vain keskittyy pääkaupunkiseudulle - pääomasta puhumattakaan?<br /><br />Kuva: Itä-Suomen Yliopiston Apteekin logo (se on siis mahdollista...)<br />&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Viime päivinä on taas kovasti väännetty kättä apteekkikaupan vapauttamisesta. Apteekkijärjestelmä toimii Suomessa hyvin: palvelut sujuvat, apteekki löytyy Suomen lähes joka kunnasta, monesta kunnasta useampikin.

Joitakin äänekkäitä tuntuu närästävän se, että yksityiset apteekit tienaavat liikaa, joten jonkinlainen sosialisointi olisi tarpeen. Kuitenkin heidän lähtöoletuksensa on, että apteekkien palvelut tulisivat säilymään yhtä edistyksellisinä kuin nytkin, mutta onko siihen mitään takeita? Samaa keskustelua käydään myös taksiluvista, hyvin samanlaisin äänenpainoin.

Keskustelu jatkuu... ja keskusteluahan voidaan myös laajentaa.

Kun nykyisessä keskustelussa apteekkien toimintaa pidetään tulonsiirtona "köyhiltä ihmisiltä rikkaille apteekkareille", harvemmille on tullut mieleen tarkastella nykyistä suomalaista apteekkijärjestelmää. Yksityisten apteekkien lisäksi siellä on myös yksi erittäin suuri toimija: Helsingin Yliopiston apteekki pääkaupungissa sijaitsevine pääapteekkineen ja 16:sine sivuapteekeineen eri maakunnissa.

Käydyssä apteekkikeskustelussa vähemmälle huomiolle on jäänyt millainen tulonsiirto muodostuu maakunnista pääkaupunkiseudulle, kun Yliopiston apteekin sivuapteekit tahkoavat rahaa Helsingin yliopistolle (HY). Yliopistojen rahoituksen järjestäminen oli - ja on edelleenkin - kuuma peruna: miten sen voi toteuttaa?

Helsingin Yliopiston apteekin laajentuminen maakuntiin perusteltiin aikoinaan farmasian opiskelijoiden opetuksen turvaamisella. Tosiasiassa HY:n lisäksi farmasian opetusta järjestetään myös Itä-Suomen Yliopistossa ja Åbo Akademissa - viimeksi mainitussa ruotsinkielisten farmaseuttien osalta. Farmaseuttien ja proviisorien kouluttaminen silloisessa Kuopion Yliopistossa huomioitiin v. 1999, jolloin yksi Helsingin YA:n sivuapteekeista muutettiin Kuopion Yliopiston apteekiksi (nyk. Itä-Suomen Yliopiston apteekki). Oulun Yliopistossa on myös muuntokoulutettu farmaseutteja pohjoisen Suomen apteekkien tarpeisiin.

Nyt kysymys kuuluu, eikö Åbo Akademilla ja Oulun Yliopistolla olisi oikeus omaan yliopistolliseen pääapteekkiin? Ihmettelen maakunnallisia kansanedustajia, että heiltä on jäänyt huomaamatta tällainen mahdollisuus rahoittaa oman alueensa yliopistoja.

Vai onko niin, että valta vain keskittyy pääkaupunkiseudulle - pääomasta puhumattakaan?

Kuva: Itä-Suomen Yliopiston Apteekin logo (se on siis mahdollista...)
 

 

]]>
8 http://petteripietikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/219853-yliopistojen-ahdinko-ja-yhden-yliopiston-apteekki#comments Apteekki Helsinki Maakunnat Tulonsiirto Yliopisto Mon, 11 Jul 2016 21:09:50 +0000 Petteri Pietikäinen http://petteripietikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/219853-yliopistojen-ahdinko-ja-yhden-yliopiston-apteekki
Kilpailun avaaminen tuplasi apteekkien määrän Norjassa http://mikkosavelius.puheenvuoro.uusisuomi.fi/216734-kilpailun-avaaminen-tuplasi-apteekkien-maaran-norjassa <p>Suomessa apteekkijärjestelmä pysyy edelleen suljettuna, kun Norjassa kilpailun vapauttaminen paransi saatavuutta. Apteekkariliiton yksi perustelu nykyiselle suljetulle apteekkijärjestelmälle on saatavuuden turvaaminen syrjäseuduille. Norja vapautti apteekkilupien määrän vuonna 2001, ja kilpailu <a href="http://www.apotek.no/facts-and-figures-1.aspx">tuplasi apteekkien määrän</a>.</p><p>​<strong>Vapaa kilpailu ja enimmäishinta</strong></p><p>Norjan apteekkialan järjestön ​Apotekforeningen <a href="http://www.apotek.no/Files/Filer/NAF-bibliotek/PDF_Aktuelt_kolonne/FactsAndFigures2008.pdf">mukaan</a> käytössä on edelleen apteekkiluvan saaneiden tarkka valvonta. Mitään &quot;villin lännen&quot; meininkiä ei siis tapahdu vuonojen maassa. Esimerkiksi reseptilääkkeille on määrätty enimmäishinta, mutta apteekki saa myydä niitä edullisemmin. Vastaavasti Suomessa on tiukka hintasääntely, ja ei käytännön mahdollisuutta hintojen alentamiselle reseptilääkkeille. Suomalainen apteekki repii katteensa muista hyllytuotteista, kuten reseptivapaista voiteista, itsehoitolääkkeistä ja niin edelleen.</p><p><strong>Kilpailu ketjuttanut apteekit</strong></p><p>Norjassa kilpailun avautumisen - ja hintakilpailun - myötä apteekit ovat vahvasti keskittyneet. Ei maantieteellisesti vaan eri ketjujen alle. Markkinoita hallitsee&nbsp;<a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Pharmacies_of_Norway">kolme suurta ketjua</a> ja vain kourallinen apteekkeja on niiden ulkopuolella. Jostain syystä suomalainen Apteekkariliitto on tarrautunut tähän huonona asiana, jolla se puolustaa nykyistä suljettua järjestelmää. Samalla argumentilla voitaisiin kieltää saksalaisen Lidl kauppaketjun saapuminen markkinoille, koska se kasvaa ketjuna, polkee hintoja ja kaiken huipuksi sen omistus on ulkomaalaista.</p><p><strong>Avautuminen kasvuyrittäjien etu</strong></p><p>Kilpailun avautuminen tarjoaisi aivan uusia mahdollisuuksia kasvuhaluisille apteekkareille. Hän voisi suorittaa vapaasti yritysostoja, ketjuttamista ja jopa kansainvälistymistä. Ja jos kasvuhalua ei löydy, niin vapaa markkinatilanne tarjoaisi nykyistä laajemman mahdollisuuden apteekin myyntiin.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomessa apteekkijärjestelmä pysyy edelleen suljettuna, kun Norjassa kilpailun vapauttaminen paransi saatavuutta. Apteekkariliiton yksi perustelu nykyiselle suljetulle apteekkijärjestelmälle on saatavuuden turvaaminen syrjäseuduille. Norja vapautti apteekkilupien määrän vuonna 2001, ja kilpailu tuplasi apteekkien määrän.

Vapaa kilpailu ja enimmäishinta

Norjan apteekkialan järjestön ​Apotekforeningen mukaan käytössä on edelleen apteekkiluvan saaneiden tarkka valvonta. Mitään "villin lännen" meininkiä ei siis tapahdu vuonojen maassa. Esimerkiksi reseptilääkkeille on määrätty enimmäishinta, mutta apteekki saa myydä niitä edullisemmin. Vastaavasti Suomessa on tiukka hintasääntely, ja ei käytännön mahdollisuutta hintojen alentamiselle reseptilääkkeille. Suomalainen apteekki repii katteensa muista hyllytuotteista, kuten reseptivapaista voiteista, itsehoitolääkkeistä ja niin edelleen.

Kilpailu ketjuttanut apteekit

Norjassa kilpailun avautumisen - ja hintakilpailun - myötä apteekit ovat vahvasti keskittyneet. Ei maantieteellisesti vaan eri ketjujen alle. Markkinoita hallitsee kolme suurta ketjua ja vain kourallinen apteekkeja on niiden ulkopuolella. Jostain syystä suomalainen Apteekkariliitto on tarrautunut tähän huonona asiana, jolla se puolustaa nykyistä suljettua järjestelmää. Samalla argumentilla voitaisiin kieltää saksalaisen Lidl kauppaketjun saapuminen markkinoille, koska se kasvaa ketjuna, polkee hintoja ja kaiken huipuksi sen omistus on ulkomaalaista.

Avautuminen kasvuyrittäjien etu

Kilpailun avautuminen tarjoaisi aivan uusia mahdollisuuksia kasvuhaluisille apteekkareille. Hän voisi suorittaa vapaasti yritysostoja, ketjuttamista ja jopa kansainvälistymistä. Ja jos kasvuhalua ei löydy, niin vapaa markkinatilanne tarjoaisi nykyistä laajemman mahdollisuuden apteekin myyntiin.

]]>
2 http://mikkosavelius.puheenvuoro.uusisuomi.fi/216734-kilpailun-avaaminen-tuplasi-apteekkien-maaran-norjassa#comments Raha Apteekki Apteekkkiluvat Kilpailun lisääminen Norja Tue, 10 May 2016 21:03:51 +0000 Mikko Savelius http://mikkosavelius.puheenvuoro.uusisuomi.fi/216734-kilpailun-avaaminen-tuplasi-apteekkien-maaran-norjassa
Tervetuloa kunnanlääkäri! http://petteripietikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/215979-tervetuloa-kunnanlaakari <p>Kelan pääjohtaja Liisa Hyssälä peräänkuulutti viime viikolla <a href="http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/194518-kelan-paajohtajan-ulostulo-hammastyttaa-apteekkien-muutoksista-paattaa-eduskunta">apteekkialan avaamista kilpailulle.</a>&nbsp;<br /><br />Viime päivien keskustelussa onkin vuoronperään käyty läpi näitä luvanvaraisia elinkeinoja: ensin taksit, sitten apteekit.<br /><br />Hyvin toimivia järjestelmiä moititaan kalliiksi, mutta näiden tarjoamia laadukkaita palveluja löytyy halki Suomen. Ruotsin kokemukset - sekä apteekki- että taksijärjestelmän vapauttamisesta - eivät vakuuta. Apteekkipuolella Ruotsin apteekkiverkko, joka oli pitkään valtio-omisteinen, on alkanut - liberalisoinnin jälkeen - keskittymään väestörikkaalle seudulle. Taksipuolella Tukholman seudun arvaamaton hinnoittelu on yleisessä tiedossa ja - kumma kyllä - uber-taksien tuottojen osittainen virtaaminen jenkkeihin ei tunnu kiusaavan ketään, samojen taksien lakisääteisten velvoitteiden puuttumisesta puhumattakaan.<br /><br />Tämä on tuttua kauraa. Mutta kuka muistaa vielä <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kunnanl%C3%A4%C3%A4k%C3%A4ri">kunnanlääkärijärjestelmän</a>?&nbsp;Se, jonka<a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kansanterveyslaki"> kansanterveyslaki</a> kumosi vuonna 1972.<br /><br />Missähän tilanteessa olisimme nyt, jos kunnanlääkärijärjestelmä olisi säilynyt aikana 1970-luvun alussa jolloin oli paineita sosialisoida myös koko apteekkijärjestelmä?&nbsp;<br /><br />Kunnanlääkäri olisi voinut olla - siis vieläkin - luvanvarainen järjestelmä, jossa yksityinen lääkäri olisi saanut kunnalta luvan järjestää paikallisen terveyshuollon. Toki luvan olisi voinut saada vain kokenut lääkäri - sellainen, jota nykyjärjestelmässä ei saada &quot;kirveelläkään&quot; tulemaan harvaanasutulle maaseudulle. Mutta, koska vastaava on toiminut apteekkialalla, voimme olettaa, että kokeneita lääkäreitä olisi löytynyt myös maaseudulle.<br /><br />Yksityinen järjestelmä - luvanvarainen sellainen - olisi nostanut kunnanlääkärit verotilastoissa apteekarien rinnalle ja ehkä ohikin. Mutta yhteiskunnan kannalta - positiivisen kautta - verot maksettaisiin Suomeen, kun yhtiömuotona olisi valtion säätelemä toiminimi. Ja ettei lääkäri tienaisi yhtiömuodollaan liikaa, valtio perisi lääkäritoimintojen kokoon perustuvaa lääkäriyhtiöveroa.<br /><br />Kunnanlääkäri tuntisi potilaansa ja voisi kehittää kunnan terveydenhoitojärjestelmää tältä pohjalta. Lääkintöhallitus (tai &quot;Pramea&quot; - vrt. Fimea) toimisi kunnallisten lääkäreiden lupaviranomaisena jne.<br /><br />Yliopistokaupungeilla, joilla olisi lääketieteellistä opetusta- siis Helsinki, Turku, Tampere, Kuopio ja Oulu, olisi jo lääkärikoulutustarpeitakin varten - oman kaupungin &quot;Yliopiston lääkärit&quot;-palvelu, jonka laajenemisen puolesta ja yksityisiä lupapalveluja vastaan nykyinen kansanedustaja Antero Vartia (vihr.) puhuisi - siis hänelle vielä yksi privilegio, joka pitäisi purkaa taksin ja apteekkien ohella.<br /><br />Ja entäs se sote?&nbsp;<br /><br />Sitä sotkua ei olisi. Ei olisi kuntayhtymille pumpattavia satojatuhansia isännätöntä rahaa, koska johtavan lääkärin järjestelmä toimisi, mikä maksaisi myös veronsa, mutta olisi toki Kela-perustein korvattava palvelu - niinkuin taksi ja apteekki. &nbsp;Ja niinkuin tämä systeemi muualla päin maailmaa nykyisin toimiikin.<br /><br />Mutta joku talousliberaali sitä moittisi ikäväksi, luvanvaraiseksi järjestelmäksi, joka pitää vapauttaa ja antaa kenelle tahansa lääkärille vapaasti oikeus perustaa lääkäriasema minne tahansa Suomeen.<br /><br />Mutta kansa tykkäisi, sillä palvelut olisivat maanlaajuiset.<br /><br />Kuva: Oheinen<a href="http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001140607.html"> &quot;kunnanlääkäri&quot;-artikkeli, kuva: Tyrvään Sanomat 17.3.2016</a><br /><br />Jospa sitä kunnanlääkärijärjestelmääkään ei olisi vielä kuopattu.<br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br />&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kelan pääjohtaja Liisa Hyssälä peräänkuulutti viime viikolla apteekkialan avaamista kilpailulle. 

Viime päivien keskustelussa onkin vuoronperään käyty läpi näitä luvanvaraisia elinkeinoja: ensin taksit, sitten apteekit.

Hyvin toimivia järjestelmiä moititaan kalliiksi, mutta näiden tarjoamia laadukkaita palveluja löytyy halki Suomen. Ruotsin kokemukset - sekä apteekki- että taksijärjestelmän vapauttamisesta - eivät vakuuta. Apteekkipuolella Ruotsin apteekkiverkko, joka oli pitkään valtio-omisteinen, on alkanut - liberalisoinnin jälkeen - keskittymään väestörikkaalle seudulle. Taksipuolella Tukholman seudun arvaamaton hinnoittelu on yleisessä tiedossa ja - kumma kyllä - uber-taksien tuottojen osittainen virtaaminen jenkkeihin ei tunnu kiusaavan ketään, samojen taksien lakisääteisten velvoitteiden puuttumisesta puhumattakaan.

Tämä on tuttua kauraa. Mutta kuka muistaa vielä kunnanlääkärijärjestelmän? Se, jonka kansanterveyslaki kumosi vuonna 1972.

Missähän tilanteessa olisimme nyt, jos kunnanlääkärijärjestelmä olisi säilynyt aikana 1970-luvun alussa jolloin oli paineita sosialisoida myös koko apteekkijärjestelmä? 

Kunnanlääkäri olisi voinut olla - siis vieläkin - luvanvarainen järjestelmä, jossa yksityinen lääkäri olisi saanut kunnalta luvan järjestää paikallisen terveyshuollon. Toki luvan olisi voinut saada vain kokenut lääkäri - sellainen, jota nykyjärjestelmässä ei saada "kirveelläkään" tulemaan harvaanasutulle maaseudulle. Mutta, koska vastaava on toiminut apteekkialalla, voimme olettaa, että kokeneita lääkäreitä olisi löytynyt myös maaseudulle.

Yksityinen järjestelmä - luvanvarainen sellainen - olisi nostanut kunnanlääkärit verotilastoissa apteekarien rinnalle ja ehkä ohikin. Mutta yhteiskunnan kannalta - positiivisen kautta - verot maksettaisiin Suomeen, kun yhtiömuotona olisi valtion säätelemä toiminimi. Ja ettei lääkäri tienaisi yhtiömuodollaan liikaa, valtio perisi lääkäritoimintojen kokoon perustuvaa lääkäriyhtiöveroa.

Kunnanlääkäri tuntisi potilaansa ja voisi kehittää kunnan terveydenhoitojärjestelmää tältä pohjalta. Lääkintöhallitus (tai "Pramea" - vrt. Fimea) toimisi kunnallisten lääkäreiden lupaviranomaisena jne.

Yliopistokaupungeilla, joilla olisi lääketieteellistä opetusta- siis Helsinki, Turku, Tampere, Kuopio ja Oulu, olisi jo lääkärikoulutustarpeitakin varten - oman kaupungin "Yliopiston lääkärit"-palvelu, jonka laajenemisen puolesta ja yksityisiä lupapalveluja vastaan nykyinen kansanedustaja Antero Vartia (vihr.) puhuisi - siis hänelle vielä yksi privilegio, joka pitäisi purkaa taksin ja apteekkien ohella.

Ja entäs se sote? 

Sitä sotkua ei olisi. Ei olisi kuntayhtymille pumpattavia satojatuhansia isännätöntä rahaa, koska johtavan lääkärin järjestelmä toimisi, mikä maksaisi myös veronsa, mutta olisi toki Kela-perustein korvattava palvelu - niinkuin taksi ja apteekki.  Ja niinkuin tämä systeemi muualla päin maailmaa nykyisin toimiikin.

Mutta joku talousliberaali sitä moittisi ikäväksi, luvanvaraiseksi järjestelmäksi, joka pitää vapauttaa ja antaa kenelle tahansa lääkärille vapaasti oikeus perustaa lääkäriasema minne tahansa Suomeen.

Mutta kansa tykkäisi, sillä palvelut olisivat maanlaajuiset.

Kuva: Oheinen "kunnanlääkäri"-artikkeli, kuva: Tyrvään Sanomat 17.3.2016

Jospa sitä kunnanlääkärijärjestelmääkään ei olisi vielä kuopattu.








 

]]>
2 http://petteripietikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/215979-tervetuloa-kunnanlaakari#comments Apteekki Kunnanlääkäri Taksi Mon, 25 Apr 2016 21:38:14 +0000 Petteri Pietikäinen http://petteripietikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/215979-tervetuloa-kunnanlaakari